Tilinteko lähestyy

Uusien hävittäjien käyttö- ja ylläpitokulut voivat nousta selvästi Hornetien kuluja korkeammiksi. Koska lisää rahaa ei ole luvassa, ylitykset pakottaisivat säästämään muualta puolustusbudjetista.

hävittäjät
Teksti
Matti Rämö

Vuonna 2015 käynnistetty HX-hanke lähestyy maaliviivaa: Sanna Marinin (sd) hallituksen on määrä päättää Hornetit korvaavista hävittäjistä tämän vuoden loppuun mennessä.

Vaihtoehdot ovat ruotsalainen Gripen, ranskalainen Dassault Rafale, brittiläinen Eurofighter Typhoon sekä yhdysvaltalaiset F/A 18 Super Hornet ja F-35.

Vuosina 2021–2031 Suomi maksaa 10 miljardia euroa 64 uudesta hävittäjästä ja niiden integroimisesta puolustusjärjestelmään. Pitkän maksukauden aikana esimerkiksi työn ja raaka-aineiden hinnat voivat muuttua ja valuuttakurssit vaihdella. Muutoksista riippuen 10 miljardin laskun päälle voidaan lisätä 1–1,5 miljardin euron indeksikorotukset.

Hävittäjien käyttö- ja ylläpitokuluja pimitettiin pitkään lopullisen päätöksen tekeviltä poliitikoilta. Toukokuussa 2020 puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kertoi Suomen Kuvalehdelle, ettei kokenut vielä edes tarvitsevansa niitä:

”Keskeneräisen ja epätarkan tiedon antamiselle ei ole mielestäni perusteita. Vasta lopullisen tarjouspyynnön vastauksissa saamme kaikilta osin sitovat tiedot.”

Samalla puolustusministeri otti kantaa uusien hävittäjien käyttökuluihin.

”Lähtökohta on, että vuotuiset käyttökustannukset eivät olennaisesti kasva Hornetien vuosittaisista käyttökustannuksista”, Kaikkonen kirjoitti.

Uusien koneiden kulut voivat silti nousta Hornetien tasosta kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa. Poliitikot ovat kuitenkin linjanneet, että koneiden käyttöön ja ylläpitoon ei ole luvassa lisää rahaa. Jos uudet hävittäjät siis aiheuttavat laskua enemmän kuin vanhat Hornetit, puuttuva summa pitää löytää puolustusbudjetin sisältä. Mistä rahat otetaan, on hämärän peitossa.

 

Vanhojen Hornetien käyttökuluista on ollut vaikeaa saada tarkkaa tietoa.

Vastatessaan toukokuussa 2020 SK:n tietopyyntöön Puolustusvoimat kertoi vain hintahaarukan:

”…Hornet-toiminnan kustannukset ovat suoria käyttö- ja ylläpitokustannuksia suuremmat, mutta kuitenkin alle 200 miljoonaa euroa vuodessa.”

SK:n tietojen mukaan summa vaihtelee 170–180 miljoonan euron välillä.

Syyskuussa 2019 talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti pääministeri Antti Rinteen (sd) johdolla, minkä verran uusien hävittäjien käyttö- ja ylläpitokulut saavat enimmillään olla. Poliitikkojen asettama katto on 10 prosenttia vuotuisesta maanpuolustusbudjetista.

Kun luvuista putsataan Laivue 2020 – ja HX-hankkeen poikkeusinvestoinnit, vuonna 2021 puolustusbudjetin kymmenys tarkoitti 254 miljoonaa euroa. Jos koko summa käytettäisiin, hävittäjien kulut nousisivat vuositasolla nykyisestä vähintään 50 – 80 miljoonaa euroa.

Olisiko tällainen vuosittainen lisäys Kaikkosen mainitsemaa ”olennaista” kasvua, jää poliitikkojen tulkittavaksi. Politiikassa rahakiistat ovat tunnetusti suhteellisia.

Lokakuussa 2021 kiista veikkausvoittovarojen vähenemisen kompensaatiosta ajoi Marinin hallituksen kriisiin. Sdp:n ja keskustan välejä kiristänyt kiista ratkaistiin 77 miljoonan lisärahoituksella. HX-hankkeen nauttima tuki on niin laajaa, ettei ristiriitaisista rahapuheista synny kohuja.

Mistä kulujen kasvun vaatimat eurot sitten otettaisiin? Ilmeisin maksaja Puolustusvoimien sisällä olisi sen selvästi suurin puolustushaara, Maavoimat.

Kymmenien miljoonien eurojen vuosisäästöjen saavuttaminen vaatisi Puolustusvoimilta huomattavia uhrauksia. Vertailukohtana voi käyttää vuosien 2012–2015 uudistusta, jolla saavutettiin 123 miljoonan euron pysyvät vuosittaiset kustannussäästöt.

Seurauksena Pohjois-Karjalan prikaati, Hämeen rykmentti ja Pioneerirykmentti lakkautettiin ja useita yksiköitä yhdistettiin toisiinsa. Kaikkiaan 2 281 työntekijää sai lähteä, valtaosin ilman irtisanomisia. Vuonna 2014 Puolustusvoimissa oli yhteensä 13 513 työntekijää.

 

Uusien hävittäjäkandidaattien käyttö- ja ylläpitokuluista on yhä olemattoman vähän julkista tietoa. Poikkeuksena ovat yhdysvaltalaisen F-35:n kustannukset, joista on saatavilla viranomaisarvioita.

Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain Hollannin ilmavoimien syyskuussa julkaisemasta raportista, jossa se avasi parlamentille maan hankkimien F-35-hävittäjien kustannuksia.

Raportin mukaan 46 hävittäjän käyttö- ja ylläpitokulut olisivat vuodessa yli 570 miljoonaa euroa. Lukuun sisällytetään seuraavan ohjelmistopäivityksen, Block 4:n, sekä hävittäjän kansainvälisen kumppanuusohjelman kulut.

Yhden hollantilaisen F-35-koneen raportoidut vuosikulut ovat karkealla tasajaolla noin 12,4 miljoonaa euroa. Jos summa kerrotaan Suomen 64 hävittäjällä, yhteenlasketut vuosikulut nousisivat peräti 793 miljoonaan.

Myös Sveitsi harkitsee F-35-hävittäjien hankkimista ja on laskenut arviota käyttökuluille. HS:n mukaan Sveitsin laskemilla hinnoilla 64 hävittäjän operointi maksaisi 30 vuoden käyttöiällä yli 570 miljoonaa euroa vuodessa.

Kun Hollannin ja Sveitsin tietoja verrataan suomalaishävittäjien 250 miljoonan euron kulukattoon, erot ovat kolmin- tai kaksinkertaisia.

 

puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko selittää Hollannin ja Sveitsin korkeita käyttökuluja budjetointikäytäntöjen eroilla. Logistiikkalaitoksella on keskeinen rooli HX-hankinnan valmistelussa ja toteutuksessa.

”He sisällyttävät arvioihin enemmän henkilöstökuluja kuin me. Hollannissa on yli 8 000 ihmisen ilmavoimat, meillä 2 000:n. He sisällyttävät F-35:n kuluihin kokonaisten tukikohtien henkilöstökuluja, me ainoastaan ne kustannukset, joita esimerkiksi Horneteille töitä tekevistä ihmisistä aiheutuu. Jo tästä syntyy lähes 150 miljoonan euron ero.”

Rengon mukaan hollantilaiset laskevat kuluiksi myös esimerkiksi tietotekniikkakuluja ja arvonlisäverosummia, jotka löytyvät suomalaisissa budjeteissa eri kohdista.

”Hollannille ei ole toimitettu kuin vasta muutama [F-35] lentokone. Raportti esittää arvion siitä, mitä ne [kustannukset] tulevat olemaan, kun heillä on kaikki käytössä.”

HS:n uutisoimat Sveitsin F-35-laskelmat Renko kuittaa toteamalla, että hän on nähnyt muualla toisenlaisia lukuja.

”Sveitsiläiset myös käyttävät laskelmissaan rahanarvoa, jossa kustannusten syntymisvuoden arvossa on mukana arvio tulevien vuosien indeksikorotuksista. Me laskemme kaiken vuoden 2021 rahan arvossa, ilman indeksikorotuksia.”

Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV) luvut herättävät epäilyksiä.

”Erilaiset perusteet kirjata kuluja selittävät todennäköisesti osan erosta. Tämänhetkisen tiedon perusteella en kuitenkaan ole valmis uskomaan, että näin suuret erot selittyisivät erilaisilla kirjauskäytännöillä”, VTV:n pääjohtajan sijainen Matti Okko kirjoittaa sähköpostitse.

VTV:n käsityksen mukaan Suomessa käyttökuluihin kohdennetaan mahdollisesti jopa enemmän esimerkiksi ylemmän johdon henkilöstömenoja, vuokria ja laskeutumismaksuja kuin joissakin muissa maissa.

”On myös muistettava, että myös erot maiden hintatasoissa vaikuttavat käyttökustannusvertailuihin”, Okko kirjoittaa.

Joukot järjestyivät Seinäjoen stadionille Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 4. kesäkuuta 2018.
Joukot järjestyivät Seinäjoen stadionille Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 4. kesäkuuta 2018. © Timo Aalto/lk

On vaikea arvioida, miten hävittäjien lisäkulut vaikuttaisivat Ilma-, Meri- ja Maavoimien toimintamenoihin.

Puolustusvoimat salaa tiedot eri puolustushaarojen toiminnan rahoittamiseen tarvittavista summista. Perusteluksi kerrotaan, että tiedon käsitteleminen julkisuudessa ”vaarantaisi maanpuolustuksen etua”.

Summien salaamista perustellaan myös sillä, ettei Puolustusvoimat ylipäätään tiedä niitä. Vastauksessaan tietopyyntöön se ilmoittaa, ettei se ”tarvitse tällaista tietoa”.

Puolustusvoimien taloushallintoa on vuoden 2015 jälkeen keskitetty tuolloin perustettuun logistiikkalaitokseen. Laitos saa Maa-, Meri- ja Ilmavoimien toimintaan tarvittavat rahat ja maksaa niiden kulut.

Vaikka Puolustusvoimat sanoo, ettei puolustushaarojen menoja koskevaa tietoa enää tarvita, menoja kuvaavat luvut pystytään yhä laskemaan. Ne ovat esimerkiksi VTV:n käytettävissä. Julkisuuteen tietoa ei kuitenkaan anneta. Myös logistiikkalaitoksen budjetti salataan.

Vuonna 2020 Puolustusvoimat salasi tilinpäätöksessään ensimmäistä kertaa myös tulosaluekohtaiset kustannustiedot. Tulosalueet on nimetty sotilaallisen salaperäisesti: tilannekuva, valmius, muiden viranomaisten tukeminen, sotilaallinen kriisinhallinta, hallinto ja tuki.

Edes VTV:ssa ei tiedetä, kuka on päättänyt lisätä taloustietojen salaamista. Toimintakertomuksen kustannustiedoista vastaa Puolustusvoimien pääesikunnan suunnitteluosasto.

 

Julkisuuslaki sallii maanpuolustuksen kannalta arkaluontoisen tiedon salaamisen. Kokonaisten puolustushaarojen toimintamenojen pimittäminen venyttää lain tulkintaa äärimmilleen.

”Puolustushaarojen kokonaismenoja koskevat tiedot toimeenpanoasiakirjassa ovat varsin yleisen tason tietoja”, arvioi julkisuuslakiasiantuntija, emeritusprofessori Olli Mäenpää sähköpostitse.

”On epäuskottavaa, että niiden julkisuus vahingoittaisi tai vaarantaisi maanpuolustuksen etua. Pikemminkin kai päinvastoin tällainen tieto vahvistaisi luottamusta puolustusvoimien asianmukaiseen toimintaan.”

Hänestä Puolustusvoimien pitäisi perustella asiallisesti, miksi näin yleisluontoisten varojen käyttöä koskevien tietojen julkistaminen vaarantaisi maanpuolustuksen etua.

”Vain jos perustelut ovat vakuuttavat, salassapito saattaisi olla uskottavaa.”

Ennen logistiikkalaitoksen perustamiseen johtaneita muutoksia Puolustusvoimien taloudenpidosta oli saatavilla enemmän julkista tietoa.

Eversti (evp) Pertti Tervonen toimi Puolustusvoimien suunnittelupäällikkönä vuosina 1997–2001 ja vastasi muun muassa talouden suunnittelusta. Tuohon aikaan Maa-, Meri- ja Ilmavoimien määrärahojen käyttöä koskevat tiedot olivat kenen hyvänsä saatavilla.

”Nehän olivat julkisia”, Tervonen sanoo.

Myös operatiivista suunnittelua johtanut eversti arvioi tuntevansa lukemattoman määrän korkeimman salausluokan asiakirjoja.

”Tiedän, mikä on oikeasti salaista ja mikä taas ei ole. Taloudessa ei pitäisi olla mitään salaista.”

Tervonen on laskenut arvioita talousluvuista lähinnä valtiovarainministeriön ja puolustushallinnon julkisista lähteistä löytyvien tietojen avulla. Hän arvioi, että vuonna 2019 logistiikkalaitoksen kustannukset olivat noin 1 200 miljoonaa euroa. Samana vuonna Maavoimien kustannukset olisivat laskelmien mukaan olleet 450, Merivoimien 120 ja Ilmavoimien 180 miljoonaa euroa.

Jos luvut jatkossakin virallisesti salataan, Ilmavoimien uusien hävittäjien käyttökustannuksista on vaikeaa saada tietoa.

”Puolustushaarojen toiminnan ja materiaaliseen valmiuden menojen salaamisesta hyötyvät vain Ilmavoimat, joiden korkeat kustannukset saadaan näin pidettyä pois julkisuudesta”, Tervonen sanoo.

 

Jos tulevien hävittäjien käyttö- ja ylläpitokulut eivät mahdu luvattuun kymmeneen prosenttiin puolustusbudjetista, mitä seurauksia ylityksestä koituu? Kuka kantaa niistä vastuun?

HX-hankkeen ohjelmajohtajan Lauri Purasen sähköpostivastaus on pitkä ja polveileva.

”HX-järjestelmä tarjonnee muulle puolustusjärjestelmälle suorituskykyjä, joiden hyödyntäminen saattaa edellyttää muutoksia puolustusjärjestelmän muihin osiin…”

”Kustannuslaskentaan kolmenkymmenen vuoden ajalle liittyy aina jonkin verran epävarmuuksia, joita laskennassa hallitaan erilaisin riskinhallinnan keinoin…”

Vastuunkantajat jäävät nimeämättä.

”Se on selvää, että liian kallis HX-järjestelmä ei ole kenenkään edun mukainen hankinta.”