Halonen: Tutkimus romuttaa käsitystä itsekkäistä nuorista

Karri Kokko
Politiikka 17.7.2008 14:50

Presidentti Tarja Halonen on tyytyväinen tietoihin, joita tuore tutkimus kertoo suomalaisten auttamisen halusta.suomi areena
Presidentti Tarja Halonen, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre, muusikko Jyrki 69 ja ministeri Liisa Hyssälä osallistuivat Suomi Areenan juhlapaneeliin Porissa.

Halosen mielestä tutkimus horjuttaa sitä yleistä käsitystä, että tämän päivän nuoret olisivat yksilökeskeisimpiä ja itsekkäämpiä kuin vanhempiensa ikäpolvi. Tutkimuksen mukaan auttamishaluisimpia ovat 15-24-vuotiaat.

”Arvoperintö on mennyt hyvin eteenpäin sukupolvesta toiseen, vaikka kohteet ja tavat vaihtelevat. Toimintatavat ovat erilaisia eri ikäluokilla”, Halonen sanoi MTV3:n ja Suomi Areenan keskustelutilaisuudessa torstaina Porissa.

Toinen ja paljon vaativampi keskustelun aihe on Halosen mielestä sitten se, millä tavalla autettavia syntyisi mahdollisimman vähän ja miten yhteiskunta voisi kehittyä sellaiseksi, että mahdollisimman moni voisi olla oman itsensä herra.

Raha-automaattiyhdistyksen teettämä tutkimus paljasti myös, että suomalaiset auttavat kyllä mielellään lapsiaan, vanhempiaan ja muuta lähipiiriään, mutta vähemmän halua löytyy, kun pitäisi omin teoin auttaa alkoholisteja tai huumeidenkäyttäjiä.

Halosen mielestä tässä ei ole mitään uutta. Jako ”hyviin” ja ”huonoihin” autettaviin on ollut kautta historian.

”Meidän, jotka päätämme yhteisistä asioista, pitää nähdä, että ihmisiä on erilaisia ja esimerkiksi alkoholismi on sairaus. Tieto voi lisätä suvaitsevaisuutta ja poistaa ennakkoluuloja. Pitää välttyä jakamasta ihmisiä mustavalkoisesti hyviin vai huonoihin”, Halonen sanoi.

Halonen totesi, että netissä on kiva olla tasa-arvoinen, mutta itse kunkin kannattaisi harjaantua sietämään enemmän erilaisia ihmisiä kuten maahanmuuttajia tai romaneja naapurustossaan.

Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre näki asenteiden koventumista, mutta totesi, että kehitystä tapahtuu samaan aikaan myös toiseen suuntaan.

Nuoria ei näy avustustöissä”

Myös sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) oli tyytyväinen tietoihin nuorten auttamisen halusta, mutta totesi, ettei heitä kyllä oikein missään näy. Hän epäili, että nuoria ei kuitenkaan kiehdo se kahvinkeitto ja raaka työ, mihin avustusjärjestöissä saa käytännössä tottua.

Hyviä kokemuksia nuorten auttamisen halusta oli SPR:n pääsihteerillä Kristiina Kumpulalla. Hän kertoi nälkäpäivän keräyslippaita jakaessaan törmänneensä 16-17-vuotiaisiin tyttöihin ja poikiin, jotka olivat jo veteraaneja keräyshommissa.

Hyssälä myös patisteli kuntia palkkaamaan enemmän vammautuneita ja vajaakuntoisia heille sopiviin tehtäviin, joita hänen mukaan kyllä löytyisi.

Näin suomalainen auttaa

* Puolet suomalaisista auttaa toista ihmistä tai tahoa kuten järjestöä vähintään joka kuukausi.
* Useimmiten auttaminen tapahtuu lähipiirissä.
* Kolme neljästä antaa rahaa keräyksiin. Useimmiten tukea saavat sotaveteraanit, lapset ja kansainvälisissä kriiseissä avustavat.
* Tavallisin tukisumma on 20-50 euroa vuodessa. Lähes viidennes lahjoittaa yli 100 euroa.
* Suomalainen auttaa, koska se tuottaa iloa hänelle itselleen tai hän tuntee myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan.
* Yli puolet uskoo, että ihmisten halua tukea lähipiirinsä ulkopuolella olevia vähentyy. Lisääntymiseen uskoo vain joka kymmenes.
* Joka kolmas arvelee, että myös into tukea omaa lähipiiriä on vähenemässä. Hieman vähemmän eli joka neljäs uskoo, että se pikemminkin kasvaa. Runsaat 40 prosenttia arvelee, että tämä tukivalmius säilyy ennallaan.

Lähde: Raha-automaattiyhdistyksen kansalaiskysely: Suomalaiset auttajina.

Teksti Hannu Kuparinen (STT)

Kuva Sari Gustafsson / LK