Hallitus käy taantuman kimppuun miljardiluokan elvytyspaketilla

Karri Kokko
Politiikka 19.1.2009 09:45

Vielä vähän aikaa sitten hallitus puhui sadan miljoonan euron elvytyspaketista. Nyt sen loppusumma saattaa nousta jopa miljardiin euroon.
jyrki katainen
Hallitus ei ole lyönyt lukkoon elvytyspakettinsa ylärajaa, valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanoo.

”Kyllä se merkittävä on”, vastaa valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) tulevan elvytyspaketin loppusummaa koskevaan kysymykseen. Hallitus antaa lisäbudjettiesityksensä eduskunnalle heti helmikuun alussa.

Hallitus puhui vielä marraskuussa noin 100 miljoonan euron elvytyksestä. Jo joulun alla Katainen kuitenkin korosti, ettei hallitus ole lyönyt lukkoon mitään ylärajaa.

Keskustalainen valtiovarainvaliokunnan jäsen ja sen verojaoston puheenjohtaja Mika Lintilä sanoo, että elvytyspaketin loppusumman tulee olla lähempänä miljardia kuin sataa miljoonaa euroa.

Sdp esitti miljardin euron elvytystä joulukuussa. Vasemmistoliitto pani vielä paremmaksi ja piti suotavana kahden miljardin satsausta elvyttäviin toimiin.

Kataisen mukaan hän ei vielä itsekään tiedä elvytyspaketin täsmällistä suuruutta. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei elvytystoimien mittavuutta arvioitaessa pidä tuijottaa pelkästään budjetin kautta kanavoitavan rahan määrää.

”Se ei ole koko totuus. Ei läheskään.”

Katainen viittaa ministeri Antti Tanskasen tuoreisiin esityksiin. Tanskanen on suosittanut valtiota osallistumaan yritysrahoitukseen aiempaa voimakkaammin. Hän on neuvonut valtiota myös tarjoamaan pääomalainoja pankeille niiden omien pääomien täydennykseksi.

”Näillä toimilla on mittava yhteenlaskettu elvytysvaikutus. Jos pankkeja esimerkiksi pääomitetaan miljardilla eurolla, se voi mahdollistaa kymmenen miljardin luotonannon”, Katainen täsmentää.

Nopea
vaikutus

Kataisen mukaan elvytyshankkeita määritettäessä noudatetaan kahta kriteeriä. Ensinnäkin hankkeiden tulee olla nopeasti käynnistettävissä eli suunnitelmien pitää olla jo nyt valmiina. Toiseksi tavoitellaan sijoitetulle eurolle mahdollisimman hyvää työllisyyskatetta.

Ministeriöt ovat esittäneet lisäbudjettiin totutusti paljon enemmän toiveita kuin voidaan toteuttaa. Katainen kuitenkin uskoo hallituksen löytävän hankkeista yksituumaisuuden melko kivuttomasti tammikuun lopun lisäbudjettiriihessään.

”Ideana on, että ryhdytään vain sellaisiin toimiin, jotka joka tapauksessa pitää tehdä ja kannattaa tehdä. Toisarvoisia hankkeita, olivatpa ne mitä tahansa, ei panna toimeen elvytyksen nimissä. Pikemminkin aikaistetaan niitä, jotka olisivat olleet listoilla joka tapauksessa.”

Kataisen puheista saa sen vaikutelman, että liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk) julkisuuteen tuoma 170 miljoonan euron liikenneinvestointien hankelista on myötätuulessa. Se toteutunee valtaosin.

”Vehviläisen esityksessä on järkeviä hankkeita. Liikenneministeriö on keskittynyt hankkeisiin, jotka ovat nopeasti käynnistettävissä ja joilla on merkittävä työllisyyskate.”

Vehviläisen toivomuslistaan kuuluvat muun muassa Kuopion Kallan siltojen remontti sekä Oulu-Seinäjoki-rautatien perusparannus.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) on puolestaan esittänyt yli sadan miljoonan euron tukia asuntojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. Katainen ei ota vielä täsmällistä kantaa puoluetoverinsa esitykseen.

”Siinä on hyviä elementtejä. Korjausrakentamiseen ja vuokra-asuntotuotantoon on tietysti tarvetta. Ne myös työllistävät hyvin”, valtiovarainministeri pohtii.

Kuuma
aihe

Keskustelu toteutettujen elvytystoimien riittävyydestä käy kansainvälisestikin vilkkaana.

Ruotsissa markkinat pettyivät maan hallituksen joulukuussa julkistamaan 800 miljoonan euron pakettiin. Summaa pidettiin mitättömänä talouskriisin laajuuteen verrattuna.

Norja taas etsii elvytysrahaa massiivisista öljyrahastoistaan.

Jo toteutetut tai suunnitteilla olevat elvytystoimet nousevat esiin myös EU:n valtiovarainministerikokouksessa tammikuun 19. ja 20. päivinä.

Kataisen mukaan ministerit saanevat kokouksessa komission kartoituksen kunkin jäsenmaan tilanteesta. Samalla arvioidaan toimien riittävyyttä ja rahoitusmarkkinoiden tilaa.

Teksti
Matti Simula
SK 3/2009 (ilm. 16.1.2009)
Kuva
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Keskustele aiheesta
Ilma sakeana elyvytyspuhetta (Nurakanvaltaaja 16.1.2009)