Hallituksen tilaama tutkimus on märkä rätti kotitalous­vähennystä kannattaville – Hyötyjinä hyvätuloiset yli 50-vuotiaat

Uutisanalyysi: Kotitalousvähennys on jakanut oikeistoa ja vasemmistoa jo siitä asti, kun vähennys otettiin käyttöön kokeilun kautta vuonna 1997.
Politiikka 25.1.2021 13:00
Kotitalousvähennystä voi käyttää muun muassa tavanomaisiin kotitalous- ja hoivatöihin sekä kodin remontointiin. © Markku Ulander/Lehtikuva

Valtioneuvoston kanslia tilasi vuonna 2019 tutkimuksen, jolta haluttiin tietoa kotitalousvähennyksen vaikutuksista työllisyyteen ja harmaaseen talouteen.

Kanslia tilaa vuosittain kulloisenkin hallituksen määrittelemien painopisteiden perusteella ”tutkimusteemoja”, joita voisi hyödyntää poliittisen päätöksenteon yhteydessä.

Maanantaina 25. tammikuuta Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden toteuttaman hankkeen loppuraportti julkaistiin valtioneuvoston kanslian sivuilla. Medialle oli lähetetty ennakkoon tutkimustiedote ja raportin suomen- ja englanninkielinen versio.

Tutkijoiden tulokset kotitalousvähennyksen vaikutuksista työllisyyteen ja harmaan talouden torjuntaan ovat märkä rätti kaikille niille, jotka ovat vaatineet kotitalousvähennyksen laajentamista.

Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei vähennä harmaata taloutta eikä lisää työllisyyttä.

Kotitalousvähennys hyödyttää pääasiassa niitä suomalaisia, jotka olisivat joka tapauksessa ostaneet esimerkiksi keittiöremontin tai siivouspalveluita. Kotitalousvähennystä myönnetään Suomessa vuosittain yli 400 miljoonaa euroa yli 400 000 suomalaiselle.

Tutkijoiden analyysin mukaan nämä kuluttajat ovat keskimääräistä parempituloisia ja heidän keski-ikänsä on 58 vuotta. Vähennystä käyttävien keski-ikä on kasvanut tutkijoiden mukaan vuosikymmenen ajan.

Kotitalousvähennystä käyttävien ikä tuskin on kenellekään yllätys, sillä yleensä varallisuus kertyy vuosien saatossa. Harvalla pari-kolmekymppisellä on tarvetta tehdä keittiöremonttia tai tilata siivoojaa opiskelija-asuntoon.

Aineiston mukaan kotitalousvähennyksen saajien mediaanitulot olivat 33 954 euroa, kun kaikkien veronmaksajien mediaanitulo oli 21 311 euroa. Tulotiedot ovat vuodelta 2010. Tutkijoiden mukaan kotitalousvähennyksen saajilla oli myös suhteellisen korkeat pääomatulot ja osingot, yhteensä keskimäärin 10 000 euroa vuodessa.

Kotitalousvähennyksen vaikutus tulonjakoon on voimakkaan päinvastainen, vaikka sen merkitys Suomen usean kymmenen miljardin euron vuotuisen verotulokertymän kokonaisuudessa onkin pieni”, tutkijat kirjoittavat raportissa.

 

Kotitalousvähennyksen puolesta ovat viime aikoina puhuneet kokoomuksen kansanedustajat sekä Elinkeinoelämän keskusliiton ja SAK:n ekonomistit.

Koronavuoden takia taloutta on haluttu elvyttää mittavilla julkisilla investoinneilla, mutta myös suoraan kuluttajille suunnatulla veroelvytyksellä, jonka uskotaan vaikuttavan työllisyyteen. Kotitalousvähennys olisi monen mielestä yksi keino, sillä se pienentää käytännössä maksettavien verojen määrää, jolloin kuluttajalle jää enemmän rahaa muuhun käyttöön.

Suomen talouspolitiikassa tulisi löytää nopeavaikutteisia toimia, joilla voidaan tukea työllisyyttä ja kotimaista kysyntää. Mielestämme kotitalousvähennyksen kasvattaminen sopisi erinomaisesti tämänhetkiseen tilanteeseen. Vähennystä tulisikin kasvattaa nopealla aikataululla, heti vuoden 2021 alusta lähtien”, kirjoittivat EK:n pääekonomisti Penna Urrila ja SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta lokakuussa 2020.

Kokoomus olisi kasvattanut vaihtoehtobudjetissaan 2021 kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nykyisestä 2 250 eurosta yli kaksinkertaiseksi 5 000 euroon. Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on laskettu 2 250 euroon. Vähennys on nyt 40 prosenttia työkustannuksista, kun se vielä Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella oli 50 prosenttia.

Vasemmistoliitto sen sijaan on jo vuosia toistanut sanomaa kotitalousvähennyksen epäreiluudesta. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson on ehdottanut elvytyskeinoksi kaikille suomalaisille jaettavaa sadan euron elvytysseteliä, jota voisi käyttää myös kulttuuri- ja palvelualoilla. Anderssonin ”vappusatanen” sai kritiikkiä etenkin kokoomuksen suunnalta.

Poliittisesti kotitalousvähennys on jakanut oikeistoa ja vasemmistoa siitä asti, kun se otettiin käyttöön kokeilun kautta vuonna 1997. Vaikka kotitalousvähennys on ollut Suomessa käytössä jo parikymmentä vuotta, ei sitä ole aiemmin juurikaan tutkittu.

 

Tutkijoiden (Jarkko Harju, Sami Jysmä, Aliisa Koivisto, Tuomas Kosonen) kirjoittaman raportin sanomaa kotitalousvähennyksen ”hyödyistä” voi pitää poikkeuksellisen suorana, eikä tulkinnoissa juurikaan jossitella. Sinänsä suoraan sanominen ja tutkimustekstin selkeäsanaisuus ovat myös sen selkeitä etuja.

”Kilpailevat ekonomistit” tulevatkin syynäämään tutkimusraportin aineiston, menetelmät ja tehdyt tulkinnat hyvin tarkasti. Jos virheitä ilmenee, niistä kyllä mainitaan.

Aineistona tutkijoilla on ollut muun muassa Suomen ja Ruotsin verohallintojen yritystason veroilmoituksia, jotka sisältävät tietoja arvonlisäverollisista myynneistä. Lisäksi heillä oli käytössään kotitalouspalveluita tarjoavien yritysten ja vähennystä hakeneiden kuluttajien vuosittaiset tuloverotiedot.

Valtioneuvoston kanslia maksoi hankkeesta yhteensä 150 000 euroa. Vuosittain valtioneuvoston kanslia tilaa tutkimuksia noin 10 miljoonalla eurolla erillisten hakuprosessien kautta.