Kyllin hyvä sote

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kannattaa nyt vain tehdä, sanoo tutkija. Palveluiden kehittämistä on silti jatkettava.

suoraan sanoen 14.10.2020 10:31
Essi Lehto

Hallitus esitteli suunnitelmansa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi. Suomeen luodaan 21 hyvinvointialuetta. Luodaanko tässä turha hallintokerros, sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen?

”Ei. Merkittävällä osalla kuntia on vaikeuksia sote-kustannusten kanssa. Uudistus ei välttämättä ole täydellinen, mutta tarve sille on ilmeinen. Verotusoikeus on tärkeä seuraava askel, johon hallitus tällä viikolla sitoutui. Sen rinnalla tulisi olla jonkinlainen valtionosuusjärjestelmä, jolla voidaan tasata eroja.”

Onko alueita liikaa?

”Riippuu näkökulmasta. Erikoissairaanhoitoa ajatellen hyvinvointialueet jäävät hieman pieniksi. Todella suuret alueet eivät taas ole ihanteellinen ratkaisu peruspalveluiden näkökulmasta. Talouden kannalta taas alueet ovat ehkä jäämässä pieniksi. Kaikissa ei välttämättä ole tarpeeksi veronmaksajia. Ennen viime hallituskautta asiantuntija-arvioissa puhuttiin noin puolta pienemmästä alueiden määrästä. Luulen, että alueiden määrä lähtee pikkuhiljaa vähenemään.”

Voimistaako uudistus byrokratiaa?

”Mielestäni byrokratia-argumentti on yksinkertaistava. Kyllä me tarvitsemme myös byrokratiaa, jotta järjestelmä toimii. Tietenkin vaarana on, että hyvinvointialueista tulee kankeita organisaatioita, joita vaivaavat samat ongelmat kuin kuntayhtymiä ja sairaanhoitopiirejä, eli kyvyttömyys reagoida ja toimia ketterästi. Ihan samalla tavalla siellä pyöritetään paperia.”

Eteneekö tämä uudistus laiksi asti?

”Sote-palvelumme kehittyvät nyt hyvin hallitsemattomasti, kun tehdään esimerkiksi kokonaisulkoistuksia ja perustetaan jopa maakunnanlaajuisia organisaatioita ilman kansallista ohjausta. Itse kallistun sen puoleen, että uudistus kannattaa nyt tehdä, jotta pääsemme itse asiaan, eli palveluiden kehittämiseen.”

Sisältö