Hallituksen budjetti: Kunnille antelias potti vaalien alla – Turveriitaan sopu EU-rahalla, ikääntyvien työllisyys järjestöpöytään

Sopu talousarviosta löytyi helposti, kun hallitus tarkisti tavoitteitaan, sivuutti menokehykset, siirsi päätöksiä kehysriiheen, tukeutui EU-rahaan ja lykkäsi osan asioista työmarkkinajärjestöille.
Politiikka 16.9.2020 18:26
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), pääministeri Sanna Marin (sd) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) esittelivät hallituksen budjettiriihen tuloksia Helsingissä 16. syyskuuta 2020. © Markku Ulander/Lehtikuva

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) ensimmäinen talousarvioehdotus syntyi nopeasti. Budjettineuvotteluihin hallituspuolueiden puheenjohtajat ja Vanhanen käyttivät kaksi päivää.

Keskiviikkona 16. syyskuuta ennen iltapäivän tiedotustilaisuutta päätökset kerrottiin muille ministereille ja hyväksytettiin koko hallituksella.

Koronaviruksesta aiheutuvien kustannusten vuoksi budjetti on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen, summa paisui neuvotteluissa kolmella miljardilla eurolla. Ensi vuoden talousarvioesityksen loppusumma on 64,2 miljardia euroa.

Vanhasen mukaan alijäämä kasvoi, koska talousarvioesitykseen kirjattiin kaikki menot, eikä niitä jätetty tulevien lisäbudjettien varaan. Hallitus halusi vakuuttaa kunnille ja sairaanhoitopiireille, ettei koronan nitistäminen jää rahasta kiinni.

 

Hallituksen päätöksessä välttämättömyydestä tehtiin hyve. Kaikki tiedossa olevat menot on kirjattava varsinaiseen budjettiesitykseen.

Kuntavaalien lähestyessä hallituspuolueet halusivat turvata selustansa ja kokosivat kunnille 1,4 miljardin euron tukipaketin. Summa saattaa nousta budjetin eduskuntakäsittelyssä, kun vaalikuumeiset kansanedustajat aloittavat oman huutokauppansa kuntalaisten äänistä.

Hallitus luopui epäsuorasti tavoittelemasta tällä vaalikaudella 60 000 uutta työllistä. Neuvotteluissa tavoite nostettiin 80 000 työlliseen, mutta aikataulu muuttui kuluvan vaalikauden lopusta vuoteen 2030.

Neuvotteluissa sovittiin kuitenkin keinoista luoda 30 000 uuttaa työpaikkaa. Se aiotaan saavuttaa kolmella eri uudistuksella.

Uusi työnhakuvelvoite on kevennetty versio pääministeri Juha Sipilän (kesk) porvariministeristön aktiivimallista, jonka nykyinen eduskunta kuoppasi. Uudistuksella tavoitellaan 10 000 uutta työllistä.

Varhaiskasvatusmaksujen alennuksella yhdessä eläkeputken alarajan nostolla, palkkatuella ja oppivelvollisuusiän korotuksella hallitus laskee saavansa 10 000 ihmistä takaisin työelämään.

Työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi hallitus antoi miettiä, miten ikääntyvien työllisyyttä voisi kohentaa yli 10 000 henkilöllä. Ratkaisematta jäivät paikallisen sopimisen uudistaminen ja työttömyysturvan muutos.

 

Yksi otsikoissa ollut kiista koski energiaverotusta ja erityisesti turpeen energiakäytön verokohtelua, josta vihreät ja keskusta ovat otelleet.

Riita ratkaistiin osittain EU-rahalla. Turpeen verotus kiristyy 2,7 euroa megawattitunnilta. Verotuksessa otetaan käyttöön lattiahintamekanismi, josta hallituksen on tarkoitus sopia keväällä talouden kehysneuvotteluissa.

Turvealan rakennemuutoksen tukemiseksi toimialalle ohjataan euroja EU:n koronapaketista. Suomen osuus rahoituspaketista on noin 3,5 miljardia euroa.

 

Hallituksen neuvotteluita leimasi tiukka radiohiljaisuus. Puoluejohtajat ja ministerit välttivät tekemästä julkisesti yksityiskohtaisia vaatimuksia.

Varovaisuudesta kertoi sekin, että keskustan puheenjohtajaksi pari viikkoa sitten valittu kulttuuri- ja tiedeministeri Annika Saarikko pitää linjapuheensa vasta perjantaina kaksi päivää sen jälkeen, kun hallitus on sopinut budjetista.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo puolestaan karttoi tiukkoja lausuntoja, joista hän olisi voinut joutua tilille viikonvaihteessa pidettävässä vihreiden puoluekokouksessa.

Saarikko ja Ohisalo joutunevat silti selittämään omilleen päätöksiä. Turpeen verotus nousee, mutta uusi verojärjestelmä on vasta tekeillä. Saarikon täytyy tehdä omilleen tiliä hallituksen tuunatuista talous- ja työllisyystavoitteista, joista keskusta piti meteliä hallitusneuvotteluissa keväällä 2019.

Turpeen lisäksi hallitus joutuu kevään kehysneuvotteluissa palaamaan talous- ja työllisyyspolitiikan yksityiskohtiin. Silloin lähestyvät kuntavaalit saattavat kiristää tunnelmia, ellei hallitus lykkää neuvotteluaan vaalien yli.