Eurovaalit: neljä puheenvuoroa nuorten äänestämisestä

äänestäminen
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kannattaako äänestää? Neljä nuorta kertoo, miksi vaivautua uurnille – tai miksi ei. Ja saa tutkijakin puheenvuoron.

Aukusti Kinnunen, 18 vuotta, sähköalan opiskelija Heltech-ammattikoulussa

“En ole ajatellut äänestää [eurovaaleissa]. En seuraa politiikkaa, sitä ei oikein ymmärrä. Meillä oli lukuvuoden alussa yhteiskuntaopin tunteja. Olihan ne jollain tavalla kiinnostavia, kun sai tarkempaa käsitystä politiikasta ja sen tehtävästä. Mun mielestä sain tarpeeksi tietoa.

Äiti käy äänestämässä, mutta ei me puhuta äänestämisestä. Kavereiden kanssa ei puhuta politiikasta. Ei politiikka kosketa. Jos ei tiedä ketä äänestäisi, kannattaako silloin äänestää?

Nykyään politiikka ei kiinnosta, mutta joskus aikuisena se voi alkaa kiinnostaa. Varmasti mä sitten käyn äänestämässä. Tässä iässä on niin paljon muuta tekemistä. Myöhemmin voi olla aikaa seurata politiikkaa.

Silloin kun puhuttiin siitä, pitäisikö nettiä sensuroida jotenkin, se kiinnosti. On typerää, että ei enää pääsisi kaikille sivuille.”

Ira Hietanen, 21 vuotta, pyrkii opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon, ollut ehdolla kunnallisvaaleissa

“Aion äänestää eurovaaleissa. Perheeni äänestää, ja kun olin pieni, olin aina mukana äänestyspaikalla. Siinä oli jotain salaperäisyyttä, kun ihmiset meni yksitellen koppiin laittamaan numeron paperiin.

Koulussa yhteiskuntaopin opetus oli tosi vähäistä. Meillä jäi tunneilla aina puolueet käsittelemättä, kun aika loppui kesken.

Kuulun kokoomusnuoriin. Kun on poliittisessa nuorisojärjestössä, on sellainen meininki, että kaikki äänestää. Toisaalta kaikki myös aidosti haluaa äänestää. Silti oman ehdokkaan löytäminen ei ole aina helppoa.

Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa. Se on ehkä helpoin ja vähiten vaivaa vievä keino. Ihmiset kaipaa suorempia ja välittömämpiä keinoja vaikuttaa. Äänestäminen on meidän oikeus. Äänestämällä me voidaan valita, ketkä asioista päättää ja mitkä arvot politiikassa vaikuttaa.”

Mari Joensuu, 24 vuotta, opiskelee johdon assistentiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa

“Äänestän eurovaaleissa. En seuraa politiikkaa päivittäin, mutta yritän pysyä perillä siitä, mitä eri puolueet on mistäkin asiasta mieltä. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa.

Perheessä kaikki käy äänestämässä. Joskus on vitsillä sanottu, että jos ei äänestä, ei voi valittaakaan. Kun viimeksi oli presidentinvaalit, kaveripiirissä puhuttiin politiikasta. Melkein kaikki kävi äänestämässä. Eduskuntavaalien aikaan vaaleista ei puhuttu niin paljon, paitsi jos lehdissä oli ollut kohujuttuja jostain ehdokkaasta.

Olin lukiossa, jossa yhteiskuntaopin ja historian opettajat oli itsekin innostuneita politiikasta. Opettajat sai oppilaatkin kiinnostumaan niistä asioista.

Pitää olla edes vähän perillä siitä, ketä äänestää. Pitää erottaa puolueet toisistaan ja mitä asioita puolueet ajaa. Äänestämisellä on merkitystä: puolue saa aina yhden äänen lisää ja enemmän vaikutusvaltaa.”

Samuli Pahalahti, 26 vuotta, elektroniikkatyöntekijä

“En aio äänestää eurovaaleissa, vaikka olenkin kiinnostunut politiikasta. Kavereiden kanssa tulee keskusteltua paljonkin vaaleista ja varsinkin Piraattipuolueen pyrkiminen europarlamenttiin on kiinnostanut.

Politiikasta peruskoulussa ei opetettu käytännössä mitään. Lukioiässä olin jo ottanut itse selvää asioista. Liityin kokoomusnuoriin 2001 ja erosin viime vuonna, koska olin saanut tarpeeksi tietoa siitä, miten politiikka toimii.

Yhden äänen vaikutus vaaleissa on mitätön ja äänestäminen on lähinnä symbolinen ele. Vielä vähemmän yksittäinen ääni vaikuttaa vaalien jälkeiseen politiikkaan.

Parempia tapoja vaikuttaa ovat esimerkiksi Piraattipuolueen tapaiset yhden asian liikkeet. Niiden tarkoitus on saada julkisuutta jollekin asialle ja sitä kautta vaikuttaa vallassa oleviin poliitikkoihin yleisen mielipiteen kautta. Poliitikkojen on pakko ottaa kantaa isoihin kysymyksiin. Se on työläs, mutta äänestämistä paljon tehokkaampi tapa vaikuttaa.

Jussi Halla-ahoa olisin voinut äänestää ihan siksi, että se on saanut niin paljon paskaa niskaan poliittiselta eliitiltä. Protestina siis.”

Valtio-opin professori Tuomo Martikainen kommentoi aihetta: Eurovaaleista puuttuvat euroagenda, europuolueet, euromedia ja eurokansa

Teksti Heidi Kähkönen