Ekonomistit huolissaan hallituksen kyvystä sopeuttaa taloutta ja tehdä rakenneuudistuksia – kuntavaalit voivat vaikuttaa intoon

Lisäbudjetti jakaa asiantuntijoita. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kritisoi Vihriälän ryhmän vaikutusta menolisäyksiin.
Politiikka 3.6.2020 19:57
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), pääministeri Sanna Marin (sd) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 2. kesäkuuta 2020. © Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Talouspolitiikan asiantuntijat epäilevät hallituksen kykyä katkaista koronakriisin aiheuttama julkisen talouden velkaantuminen, jonka nitistämiseksi on ehdotettu merkittäviä säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia.

Hallituksen 5,5 miljardin euron historiallisen suuri esitys valtion neljänneksi lisätalousarvioksi nostaa valtion velanoton tänä vuonna yli 18 miljardiin euroon. Se on neljä miljardia euroa enemmän kuin varsinaisen talousarvion sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kaikki menot.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä myöntää, että esityksen loppusumma on korkea. Hän kuitenkin muistuttaa, että ehdotuksessa on paljon julkisen sektorin sisäisiä siirtoja. Yksi suurimmista on kunnille ja sairaanhoitopiireille jaettava 1,4 miljardia euroa.