”Ei tuhansien eurojen laukkuja viedä kotiin metrolla” – Helsinkiä repii kiista kävelykeskustan kehittämisestä

Kokoomus ja Esplanadien kauppiaat ovat hermostuneet vihreiden ja demareiden suunnitelmista autoilun vähentämiseksi alueella.
Politiikka 25.1.2021 14:49
Ihmiset paistattelevat päivää Pohjois-Esplanadilla Helsingissä 19. kesäkuuta 2015. © Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Helsingin keskustassa, Pohjoisesplanadilla kolmea liikettä pitävää Jarmo Pouttua närästää. Syynä ovat suunnitelmat, joita osa kaupungin poliitikoista on ajanut jo vuosia.

”Kuinka paljon tilaa kävelijöille tarvitaan”, Pouttu kysyy.

Tänään maanantaina 25. tammikuuta Helsingin kaupunginhallituksen on määrä ottaa kantaa kävelykeskustan laajentamiseen.

”Alueella on noin kolmannes koko kaupungin ja noin viisi prosenttia koko maan työpaikoista”, hallitukselle tulevassa esityksessä todetaan.

Ydinkeskusta on samalla maan suurin työpaikkakeskittymä yli 110 000 työpaikallaan. Samaan aikaan koko Helsingissä oli hieman yli 397 000 työpaikkaa. Ydinkeskusta on myös maan merkittävin kaupan, kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden keskittymä, esityksessä todetaan.

Sen mukaan jalankulkuverkoston jatkuvuutta on tarpeen parantaa uusilla houkuttelevilla yhteyksillä ja kehittää kävelypainotteista aluetta ilman, että se edellyttää merkittäviä muutoksia keskustan liikennejärjestelmään.

Helsingin keskustan kävelykatujen lisääminen on yksi keskeisistä hankkeista, joita puolueet lähtivät yhteistuumin edistämään tällä valtuustokaudella. Nyt SDP ja vihreät ovat halunneet toimenpiteisiin huomattavasti lisää pontevuutta.

Kaupunginhallituksen käsittelyyn tulevan esityksen ratkaisut, joissa muun muassa ehdotetaan ”parannettavaksi Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun poikittaisten kävely-yhteyksien olosuhteita”, eivät riitä SDP:lle ja vihreille.

Ne ovat ilmaisseet aikomuksensa tuoda käsittelyyn hankkeen, jossa autoilua haluttaisiin rajoittaa rajummin, muun muassa juuri Esplanadin alueella.

”Me tulemme tekemään esityksen, jossa kehotetaan suunnittelijoita miettimään viihtyisämpiä, parempia ja kestävämpiä ratkaisuja keskustassa. Olemme jo jääneet jälkeen eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten kaupunkien kävelyhankkeiden kehityskulusta”, kommentoi apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) Helsingin Sanomille.

Näitä vaihtoehtoisia ratkaisuja on kerrottu olevan kolme.

Ensimmäisessä Pohjoisesplanadi varattaisiin vain kävelylle ja autoliikenne siirrettäisiin kaksisuuntaiseksi muutettavalle Eteläesplanadille. Toisessa molemmista Esplanadeista napsaistaisiin yksi ajokaista kävelylle. Kolmannessa vaihtoehdossa autoilla ajaminen koko Espalanadin alueella kiellettäisiin.

 

Pääkaupunkiin on muodostunut viime vuosina kolme klikkiä, jotka politikoivat oman maailmankuvansa puolesta. Autoilijat, kävelijät ja polkupyöräilijät kokevat tulevansa vuoroin syrjityiksi. Jos esimerkiksi remontista juuri kuoriutunutta Hämeentietä uudistettiin polkupyöräilijöiden etu mielessä, nyt demarit ja vihreät hakevat kävelijöille lisää tilaa autoilta.

Se ei miellytä Pohjoisesplanadin kauppiaita.

”Jos Champs-Élyséellä Pariisissa riittää viisi metriä kauppojen edessä kävelyalueen leveydeksi, vaikka kahdeksan autokaistan lisäksi kokonaiskävelyaluetta on 25 metriä, luulisi täällä nykyisten seitsemän olevan tarpeeksi. Jos Pohjoisesplanadi muutetaan kävelykaduksi, se olisi koko kadulle täydellinen niitti”, muun muassa Guccin tuotteita myyvän Luxbagin kauppias Pouttu uskoo.

Pohjoisesplanadi on nykyisin Helsingin merkittävin henkilökohtaisten arvotavaroiden kauppakatu. Sen varrella ovat myös Louis Vuittonin myymälä ja muun muassa Chanelin tuotteita myyvä Della Marga.

Kotimaisista vaateliikkeistä Esplanadin varrella sijaitsevat muun muassa Marimekko, Balmuir ja Haló. Puiston laidalta löytyvät maan arvokkaimmat kello- ja koruliikkeet: esimerkiksi Osk Lindroos avasi vast’ikään uuden myymälän Kämp Galleriassa. Alueella sijaitsevat myös kalliit ravintolat ja hotellit, kuten Kämp, Savoy ja Palace.

”Mentiin minne tahansa maailmassa, Milanoon, New Yorkiin, Pariisiin, Lontooseen, autolla pitää päästä tämän tyyppisten liikkeiden ja ravintoloiden viereen. Ei tuhansien eurojen laukkuja metrolla lähdetä kotiin viemään”, Poutto sanoo.

Samaa mieltä on Della Margan Margaretha Aittokoski: keskustan vetovoimaa ei saisi heikentää. Se että kauppakeskuksiin rakennetaan hyvät ajoyhteydet lähiöissä ja niihin parkkihallit, ei hänen mukaansa poista autoilun tarvetta keskustasta.

”Ei Chanelille löydy kilpailijaa Triplasta.”

Osk Lindroos Kämp Gallerian Tomi Sysimiilu sanoo, että on vaikea ennakoida, miten kävelykeskustan raju laajentaminen lopulta vaikuttaisi.

”Totta kai se piristäisi kävelyä, mutta uskoisin, että kävelyn lisäys kohdistuisi lähinnä turisteihin. Ei keskustaa saisi autioittaa, kyllä kaupunkilaistenkin pitäisi päästä tänne. Ei bilikoita voi kokonaan häätää.”

Sysimiilu sanoo pelkäävänsä, että kävelykadulle tulisi unelias tunnelma.

”Faijani piti aikanaan liikettä Aleksilla, silloin kun siellä sai ajaa autolla. Kyllä katu oli silloin huomattavasti vilkkaampi. Sen voivat kaikki todentaa vaikka katsomalla vanhoja kuvia.”

Keskustan houkuttelevuuteen vaikuttavat paradoksaalisesti sekä käveltävyys että saavutettavuus autolla.

Helsingin kaupunki, Helsingin seudun kauppakamari ja Helsinki City Markkinointi teettivät keskustan asiointiselvityksen Rambollilla keväällä 2019, ennen koronaa.

Yhteenvedon mukaan suurin osa keskustassa asioivista tulee joukkoliikenteellä, ja useimmin keskustassa asioivat kävelijät ja pyöräilijät.

Autolla saapuvien keskiostokset ovat kuitenkin selkeästi suurimmat. Tutkimuksen aineisto kertoo, että viimeisimmällä asiointikerralla autolla saapuneiden keskikulutus kaikkiin palveluihin oli ollut 149, kävellen saapuneiden 125, joukkoliikenteellä 110 ja polkupyörällä vain 97 euroa.

Mielikuvatasolla tutkimuksen mukaan ”vapaa-ajan viettopaikkana keskustan houkuttelevuuteen vaikuttavat paradoksaalisesti sekä käveltävyys että saavutettavuus autolla”.

Yksityisautoilun vaikeutuminen erottui selvityksen vastauksissa tiivistelmän mukaan ”yhtenä selkeänä uhkana ydinkeskustan houkuttelevuudelle – eritoten ravintolapalveluille”.

Raportin mukaan myös päivittäistavarakaupalle autolla asioivien muita suuremmat kertaostokset ovat kannattavuuden kannalta merkityksellisiä.

”Ydinkeskustalla on kokoaan suurempi vaikutus kaikissa suurissa kaupungeissa – niin myös Helsingissä”, kertoo Helsinki City Markkinoinnin puheenjohtaja Peggy Bauer.

”Sen houkuttelevuus on ratkaisevaa matkailulle, elinkeinoelämälle ja yhä enemmän kaupunkilaisille.”

 

Kävelykeskustan laajentaminen linkittyy Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok) esittelemään näkemykseen keskustan elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Varsinaisessa, nyt hallituksen käsittelyyn tulevassa esittelyaineistossa ei autoliikenteelle olla ehdottamassa merkittäviä muutoksia Esplanadien alueelle.

”Meillä on iso huoli keskustan elinvoimaisuudesta. Siihen liittyy monta eri kysymystä, joiden reunaehdot pormestarin esitys hyvin huomio. Keskustaan pitää päästä sujuvasti monella eri kulkuvälineellä, myös autolla”, kertoo kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov.

Kokoomus kritisoi vihreiden ja demareiden julkisuudessa käymää omaa kampanjaa.

”Hurjalta tuntuu, jos sellaiset suunnitelmat toteutuisivat. Olemme isosti huolissamme, mitä se tekisi keskustan saavutettavuudelle ja toisaalta läpiajoliikenteelle. Vastustamme ratkaisuja, jotka työntävät ihmisiä pois keskustasta asioimaan ainoastaan kehäteiden varsien suurissa kauppakeskuksissa.”

Sazonovin mukaan puolue ei kannata autokaistojen vähentämistä kummaltakaan Esplanadilta, jos sellaisia esityksiä joskus esityslistalle tuodaan.