Dmitri Medvedev nosti jälleen esiin turvallisuussopimuksen – tästä on kyse

SK:n toimitus
Politiikka 21.4.2009 07:46

Venäjä haluaa vähentää Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa Euroopassa ja lisätä omaansa.

Medvedev Suomessa

Dmitri Medvedev puhui maanantaina Helsingin yliopistolla. Kuva: Matti Björkman / Lehtikuva.

Presidentti Dmitri Medvedev osoitti maanantaina, ettei Venäjä ole lannistunut turvallisuusaloitteensa kohtalosta Helsingin Etyj-kokouksessa joulukuussa. Venäjä ilmoitti tuolloin, että Eurooppaan olisi saatava sitova turvallisuussopimus. Aloite ei juuri osallistujamaita innostanut.

”Venäjä kutsuu kaikki euroatlanttisella alueella toimivat valtiot ja turvallisuusorganisaatiot yhtymään ponnisteluihin, joilla luodaan selkeä ja kaikille samanlaiset säännökset sisältävä sopimus”, Medvedev muotoili puhuessaan Helsingin yliopistolla.

Medvedev muistutti, että historiallisesta Etyk-kokouksesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 35 vuotta, joten uuden sopimuksen nimeksi kävisi vaikkapa ”Helsinki Plus”.

Medvedev toisti jälleen kerran, että Venäjä vastustaa Yhdysvaltojen aikeita sijoittaa Eurooppaan osia ohjuspuolustusjärjestelmästään.

”Ohjuspuolustus kiinnostaa meitä kaikkia. Siksi sen ominaisuuksista ei voi päättää vain yksi osapuoli. Ohjustorjunnan on oltava todella globaalia”, presidentti perusteli.

Turvallisuussopimus toisi tähänkin asiaan ratkaisun, koska se voisi Medvedevin mukaan toimia uuden yhteistyön perustana.

”Venäjä on jo osoittanut aloittaneensa asevoimiensa modernisoinnin ja aseidenriisunnan Euroopassa. Esimerkiksi Kaliningradista on vedetty pois raskaita aseita ja joukkoja. Toivottavaa olisikin, ettei Nato nyt kasvattaisi asepotentiaaliaan Baltian maissa.

Läpi koko puheensa Suomen tärkeää asemaa idän ja lännen välittäjänä korostanut Medvedev antoi puheensa lopuksi verhotusti ymmärtää, ettei Venäjällä olisi mitään sitä vastaan, että turvallisuusaloitteesta keskusteltaisiin juuri täällä.

”Suomella on aina ollut ainutlaatuinen tyyli hoitaa kansainvälisiä asioita. Maanne on jo 70-luvulta saakka saanut tästä suurta arvostusta.”

”Historia ei anna kovin monia mahdollisuuksia, mutta ne jotka se antaa, on käytettävä hyväksi.”

Joulukuussa 2008 Venäjän turvallisuussopimus hämmensi Helsingin Etyj-kokouksessa. Näin asiaa arvioitiin silloin (ote SK:n jutusta Medvedevin sopimusidea syyniin, 48/2008):

Medvedevin sopimusidea syyniin

Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin ehdottaman Euroopan turvallisuussopimuksen perimmäiset motiivit eivät ole vielä valjenneet juuri kellekään. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, ettei kysymyksessä ole pelkkä tunnustelumielessä heitetty koepallo.

Ehdotuksen vakavuudesta kertoo paljon, että Medvedev on esitellyt sitä kansainvälisissä yhteyksissä jo kahdesti, ensin kesäkuussa Berliinissä ja uudelleen lokakuussa Evianissa, missä hän tapasi Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn.

Nopeista käänteistään tunnettu Sarkozy tarttui heti syöttiin ja keksi, että Medvedevin ehdotuksen pohjalta voitaisiin järjestää 2009 erityinen vain turvallisuuskysymyksiin keskittyvä Etyj-huippukokous. Muodollisesti Helsingissä on kysymys nimenomaan sen pohjustamista.

Valtiot pääosaan

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen tulkitsee Medvedevin aloitteen heijastavan Kremlissä jo pitkään vallinnutta tyytymättömyyttä Venäjän kansainväliseen asemaan.

Ehdotukseen sisältyy muun muassa ajatus, jonka mukaan allekirjoittajat lupaisivat pidättäytyä toisten turvallisuutta heikentävistä liittokuntajärjestelyistä.

”Venäjällä suhtaudutaan hyvin kriittisesti nykyiseen järjestelmään, jossa Nato on vahva ja mahdollisesti jopa laajenemassa edelleen, ja myös Euroopan unionilla on itsenäistä poliittista toimivaltaa. Se ei venäläisten käsityksen mukaan vastaa lainkaan heidän etujaan”, Väyrynen selittää.

Venäjälle sopisi hänen mukaansa, että kansainvälinen järjestelmä rakentuisi 1800-luvun tapaan valtioiden eikä sotilas- tai muiden liittojen varaan.

”Medvedevin aloitteen perusidea on, että euroatlanttinen blokki ei olisi enää jatkossa keskeinen turvallisuuspoliittinen toimija. Hänen ehdotuksensa lähtee käsittääkseni siitä, etteivät Nato ja EU olisi lainkaan sopijapuolia. Se vahvistaisi Venäjän suhteellista asemaa ja antaisi sille mahdollisuuden pelata EU-maita erilleen toisistaan samalla tavalla kuin se jo tekee energia-asioissa.”

Venäjällä on luultavasti oivallettu, että heidän kannattaa painaa päälle, kun Yhdysvalloissa on valta vaihtumassa ja uusi hallinto vasta muotoilee Nato-linjauksiaan, Väyrynen päättelee.

”Aivan varmasti yksi tavoite on Yhdysvaltojen vaikutusvallan supistaminen Euroopassa ja vähintäänkin Naton laajenemisen vaikeuttaminen, ellei sitä pystytä kokonaan estämään. On myös olemassa joitain merkkejä, että Venäjä pyrkii asevalvonnassakin uusiin järjestelyihin, jotka olisivat sille nykyistä edullisempia.”

Venäjä taipui

Väyrysen mielestä ei ole sattumaa, että Medvedev on saanut ehdotukselleen eniten vastakaikua juuri Ranskasta, joka on vieläpä EU:n nykyinen puheenjohtajamaa. Muualla suhtautuminen on vaihdellut avoimen kriittisestä kohteliaaseen hiljaisuuteen.

”Varmaan yksi raadollinen selitys on, että Sarkozy haluaa näkyä ja osoittaa, että hän on johtava eurooppalainen poliitikko. Taustalla on kuitenkin myös Ranskan ulkopolitiikan pitkä linja, jossa kansallisvaltioilla on vahva asema.”

Sekä Venäjää että Ranskaa on viime aikoina vaivannut tietynlainen voimattomuuden tunne, Väyrynen kuvaa.

”Ranska kokee, että laajentunut EU ei ole enää sen käytettävissä samalla tavalla kuin ennen, kun se pystyi pyörittämään unionia pitkälti kahdestaan Saksan kanssa. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, jos siellä ajatellaan, että vaihtoehtoiset rakenteet voisivat antaa heille enemmän toimintavapautta.”

Väyrysen mukaan pienten valtioiden kannattaa olla nyt tarkkoina, etteivät ne jää suurvaltojen kaavailemissa järjestelyissä toissijaiseen asemaan.

Moskova ei ollut alun perin lainkaan innostunut Medvedevin ehdotuksen käsittelemisestä nimenomaan Etyjissä, hän muistuttaa. Siellä neuvotteluihin tulevat vastoin Venäjän toiveita myös Keski-Aasian ja Kaukasian maat.

”Minusta Medvedevin puheita voi tulkita niin, että hän ajatteli hoitaa koko sopimuksen niiden suuntaan pelkkänä ilmoitusasiana. En ole varma, haluaako Venäjä edes ulottaa sitä Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan”, Väyrynen pohtii.

Venäläisten toive törmäsi kuitenkin lännen vaatimukseen, ettei uudesta turvallisuussopimuksesta saa tulla Etyjin korviketta.

”Venäjä on toki valmis käsittelemään aloitetta Etyjissä, mutta on varmaan iloinen Sarkozyn lupauksesta järjestää erillinen huippukokous ilmeisesti valitummalle osallistujakunnalle”, Väyrynen tulkitsee.

Teksti Tuomo Lappalainen ja STT