Kehysneuvottelut uusiksi

Korona tärvelee hallituksen taloustavoitteet ja häiritsee suurten uudistusten toteuttamista. Vaikka 1990-luvun laman kaltainen tilanne ei ole näkyvissä, tilanne on tukala.

POLITIIKKA 01.04.2020 12:00
HEIKKI VENTO
Joulun alla maailma näytti toiselta. Ministerit Krista Kiuru, Jari Leppä, Tuula Haatainen, Aino- Kaisa Pekonen, Ville Skinnari, viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, valtiovarainministeri Katri Kulmuni ja pääministeri Sanna Marin uuden hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 10. joulukuuta 2019.
Joulun alla maailma näytti toiselta. Ministerit Krista Kiuru, Jari Leppä, Tuula Haatainen, Aino- Kaisa Pekonen, Ville Skinnari, viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, valtiovarainministeri Katri Kulmuni ja pääministeri Sanna Marin uuden hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 10. joulukuuta 2019. © VESA MOILANEN/LK

Pääministeri Sanna Marinin (sd) viiden puolueen hallitus kokoontuu talouden kehysneuvotteluun 7. huhtikuuta aivan toisenlaisissa tunnelmissa kuin oli suunniteltu. Neuvottelussa piti vahvistaa pohja sille, että talous- ja työllisyyspolitiikan kaksi keskeisintä päämäärää toteutuvat.

Pandemian vuoksi hallitus joutuu repimään julkisen talouden suunnitelman vuosille 2020–2023. Sen keskeisiä tavoitteita olivat hallitusohjelmassa mainitut 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapainotus vuoteen 2023 mennessä.

 

Hallituksen tavoitteet perustuivat normaaliin talouskasvuun, joka oli hieman taittumassa ilman koronaakin. Nyt on edessä satojen miljoonien eurojen pumppaamista yrityksiin, valtion velanhoidon uudelleenjärjestelyjä ja työllisyystavoitteen karkaaminen.

Käytännössä Marinin hallitus saa oman ohjelmansa. Tähän saakka toimintaa on tahdittanut pääministeri Antti Rinteen (sd) ministeristön ohjelma, jonka eduskunta hyväksyi kesäkuussa.

 

Uusi ohjelma perustuisi täysin erilaisille kasvuluvuille. Valtiovarainministeriö on valmistelemassa hallitukselle talouskatsausta. Ministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander hahmotteli tulevia madonlukuja MTV:n haastattelussa 28. maaliskuuta.

Spolanderin mukaan bruttokansantuote putoaa koronan vuoksi 1,5–2 prosenttia kuukaudessa. Vuositasolla se voi tarkoittaa jopa kuuden prosentin laskua.

Kehitys maailmalla vaikuttaa Suomeen. OECD:n mukaan vuosineljänneksen aikana sen jäsenmaiden tuotannosta voi kadota neljännes.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) sanoi eduskunnassa 26. maaliskuuta, että ”koronan isku talouteen voi olla syvempi kuin 1990-luvun lama”.

Kolmen vuosikymmenen takaisen markka-ajan syvyyksistä euro-Suomi on vielä kaukana. Vuosien 1991–1994 aikana kymmeniätuhansia yrityksiä meni konkurssiin, kansantuote laski yli 10 prosenttia, työttömiä oli pahimmillaan 400 000 ja työttömyysaste nousi lähes 19 prosenttiin.

 

Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa työttömiä oli 187 000 ja työttömyysaste oli kutistunut 6,9 prosenttiin.

Parhaillaan yt-neuvottelujen kohteena on yli 280 000 ihmistä. Luvussa eivät ole mukana pienimmät alle 20 työntekijän yritykset.

Hallituksen vaikeudet saattavat vaarantaa sote-uudistuksen ja oppivelvollisuusiän nostamisen 18 ikävuoteen.

Uudistusten kariutuminen tai lykkääminen vuoden 2023 yli olisi takaisku hallitukselle. Niiden onnistuminen olisi mieluisa valtti huhtikuun 2023 eduskuntavaaleihin.

Sisältö