Barrosolta tahdotaan ohjelma

Silja Lanas Cavada
Politiikka 18.6.2009 14:00

Tänään ja huomenna pidettävässä huippukokouksessa selviää, haluavatko EU-johtajat, että José Manuel Barroso jatkaa komission johdossa.

Jose Manuel Barroso
”Uskon, että kriisiaikana me tarvitsemme vahvaa komissiota ja vahvaa Euroopan unionia”, José Manuel Barroso vastasi viime viikolla häneen kohdistuneisiin syytöksiin lepsusta johtajuudesta. Kuva Geert Vanden Wijngaert AP / Lehtikuva


José Manuel Barroson
nimi on ollut EU-vaalien jälkeen kaikkien huulilla Brysselissä.

Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, mitä Portugalin entinen pääministeri haluaa: toisen kauden komission puheenjohtajana.
Kun keskusta-oikeistolainen EPP voitti viime viikolla kirkkaasti vaalit, monet uskoivat, että Barroson toivoma jatkokausi paketoitui samalla kellonlyömällä.

EU:n kulisseissa käydään kuitenkin vääntöä.

Viime viikolla Barroso sai vaalien voittajien, Ranskan presidentin ja Saksan liittokanslerin, ”yksimielisen tuen”, joskin pienillä reunaehdoilla.

”Se on herra Barroso ja ohjelma”, presidentti Nicolas Sarkozy tiivisti keskustelun. ”Tai pikemminkin: ohjelma ja herra Barroso.”

EU-johtajat toivovat komission työltä nyt jatkuvuutta. Silti Sarkozy ja liittokansleri Angela Merkel eivät peittele tyytymättömyyttään komission puheenjohtajan passiivisiin otteisiin talouskriisin aikana.

Keskusteluissa Merkel toivoikin, että komission poliittinen ohjelma koordinoidaan yhdessä EU:n parlamentin kanssa. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että Barroson virallinen, juridinen nimitys siirtyy syksyyn, kun uutta parlamenttia on kuultu asiassa heinäkuussa.

Ruotsi toivoo nopeutta

Barroson lähtöasetelma on kuitenkin hyvä. Parlamentin suurin ryhmä EPP nimesi hänet viralliseksi ehdokkaakseen viime viikolla.
Sekä EPP että Barroso toivovat, että ministerineuvosto eli EU-johtajat tekisivät virallisen nimityksen jo tämän viikon huippukokouksessa 18.-19. kesäkuuta. Silloin Euroopan parlamentti voisi äänestää asiasta jo ensimmäisessä täysistunnossaan heinäkuun puolessa välissä.

Kiireelle on myös taktinen syy.

Jos parlamentti äänestää Barrososta heinäkuussa, vielä Nizzan sopimuksen aikana, läpimenoon riittää yksinkertainen enemmistö. Jos äänestys pitkittyy uuden Lissabonin sopimuksen kaudelle, nimitys tarvitsee parlamentissa taakseen kahdenkolmasosan määräenemmistön.

Myös EU:n seuraava puheenjohtajamaa Ruotsi toivoo, että komission työ saisi jatkua keskeytyksettä ja ministerineuvosto asettaisi Barroson viralliseksi ehdokkaakseen mahdollisimman pian. Barrosolla on jo ainakin kahdenkymmenen EU-maan tuki.

”Tietenkin Ruotsin puheenjohtajuus on läsnä, mutta se ei toimi, jos meillä ei ole muita EU-instituutioita paikalla”, Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeld sanoi viime viikolla.

Ranska on käynyt viivytystaistelua. Sen mielestä virallinen nimitys pitäisi siirtää loppusyksyyn, kun Irlanti on äänestänyt Lissabonin sopimuksesta. Samaa mieltä on ollut Tshekki. Nykyinen komissio päättää työnsä lokakuun lopulla.

Anti-Barroso -liike

EU-instituutioista komission aseman on nähty eniten heikentyneen talouskriisin aikana. Sitä on myös syytetty karisman puutteesta.
Sarkozy ja Merkel toivovat, että komission poliittinen ohjelma kytkeytyy nyt selvästi talouskriisin ratkaisuun.

Samaa on korostanut Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstat. Hän pääsi viimeviikkoisissa vaaleissa läpi liberaalien listoilta. Verhofstatista on kulissien takana leivottu sosialistiryhmän mahdollista vastaehdokasta Barrosolle komission seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Taustalla on Vihreän europarlamenttiryhmän johtajana toimineen Daniel Cohn-Benditin ajama anti-Barroso-liike. Vaaleista uutta voimaa saanut Cohn-Bendit yrittää nyt saada muita ryhmiä – kuten sosialisteja ja liberaaleja – barrikadeille Barrosoa vastaan.

”Minä pyydän Ranskaa ja Eurooppa-neuvostoa äänestämään Barrosoa vastaan”, hän uhosi tuotuaan reippaan vaalivoiton Ranskan vihreille.

Teksti Silja Lanas Cavada, Bryssel