Alle kaksikymppiset Väinö ja Oona ovat ikäluokkansa poikkeuksia – he voivat äänestää eduskuntavaaleissa itseään

Puolueet tarvitsevat nuoria ollakseen jatkossakin olemassa. Mutta nuoret eivät taida tarvita puolueita. Vain 4 prosenttia 15–29-vuotiaista kuuluu poliittiseen järjestöön.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tämä ei nyt kuulosta aivan keskustan ehdokkaalta.

Väinö Tuovinen ei kannata hajauttamispolitiikkaa. Hänen poliittinen idolinsa on Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Ylen vaalikonevastauksissa hänen kanssaa eniten samaa mieltä ovat feministisen puolueen ja ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaat. Yhteensä 11 eri puolueen ehdokkaat ovat vastauksissaan lähempänä häntä kuin keskusta.

Mutta keskustan listoilla Tuovinen on, tietysti. Hän on kuulunut puolueeseen siitä asti kun täytti 15. Se oli vuonna 2014.

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaista huolestutti Suomen kilpailukyky.

“Se oli Kataisen-Stubbin hallituspolitiikka. Silloin aktivoiduin poliittisesti”, 19-vuotias espoolainen sanoo.

Kokoomusnuoret oli liian radikaali, eikä vihreissä puhuttu tarpeeksi taloudesta, joten Tuovinen valitsi villin kortin.

“Keskustan arvot ovat ainakin paperilla hyvin lähellä omaakin näkemystä – jos ei nyt oteta lukuun aluepolitiikkaa, joka minua ei oikeastaan yhtään kiinnosta”, Tuovinen sanoo.

“Jos joku kuuluu keskustan aatteen ytimeen, se on vastikkeeton perustulo, eikä aluepolitiikka.”

Tuovinen tulkitsee keskustan perustaja Santeri Alkion ajattelun tarkoittavan nykyajassa, että mahdollisuuksien tasa-arvo turvataan ilman holhoamista. Silloin voi ajatella, että Alkio kannattaisi myös vastikkeetonta perustuloa.

Se on Tuovisen eduskuntavaalikampanjan tärkeimpiä teemoja. Jos hän tulisi valituksi, hän olisi valmis rikkomaan sen vuoksi puoluekuria: keskusta ei kannata vastikkeetonta perustuloa, vaan “kannustavaa perustulomallia”, vastikkeellisuuteen nojaavaa sosiaaliturvaa.

Kovin todennäköisesti ristiriitatilanne ei eteen tule, Tuovinen arvelee.

“Nämä ovat Uudellamaalla tosi kovat vaalit. Espoolaisuuden ja keskustalaisuuden yhdistelmä ei aina välttämättä toimi.”

”Ehkä nuorisojärjestöjen aika nykymuodossaan alkaa olla jo ohi.”

Väinö Tuovinen on outolintu ikäluokassa jota kiinnostaa äänestämistä vähemmän vain puoluepolitiikka.

Vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan vain 4 prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista kuuluu poliittiseen järjestöön.

Keskustanuoret, jonka liittohallituksessa Tuovinen istuu, on kyllä Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Siihen kuuluu noin 5 300 nuorta.

Mutta silti puolueen jäsenten keski-ikä on 59,9 vuotta. Vanhempia ovat vain demarit: 61,5 vuotta.

Kumpikin puolue kertoo haluavansa nuoret mukaan. Kumpikin haluaa “nähdä heitä päättäjinä”.

Puolueet tarvitsevat nuoria ollakseen jatkossakin olemassa.

Mutta nuoret eivät taida tarvita puolueita.

“Ehkä nuorisojärjestöjen aika nykymuodossaan alkaa olla jo ohi. Ne ovat jääneet 1970-luvulle”, sanoo vuonna 1999 syntynyt Tuovinen.

Hän on itsekin miettinyt, onko politiikka – tai keskusta – hänelle oikea paikka vaikuttaa.

“Edustan hyvin erilaista linjaa kuin muu puolue. Joidenkin mielestä varmasti jonkinlaista vieraannuttavaa espoolaisuutta.”

Silti tähän asti parhaalta on tuntunut jatkaa. Puolueessa on ollut tilaa kasvaa ja olla rakentavasti kriittinen.

Hän samastuu sloganiin, jota keskusta harkitsi vaalilauseekseen: Tykkäät kuitenkin.

Nuorisojärjestöjen rinnalle pitäisi kuitenkin keksiä uusia vaikuttamistapoja, Tuovinen sanoo.

Eivät nuoret halua mennä järjestön kokoukseen istumaan ja sopimaan, että esitetään tapahtuman järjestämistä. He haluavat mennä ja järjestää sen.

 

Politiikka kyllä kiinnostaa nuoria enemmän kuin viimeiseen 20 vuoteen. Etenkin alle 20-vuotiaiden nuorten kiinnostus on kasvanut.

Vuoden 2018 nuorisobarometrissa 45 prosenttia nuorista kertoo pyrkineensä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin.

Toisaalta vain 15 prosenttia kertoo osallistuneensa poliittiseen toimintaan.

Väistyvän eduskunnan nuorin kansanedustaja on sdp:n Ilmari Nurminen. Hän oli läpi mennessään 24-vuotias.

Tänä keväänä ehdolla on reilut 250 alle 30-vuotiasta. Alle 20-vuotiaita on ehdolla noin 20.

Perinteisistä eduskuntapuolueista vain vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla ei ole yhtään alle 20-vuotiasta eduskuntavaaliehdokasta. Eniten on keskustan listalla, kolme.

Pienpuolueet ovat suosittuja, sellaisen listoille kuuluu kuusi ehdokasta. Niiltä eivät yleensä pääse eduskuntaan sen kummemmin nuoret kuin vanhat.

Suosituin yksittäinen ryhmä alle 20-vuotiaiden ehdokkaiden keskuudessa ei ole puolue, vaan Liike Nyt. Sillä on neljä alle 20-vuotiasta ehdokasta.

Oona Karttunen on ehdolla eduskuntaan Liike Nyt:n listoilta. nuoret eduskuntavaaleissa.
Oona Karttunen on ehdolla eduskuntaan Liike Nyt:n listoilta. © Timo Hartikainen

Yksi heistä on 18-vuotias Oona Karttunen, joka on ehdolla Savo-Karjalan vaalipiirissä. Hän asuu Maaningalla ja käy lukiossa 45 kilometrin päässä Kuopiossa.

Hänen vaaliteemojaan ovat lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja maaseudun elävöittäminen.

Nuorille tarvitaan lisää harrastusmahdollisuuksia, tai edes paremmat kulkuyhteydet niiden luokse.

“Maaseudulla on lakkautettu kouluja. Kaikkea halutaan koko ajan keskittää”, Karttunen sanoo.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut hänen haaveensa lapsesta saakka.

Hän kuuluu Savo-Karjalan demarinuoriin, haki demarien listallekin, mutta ei tullut valituksi.

“Tuli sellainen kuva, ettei nuoria oteta tosissaan. Suhtauduttiin niin, että on vielä nuori ja kokematon eikä osaa mitään. Ja niinhän se on, mutta jostainhan se pitää aloittaa.”

Saman kuvan Karttunen on saanut kaikista suurista puolueista. Hän tutki niitä valitessaan, minkä ehdokkaaksi asettuisi. Kaikki ajavat hyviäkin asioita, mutta isoissa puolueissa on selkeät valtarakenteet. Liike Nytissä ei ole, Karttunen sanoo.

“Siellä suhtauduttiin heti, että tervetuloa ja kaikki mukaan.”

Karttunen uskoo, että Liike Nytin nettiparlamenttijärjestelmä tuo päätöksenteon lähelle ihmisten arkipäivää. Se voi kutsua politiikkaan muitakin nuoria. Hän pitää koko puoluejärjestelmää anhanaikaisena.

“Siellä on vain se pieni piiri joka päättää. Keskustelua pitäisi saada avoimemmaksi, jotta nuoret tietäisivät mitä eduskunnassa puhutaan.”

Karttunen ei osaa nimetä ketään kansanedustajaa, joka tuntuu puhuvan hänen ikäisilleen.

“Ehkä Hjallis.”

Mainosvideollaan Harkimo julistaa puoluepolitiikan mafiatoiminnaksi.

Puolueet ovat myyneet vallan lobbareille! Etujärjestöjen ja puolueiden mafia!

Äänestä meitä, niin saadaan homma muuttumaan!

“Sulle valehdellaan!”

”Osa on sanonut että ei siellä nuori pärjää.”

Nuoret ehdokkaat ovat puolueille tapa herätellä alle 40-vuotiaita äänestämään. Keskustasta kerrotaan lisäksi, että nuoret kirittävät puolueen politiikkaa ja tuovat uusia markkinointitapoja.

“Meillä on tosiaan useita nuoria eduskuntavaaliehdokkaita”, sanoo Sarian Antila, joka vastaa Liike Nytin viestinnästä.

Nuorten saaminen mukaan päätöksentekoon on Liike Nytille “todella tärkeä asia”.

“Nuoret on saatava ehdottomasti mukaan tekemään omaa tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä.”

Toistaiseksi Karttunen on kaveripiirissään ainoa poliittisesti aktiivinen.

“Moni kokee, ettei tiedä asioista, eikä haluakaan tietää.”

“Kavereiden mielestä on hienoa, että nuoriakin lähtee ehdolle. Mutta osa on sanonut että ei siellä nuori pärjää. Siellä on vain niitä vanhoja ihmisiä, jotka päättävät asioista.”

Karttunen ajattelee, että häntä voisi äänestää sellainen nuori, joka haluaa tietoa politiikasta eikä ole varma puoluekannastaan.

Hän itsekin äänestäisi mieluummin nuorta kuin vanhaa ihmistä.

Torikojuissa Oona Karttunen tai Väinö Tuovinen eivät ole seisoskelleet.

Heidän kohderyhmänsä on nuoret, eivätkä nuoret jonota torilla. Kumpikin kampanjoi sosiaalisessa mediassa.

Vaalit eivät pahemmin stressaa.

Lukion jälkeen Karttunen aikoo joka tapauksessa armeijaan. Jollei pääse kansanedustajaksi, voi tulla ammattisotilaaksi.

“Pitää olla realistinen. Katson tätä mahdollisuutena, että pystyy opettelemaan miten tuolla vaalikentillä toimitaan. Saa kokemusta.”

Tuovinen aikoo miettiä seuraavat neljä vuotta, haluaako vaikuttaa politiikassa vai jossain muualla. Hän opiskelee taloustiedettä Helsingin yliopistossa.

“Otan vaalit sellaisella ajatuksella että kokeilen ehdokkaana olemista, otan siihen tuntumaa.”

Kuin kävisi pääsykokeissa katsomassa, onko ala sopiva.