Aihioiden kypsyttelyä, sparrausta ja vältteleviä vastauksia – Vake jakoi johdolle tulospalkkion, salaa miljoonaostot

Hallituksen päätöksellä Ilmastorahastoksi muuttuva valtionyhtiö haluaisi jatkossakin toimia julkisuuslain ulkopuolella.
Politiikka 28.9.2020 16:47
Valtion kehitysyhtiö Vaken toimitusjohtaja Paula Laine (vas.) osallistui kansanedustaja Harry Harkimo kanssa Digitaalisen innovaatiotalo Epicenter Helsingin avajaisiin 17. syyskuuta 2019. © Roni Rekomaa/Lehtikuva

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy on Juha Sipilän (kesk) hallituksen perustama sijoitusyhtiö, joka on ollut jokseenkin tuuliajolla perustamisestaan lähtien.

Sanna Marinin (sd) hallitus teki syyskuun 2020 budjettiriihessä Vaken kohtalosta uusia päätöksiä. Yhtiö nimetään Ilmastorahasto Oy:ksi, sille valitaan uusi hallitus sekä ministeriöiden edustajista koottu sijoitusneuvosto. Yhtiölle annetaan myös 300 miljoonaa euroa lisää pääomaa valtion budjetista.

Alun perin elokuussa 2016 perustetun Vaken oli määrä panna valtion ”tase töihin uuden kasvun luomiseksi”. Sipilän mukaan tavoitteena oli muun muassa saada näin lisää rahoitusta julkisiin hyvinvointipalveluihin.

Vakeen siirrettiin valtion yhtiöomistuksia, joista merkittävin osuus on noin kolmen miljardin euron arvoiset Nesteen osakkeet. Ne tuottavat osinkotuloa Vakelle.

Sijoitusyhtiö ei ole tähän päivään mennessä tehnyt ainuttakaan sijoitusta. Siitä huolimatta Vake on olemassaolonsa aikana kuluttanut yli viisi miljoonaa euroa muun muassa palkkakuluihin ja palveluiden ostoihin.

Yhtiön miljoonaluokkaan paisuneet henkilöstömenot ovat herättäneet huomiota mediassa. Vuoden 2019 tilinpäätöksestä selviää kuitenkin myös voimakas kasvu ostopalvelujen käytössä.

Vuonna 2018 Vakella oli muita kuin henkilöstökuluja vajaat puoli miljoonaa euroa. Seuraavalla tilikaudella näitä muita kuluja oli jo lähes kaksi miljoonaa euroa.

 

SK yritti selvittää, mihin Vake konkreettisesti on käyttänyt rahansa. Toimitus pyysi yhtiön ostolaskutiedot vuosilta 2019 ja 2020. Tiedoista selviäisi, mitä palveluita on ostettu ja mitkä tahot Vakea ovat laskuttaneet. Tällaiset tiedot ovat normaalisti saatavissa viranomaisilta ja erilaisilta julkisilta toimijoilta, kuten Sitra-rahastolta.

Vake vastasi pyyntöön vasta yli kuukausi tietopyynnön ja useiden patistelujen jälkeen. Vastauksen mukaan Vake ei luovuta tietoja, koska sitä ei koske julkisuuslaki.

Toimitus huomautti, että laki ei estä tietojen antamista. Lisäksi kyse on julkisten varojen käyttämisestä eikä yhtiö toimi normaalin osakeyhtiön tapaan markkinoilla. Vake pitäytyi tästä huolimatta päätöksessään.

Yhtiö ei näytä haluavan joutua lain tuoman läpinäkyvyyden piiriin jatkossakaan. Oikeusministeriössä on vireillä hanke, jossa pohditaan asiakirjajulkisuuden ulottamista myös julkisen vallan omistamiin osakeyhtiöihin.

Ministeriölle antamassaan lausunnossa Vake kertoo, että julkisuuslain soveltaminen yhtiöön aiheuttaisi monia ongelmia. Yhtiön mielestä ”riittävä avoimuus ja läpinäkyvyys” voidaan saavuttaa Vaken viestintää kehittämällä.

Vake ei noudata myöskään hankintalakia. Miljardien eurojen julkista varallisuutta siis hallinnoidaan noudattamatta julkisuusperiaatetta ja miljoonien eurojen ostoja tehdään ilman kilpailuttamisvelvollisuutta.

 

SK:n haastattelussa Vaken toimitusjohtaja Paula Laine ei suostunut nimeämään ainuttakaan esimerkkiä toimijoista, jolta Vake oli ostanut palveluja.

Myös hankintojen tarkempi sisältö ja tarkoitus jää hyvin epämääräiseksi. Suurin yksittäinen erä noin kahden miljoonan euron kuluissa on Laineen mukaan yhtiön hanketoiminnan menot.

Laine kertoo, että hanketoiminnan tarkoituksena on ollut ”valmistella varsinaisia sijoituksia ja investointeja”. Hänen mukaansa ne eivät tyypillisesti ole vielä ”siinä kypsyystasossa”, että ne pääsisivät vauhtiin pelkästään yksityisten sijoittajien voimin.

”Tässä on tunnustettu se, että valtiotoimija voisi tällaisella projektirahoituksella olla mukana rahoittamassa sitä, että tällaisia potentiaalisia tulevia sijoituskohteita saataisiin ikään kuin kypsymään siihen sijoitusvalmiuteen saakka”, Laine sanoo.

Eli minne konkreettisesti on maksettu, kun hanketoiminnassa on kuluja syntynyt?

”Olemme käytännössä ostaneet asiantuntijapalveluita, jos ajatellaan näin kirjanpidollisesti, että mitä se on”, Laine vastaa.

”Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa on, että meillä on ne toimijat tai se toimija, jotka ovat sen kyseisen aihion kimpussa ja päällä viemässä sitä eteenpäin ja heidän sitä työtään pystytään sitten projektirahoituksella auttamaan eteenpäin. Sen tyyppistä on se hanketoiminta.”

Minkä tyyppistä asiantuntijapalvelua esimerkiksi tällaisen ”investointiaihion päällä olevat toimijat” ovat avukseen saaneet Vaken kustantamana?

”Siellä on, jos otetaan esimerkiksi tämä MyData-acceleraattori, joka on yksi esimerkki tästä hanketoiminnasta, niin siellä on meidän ikään kuin me olemme maksaneet näitä puitteita, missä nämä ihmiset sitten ovat voineet edistää sitä työtään eli käytännössä siellä on vaikka tällaisia tilaisuuskuluja…”

”Heille on hankittu näitä sparraajia, sparrausta. Ostettu asiantuntijapuheenvuoroja, jos ne ovat olleet maksullisia.”

MyData Accelerator eli omadatakiihdyttämö on hanke, jota Vake on hoitanut yhdessä Teknologiateollisuuden ja Sitran kanssa.

 

Laine kertoo, että Vake on ostanut paljon juridisia asiantuntijapalveluita.

”Valtavan usein se pullonkaula sille, missä muodossa asia olisi etenemässä vaatii jonkinlaista selvittelyä siitä, että millä tavoin niitä erilaisia oikeuksia, millä tavoin sitä organisoitumista myös sitten juridisesti katsottuna olisi järkevä organisoida.”

Laine kertoo, että yhtiöllä on ”deal flow’ssa” noin 220 potentiaalista sijoituskohdetta, jotka liittyvät Ilmastorahasto Oy:ksi nimensä muuttavan Vaken painopisteisiin eli ilmastonmuutoksen torjuntaan tai digitalisaation edistämiseen.

Hän sanoo, että näistä sijoituskohteista on tarkemmin analysoitu useita kymmeniä.

Osa ehdotuksista on edennyt hankepäätöksiksi asti ja tällaisia kohteita on edistetty juridisia palveluita ostamalla ja tilaisuuksia järjestämällä. Mitkä kaikki kohteet tai yhtiöt ovat saaneet tällaista valtion vetoapua, sitä Laine ei suostu kertomaan.

Laine ei suoralta kädeltä muista, moniko on edennyt hankkeeksi asti.

”Ei niitä kymmeniä ja kymmeniä ole”, Laine sanoo.

Asia selvitetään: hankkeita on ollut kuusi. Tunnetuin esimerkki lienee suomenkielisen tekoälyn kehittäminen, johon liittyy myös Yleisradiossa esillä ollut Lahjoita puhetta -kampanja.

Siihen Vake lähti vuonna 2019, kun se oli vielä määritellyt toimintansa painopisteeksi tekoälyn. Sittemmin painopistettä muutettiin.

Onko Vakessa käytettyjen miljoonien tuloksena siis nämä kuusi hanketta?

Laineen kiistää tulkinnan ja korostaa, että ”hankerahoitusta saaneet aihiot ovat pieni osa lähelle sijoitusvalmiutta valmistelluista aihioista”. Tämän enempää konkretiaa Laine ei useista pyynnöistä huolimatta anna työn tuloksista.

Tikka jatkoi entisellä palkallaan johdon neuvonantajana. Näin toimitusjohtajien palkkakulut nousivat vuonna 2019 yhteensä lähes puoleen miljoonaan euroon.

Vake on käyttänyt runsaasti rahaa johdon ja hallituksen jäsenten palkkoihin ja palkkioihin. Vuoden 2017 lopulla yhtiöön tuli hallituksen puheenjohtajaksi Reijo Karhinen. Vuorineuvos Karhinen toimi tuolloin Osuuspankkiryhmän pääjohtajana.

Juhannuksen 2018 jälkeen palkattiin yhtiön ensimmäinen työntekijä, toimitusjohtaja Taneli Tikka.

Vasta loppuvuoden aikana palkattiin kolme työntekijää. Tästä huolimatta palkkamenot kyseiseltä tilikaudelta lähes puoli miljoonaa euroa, sivukulujen kanssa reilusti ylikin. Toimitusjohtaja Tikan palkka oli 23 000 euroa kuukaudessa.

Tikan aikana yhtiö hahmotteli itselleen sopivaa tekemistä, keräsi ”investointiaihioita” ja järjesti joitain tilaisuuksia, kunnes yhtiön perustanut Sipilän hallitus erosi maaliskuussa 2019.

Toimitusministeristönä jatkanut hallitus ei voinut enää tehdä päätöksiä sijoituksista. Vaalien jälkeen Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmassa Vakelle kaavailtiin tehtävää erityisesti hallitusohjelmatavoitteiden toteuttajana.

Kesäkuussa 2019 Vake tiedotti toimitusjohtaja Tikan lähdöstä. Hänen oli määrä jättää yhtiö seuraajansa valinnan jälkeen.

Paula Laine aloitti heinäkuussa Tikan seuraajana ja alkoi valmistella yhtiölle uutta strategiaa. Tikka kuitenkin jatkoi entisellä palkallaan johdon neuvonantajan tittelillä tammikuun 2020 loppuun saakka. Laine kertoo tämän johtuneen Tikan johtajasopimuksessa olleesta kuuden kuukauden irtisanomisajasta.

Näin toimitusjohtajien palkkakulut nousivat järjestelyn myötä vuonna 2019 yli 460 000 euroon.

 

Laineelle sovittu kuukausipalkka oli 3 000 euroa edeltäjänsä palkkaa matalampi. Loppujen lopuksi hänen tulonsa eivät jääneet heikommiksi kuin Tikan Vakesta saamat tulot.

Laineelle maksettiin 25 599 euron tulospalkkio vuoden 2019 saavutuksista. Viiden ja puolen kuukauden ajalle jaettuna tulospalkkio nosti Laineen tuloja yli 4 600 eurolla kuukaudessa.

Millaisia tuloksia toimitusjohtaja sai sijoitusyrityksessä, joka ei ole tehnyt ainuttakaan sijoitusta? Laine vaikenee tulospalkkion tarkoista kriteereistä.

”Niitä kaikkia mittareita nyt ei ole julkaistu, mutta keskeisiä asioita varmasti siinä viime vuoden osalta olivat Vaken uuden strategian laatiminen ja siihen liittyvät asiat. Siellä oli myös sidosryhmien palaute siihen työhön, henkilöstökysely, tämäntyyppisiä asioita. Totta kai sitten myös ihan operatiivisen toiminnan tehokkuus ja tällaisia”, Laine sanoo.

Hänen mukaansa kriteerit on tarkasti kirjattu tiettyyn taulukkoon, mutta se on salainen.

 

Yhtiön kaikki henkilöstömenot olivat vuonna 2019 lähes kaksi miljoonaa euroa. Vuoden lopussa yhtiössä työskenteli kymmenen henkeä. Keväällä 2020 palkkasumman päälle päätettiin maksaa vielä noin 120 000 euron tulospalkkiot.

Yli kaksi miljoonaa euroa henkilöstökuluja on mittava summa kymmenen hengen yrityksessä etenkin, kun huomioidaan, että useimmat henkilöt työskentelivät yhtiössä vain osan vuodesta.

Jos Vaken palkkoja arvioi vuoden alun ja lopun työntekijämäärän keskiarvon eli seitsemän työntekijän mukaan, vaikuttaa palkkataso entistäkin korkeammalta.

Tulospalkkiot huomioiden työntekijän keskimääräinen ansio Vakessa olisi näin laskettuna yli 20 000 euroa kuukaudessa.

Toimitusjohtaja Laineen edellisessä työpaikassa Sitrassa vastaava keskipalkka oli muutama vuosi sitten alle 6 000 euroa ja Helsingin yliopistossa alle 4 000 euroa kuukaudessa.

 

Vaken toimintaa valvoo yhtiön hallitus. Sen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 3 500 euroa kuukaudessa sekä lisäksi 600 euroa kokoukselta.

Rivijäsenet saavat 1 500 euroa kuukaudessa ja 600 euron kokouspalkkion. Reijo Karhiselle maksettiin parin vuoden hallituspestistä yli 100 000 euroa.

Hallituspalkkioita on maksettu myös valtion virkamiehille.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Leena Mörttinen sekä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön virkamiehet Jukka Ohtola ja Jarmo Väisänen saivat parissa vuodessa yli 30 000 euron hallituspalkkiot virkapalkkojensa päälle.

Tällä hetkellä Vakella on omistajaohjausyksikön virkamiehistä koottu tilapäinen hallitus, joka ei nosta palkkioita.

Vakelta ollaan budjettiriihen päätösten mukaisesti siirtämässä pois muut sille annetut valtionyhtiöiden osakkeet paitsi 8,3 prosenttia Nesteen osakekannasta.

Yhtiön omistajaohjaus on siirtymässä työ- ja elinkeinoministeriöön. Siellä päätetään yhtiön tulevista toimintatavoista.