Äänestysiän laskeminen sai nuoret liikkeelle Itävallassa

Robert Sundman
Politiikka 4.6.2009 08:26

Äänestysiän laskemisesta kiistellään Suomessa aina tasaisin väliajoin. Itävallassa siirryttiin puheista tekoihin, mutta aloitteen tekijä jäikin tappiolle.

Itävallassa otettiin vuonna 2007 käyttöön laki, joka antaa 16-vuotiaille äänioikeuden kaikissa vaaleissa.

Aloitteen laista teki Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue SPÖ. Suurin osa hallituksesta oli lain kannalla, mutta äärioikeistolaiset puolueet vastustivat sitä peläten mahdollista vaalitappiota nuorten negatiivisen suhtautumisen vuoksi.

Nuoret osallistuivat Itävallan viime parlamenttivaaleihin hyvin aktiivisesti. Sosiaalidemokraattisen puolueen mukaan jopa 85 prosenttia nuorista äänesti parlamenttivaaleissa. Nuorten äänien suhteen kävi juuri päinvastoin kuin äärioikeistolaiset puolueet pelkäsivät: he saivat vaalivoiton, kun taas SPÖ kärsi suuren tappion.

Äärioikeisto juhli nuorten kanssa

Sosiaalidemokraatit ja äärioikeisto valitsivat vaaleissa hyvin erilaiset tavat lähestyä nuoria. Äärioikeistolaiset menivät esimerkiksi kampanjoimaan nuorten diskoihin. Sosiaalidemokraatit luottivat perinteisiin lentolehtisiin ja kadunvarsimainoksiin.

”Äärioikeistopuolueen FPÖ:n mainoskampanjat houkuttelivat nuoria, mutta jonkun pitäisi kertoa myös aatteista kampanjoiden takana”, Institute for European Integration Researchin tutkija Monika Mokre kritisoi.

Hyvien mainoskampanjoiden lisäksi nuoriin vetosivat äärioikeiston uudet ajatukset.

”Mielestäni on hienoa, että poliitikot tulevat nuorten lähelle”, Regina Simon, 16, sanoo.

Vaikka äärioikeisto vetosi 16-18 -vuotiaisiin äänestäjiin, politiikan suunta ei muuttunut ratkaisevasti, koska nuoret muodostavat vain pienen osan äänioikeutetuista. Se, kuinka huolestuttavana asiaa pidetään, riippuu kenen mielipidettä kysytään.

Huolenaiheena ”oikea” tieto

Yksi yhteinen huolenaihe kaikilla kuitenkin on: yhteiskuntaopin opetus.

”Nuoret eivät tiedä, kuka puhuu ja mitä puhuu”, SPÖ:n nuorisojäsen Katharina Jabek, 21, arvioi.

Jabekin mielestä radikaalit ja populistiset liikkeet on helppo omaksua, jos oikeaa

tietoa ei ole opittu. Toinen SPÖ:n nuorisojäsen, Thomas Liebich, 32, kritisoi tällaisten puolueiden kampanjointia:

”Mainoslehtiset eivät kerro totuuksia, eivätkä nämä puolueet saa mitään aikaan eduskunnassa.”

Myös vaalivoittaja FPÖ on huolissaan yhteiskuntaopin opetuksen tilasta. Puolue on avannut nuorille puhelimen, johon he voivat ilmoittaa huonosta tai puolueellisesta opetuksesta. Monika Mokren mielestä tutkijoiden pitäisi opettaa politiikkaa nuorille tai edes heidän opettajilleen.

”Tällä hetkellä opettajilla saattaa olla liikaa vaikutusta oppilaiden mielipiteisiin. Yhteiskuntaopin opetukseen on panostettava siksi, että oppilaat saisivat oikeaa tietoa.”

Myös Suomessa nuoret ovat pettyneitä yhteiskuntaopin opetukseen.

Johann Gudenus

Kirjoituspainotteinen opetus turhauttaa, kun asioista ei oikeasti keskustella. Jopa osalla lukiossa opiskelevista on vaikeuksia hahmottaa eroa eri puolueiden välillä, puhumattakaan ammattikoululaisista. Ammattikouluissa yhteiskuntaoppia opetetaan Suomessa vain yhden kurssin verran.

”Tilanne on hyvin surullinen, koska siten politiikka pysyy sitä enemmän opiskelleiden keskuudessa”, Ella Soininen, 16, sanoo.

Nuoret kuitenkin ymmärtävät opettamisen vaikeuden. Suomessa askarruttavat samat kysymykset kuin Itävallassakin: Kuinka opettaa reilusti ilman omaa mielipidettä? Kuinka saada oppilaat kuuntelemaan, kun opetellaan eroa vasemmiston ja oikeiston välillä?

”Olin ainoa kiinnostunut oppitunnilla, kun puhuimme demokratiasta sekä puolueiden välisistä eroista”, Sirja Eskelinen, 15, kertoo.


Kirjoittaja on pääkaupunkiseutulainen koululainen, joka on mukana Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimituksessa.

Oheinen kuva: Johann Gudenus on äärioikeistolaisen Itävallan vapauspuolue FPÖ:n kansanedustaja ja puolueen nuorisoliikkeen johtaja. Kuva Ina Mikkola