Monopolin suojelijat

Suomen alkoholilaissa etämyynti ei ole kiellettyä eikä sallittua. Tämä on ongelma, joka uhkaa oikeusvaltion periaatteita.

alkoholi
Teksti
Mikko Niemelä

Suomessa tehtiin alkoholipoliittista historiaa 15. marraskuuta 2017, kun eduskunta äänesti nelosoluet ja vahvat lonkerot ruokakauppoihin äänin 98–94.

Muutama päivä myöhemmin eduskunta hyväksyi Juha Sipilän (kesk) hallituksen esityksestä kokonaan uuden alkoholilain.

Vuodesta 1994 voimassa ollut vanha alkoholilaki liikkui piirun verran myöntyvämpään suuntaan. Nykyään asiakas saa esimerkiksi viedä alkoholijuomansa jalkakäytävän yli ravintolasta terassille. Baarimikollakin on lupa kaataa viiniä asiakkaalle vapaalla kädellä, ilman mittakippoa.

Uuteen alkoholilakiin jäi kuitenkin ongelma, jota Sipilän hallitus ei ratkaissut. Laki ei kiellä eikä salli alkoholin etämyyntiä toisesta EU-jäsenmaasta Suomeen.

Käytännössä alkoholin etämyynnistä on kyse silloin, kun suomalainen kuluttaja ostaa internetin kautta olutta, viiniä tai viskiä toisesta EU-maasta ja valitsee myyjän tarjoaman kuljetusvaihtoehdon.

Jos tilauksen tuo alkoholin myyjän järjestämä kuljetusyritys, myyjän täytyy huolehtia itse verojen maksusta Suomeen. Jos suomalainen kuluttaja järjestää kuljetuksen itse, on kyse etäostosta. Silloin veron maksaa juomat tilannut kuluttaja.

Kyseinen etämyyntimääritelmä on valmisteverolaissa, ei alkoholilaissa.

Vaikka alkoholilaki ei tunne etämyyntiä, Valvira on tulkinnut jo vuosia, että etämyynti on kielletty. Valvira on alkoholiasioista vastaava, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alainen lupaviranomainen.

Epäselvä tilanne on johtanut siihen, että useat suomalaiset kuluttajat ja yrittäjät ovat valittaneet viranomaisten etämyyntitulkinnoista EU-komissioon.

Komissio aloitti talvella 2021 valitusten perusteella Suomea vastaan niin sanotun Pilot-menettelyn. Tällä se haluaa Suomelta vastauksen siihen, miksi toisessa EU-maassa sijaitsevat vähittäismyyjät eivät voi harjoittaa alkoholijuomien etämyyntiä Suomessa. Ja mihin Valviran kieltävä tulkinta perustuu. EU:n näkökulmasta Suomi estää tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkumista unionin alueella.

Sosiaali- ja terveysministeriö laati komissiolle vastaukset keväällä 2021.

Eurooppaoikeuden professori Juha Raition mukaan ministeriö keskittyi vastauksissaan perustelemaan Alkon vähittäismyyntioikeutta ja monopolia.

Raitio odottaa komission esittävän ministeriölle lisäkysymyksiä kesä-heinäkuussa 2021, jotta epäselvä tilanne ratkeaisi. On myös mahdollista, että komissio aloittaa Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, ja Suomi haastettaisiin myöhemmin EU-tuomioistuimeen.

”Lähtökohtana pitää olla se, että mahdollinen rangaistus perustuu lakiin”, sanoo professori Juha Raitio.

Oikeusoppineet pitävät nykyistä alkoholilainsäädännön tilaa erittäin ongelmallisena. Muutamaa suomalaista viininmyyjää vastaan on Valviran pyynnöstä aloitettu rikostutkinta. Kyse on alkoholirikosten tutkinnasta, johon liittyy viinin maahantuontia – mahdollisesti tulkinnanvaraista etämyyntiä.

”Lähtökohtana pitää olla se, että mahdollinen rangaistus perustuu lakiin. Kyse ei ole pelkästään tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella vaan oikeusvaltion periaatteista. Tähän laillisuusongelmaan pitää eduskunnan puuttua”, Raitio sanoo.

Raitio lausui jo vuonna 2017 alkoholilain uudistamisen yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että etämyyntiasia täytyy ratkaista uudessa alkoholilaissa. Myös rikosoikeuden professori Sakari Melander kirjoitti lausunnossaan, ettei uudessa alkoholilaissa käy ilmi, että etämyynti olisi rangaistavaa. Samoin totesi valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén.

Perustuslakivaliokunta edellytti, että laissa pitäisi olla selkeä määräys etämyynnin rangaistavuudesta, jos se halutaan kieltää.

Raition mielestä eduskunnalla, silloisilla vastuuministereillä, STM:n kansliapäälliköllä ja virkamiehillä oli uuden alkoholilain säätämisen yhteydessä tieto siitä, kuinka ongelmallista etämyyntiasian sivuuttaminen on EU-lainsäädännön ja oikeusvaltion periaatteiden kannalta.

”Mitkä ovat poliittiset syyt taustalla, kun uuden alkoholilain yhteydessä etämyynti sivuutettiin kokonaan”, Raitio pohtii.

 

Keskustan Juha Rehula toukokuussa 2017 matkalla eduskuntaryhmän kokoukseen hieromaan sopua alkoholilaista. Perhe- ja peruspalveluministerinä Rehula johti lain uudistamista.
Keskustan Juha Rehula toukokuussa 2017 matkalla eduskuntaryhmän kokoukseen hieromaan sopua alkoholilaista. Perhe- ja peruspalveluministerinä Rehula johti lain uudistamista. © Kimmo Penttinen/lk

”Peruskysymys etämyynnissä liittyy Alkon asemaan tässä maassa”, sanoo entinen ministeri Juha Rehula.

Nykyinen Pukkilan kunnanjohtaja Juha Rehula (kesk) johti peruspalveluministerinä Sipilän hallituksessa alkoholilain uudistustyötä lähes loppuun saakka.

Rehula kertoo, että tuolloin ”käveltiin ritisevällä jäällä”.

Hallituksessa olivat lain uudistamisen aikaan keskustan lisäksi kokoomus ja perussuomalaiset. Mediassa kokoomus ja perussuomalaiset esiintyivät usein alkoholipolitiikan vapauttamisen puolesta: alkoholin etämyynti haluttiin sallia, viinit tuoda ruokakauppoihin ja kotimaisten pienpanimoiden myyntiä edistää normien purkamisella.

Poliitikot ja puolueet olivat kuitenkin jakaantuneet jyrkästi alkoholipolitiikan keskeisissä kysymyksissä.

”Yksikään hallituspuolue ei ollut asiassa yksimielinen. Tämä asetelma selvisi minulle heti ensimmäisessä palaverissa, joka pidettiin ministereiden kesken”, Rehula sanoo.

Näkyvimmin tiukkaa alkoholipolitiikkaa ajoivat mediassa kansanedustajat Pekka Puska (kesk), Pauli Kiuru (kok) ja entinen kristillisdemokraatti Toimi Kankaanniemi (ps), joka vuonna 1993 alkoholiasioista vastaavana ministerinä poistatti salmiakkikossun Alkon hyllyiltä.

”Etämyynti jäi auki poliittisten jännitteiden vuoksi. Peruskysymys etämyynnissä liittyy Alkon asemaan tässä maassa eli siihen, kuinka suuri särö Alkon monopolille voidaan aiheuttaa”, Rehula sanoo.

Alkon monopolin suojeleminen etämyynniltä ei saa tukea tilastoista. Ruotsissa etämyynti on ollut sallittua jo yli kymmenen vuotta. Tuona aikana alkoholin nettimyynti on pysynyt alkoholi- ja huumevalistuksen keskusliiton CANin mukaan vähäisenä: vuonna 2019 nettimyynnin osuus oli 1,2 prosenttia kaikesta kulutetusta sataprosenttisesta alkoholista. Systembolagetin osuus oli edelleen lähes 70 prosenttia.

Rehulan mielestä oli vaikeaa miellyttää eri eturyhmiä, koska Suomessa alkoholiin liittyyvät hyvin vahvasti arvot.

”Sanoitin tätä itselleni tulen ja veden kohtaamisena. Aluksi alkoholihaittojen asiantuntijat ja kaupan edustajat keskustelivat pyöreissä pöydissä ja homma eteni. Kun tultiin isoihin kysymyksiin siitä, millaista alkoholipolitiikkaa Suomessa pitäisi toteuttaa, tuli ja vesi kohtasivat kuten aina ennenkin.”

 

Rehulan seuraaja keskustan Annika Saarikko pyysi etämyynnistä lausunnon oikeuskanslerilta vuonna 2018 ja keskeytti sen jälkeen etämyyntiä koskeneen lain valmistelun.
Rehulan seuraaja keskustan Annika Saarikko pyysi etämyynnistä lausunnon oikeuskanslerilta vuonna 2018 ja keskeytti sen jälkeen etämyyntiä koskeneen lain valmistelun. © Martti Kainulainen/lk

Annika Saarikko (kesk) aloitti peruspalveluministerinä Rehulan jälkeen heinäkuussa 2017.

Saarikko ja STM alkoivat selvittää etämyyntiasiaa kesällä 2018, koska eduskunta vaati etämyyntiasian ratkaisemista uuden alkoholilain yhteyteen kirjatulla ponnella. Eduskunnan mielestä sekava tilanne piti selvittää tavalla tai toisella.

EU-komissio oli jo aiemmin patistellut Suomea sallimaan etämyynnin. Se oli myös antanut ohjeita: Alkoholijuomat voitaisiin luovuttaa asiakkaille erikseen hyväksytyissä paikoissa. Ostajien ikä voitaisiin myös tarkistaa.

STM kuitenkin keskeytti Saarikon päätöksellä lainvalmistelun itsenäisyyspäivän alla 5. joulukuuta 2018. Samalla etämyynnin EU-notifiointi keskeytyi, koska lakiesitys vedettiin kokonaan pois.

Saarikko perusteli päätöstään oikeuskansleri Tuomas Pöystin lausunnolla, jota STM oli yllättäen pyytänyt.

Pöystin mielestä etämyyntiä koskevien säännösten selventäminen ei ollut välttämätöntä. Tulkinta laista kuului hänen mielestään viranomaisille ja viime kädessä tuomioistuimille.

Oikeuskanslerin kannanotosta tuli todellisuutta syksyllä 2020, kun Valvira teki tullille tutkintapyynnön viinialan yrittäjien ”mahdollisesti laittomasta” alkoholin maahantuonnista.

Tullin tutkintajohtaja Hannu Sinkkonen ei kommentoi tutkintaa millään tavoin eikä ota kantaa etämyynnin käsitteeseen. Jutun erikoissyyttäjä Mari Mattila viestittää, että alkoholirikoksista epäillyt voivat esittää omat näkemyksensä oikeudellisista kysymyksistä.

Yhtään tapausta ei ole vielä viety syyteharkintaan, ja muutama esitutkinta on jo lopetettu.

 

Professori Raition mielestä vuosia kestänyt etämyyntisaaga johtuu poliitikkojen päätösten lisäksi virkamiesten tekemästä virheellisestä etämyyntitulkinnasta. Se liittyy korkeimman oikeuden ratkaisuun, joka on mediassa tunnettu Alkotaxi- ja Visnapuu- tapauksina.

Virolainen yrittäjä oli tuonut alkoholijuomat Virosta Suomeen ja toimittanut ne ostajien koteihin pakettiautolla. Todellisuudessa juomat olivat olleet Suomessa jo ennen netissä tehtyä tilausta.

Myös verot jätettiin maksamatta, eikä minkäänlaisia lähetyssopimuksia ollut olemassa.

Korkein oikeus katsoi, että kaupanteko oli alkoholilain vastaista vähittäismyyntiä ja yrittäjä syyllistyi alkoholirikokseen.

”Alkotaxi-tapaus ei ole alkoholin etämyyntiä siinä merkityksessä, miten se valmisteverolaissa määritellään”, Raitio sanoo.

”Viranomaisilla ei voi olla monta etämyyntimääritelmää. Siksi pitää käyttää valmisteverolaissa tehtyä määritelmää.”

 

Tutkimusten mukaan alkoholin kulutuksen määrään vaikuttaa varsin usein se, kuinka helppoa alkoholin ostaminen on.

Nyt Suomessa on yli 350 Alkon myymälää, jotka sijaitsevat usein ruokakauppojen yhteydessä.

Alkolla on myös verkkokauppa.

Lisäksi Suomessa on noin 16 000 kauppaa ja ravintolaa, joista voi ostaa vähintään mietoja alkoholijuomia.

THL:n raportin mukaan Suomessa alkoholin nettikauppa on ollut vuosia hyvin vähäistä. Vaikka se kasvaisi prosentuaalisesti paljonkin, alkoholin kokonaiskulutuksessa se tuskin näkyisi.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskenut Suomessa vuosia trendinomaisesti, vaikka alkoholipolitiikassa on otettu askelia vapaampaan suuntaan.

Osin tähän on vaikuttanut juomatapojen muutos, suomalaiset ovat siirtyneet väkevistä viinoista miedompiin alkoholijuomiin. Myös humalahakuinen juominen on vähentynyt etenkin nuorten keskuudessa.