Poliisin valtava urakka

Uudenmaan maakunnan rajan ylittää lähes sata yleistä tietä – tiesulut tulossa vain alle puoliin niistä.

Poliisipartio Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntarajalla Orimattilan ja Myrskylän kuntarajalla 25. maaliskuuta 2020.
Poliisipartio Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntarajalla Orimattilan ja Myrskylän kuntarajalla 25. maaliskuuta 2020. © VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Uudenmaan maakunta suljetaan valmiuslain pykälän 118 nojalla. Liikkumisrajoitus on voimassa 19. huhtikuuta saakka. Hallitus ilmoitti asiasta keskiviikkona 26. maaliskuuta. Liikkumiskiellolla hallitus pyrkii estämään covid-19-taudin leviämistä. Suurin osa sairastumisista on havaittu Uudellamaalla.

Suomessa on vielä alueita, joissa tartuntoja ei ole todettu. Tällainen on esimerkiksi Kainuu.

Lisäksi hallitus on antanut ravintoloiden sulkemisesta esityksen. Esitys vaatii vielä täsmentämistä, eikä ravintoloita voida lain mukaan vielä sulkea. Ravintolat siis voivat pitää ovensa auki viikonlopun yli. Pääministeri Sanna Marin (sd) vetosi keskiviikkona illalla tiedotustilaisuudessa yrittäjiin, jotta ne eivät ottaisi asiakkaita sisään ravintoloihin. Ruokaa saisi myydä noudettavaksi.

”Toivon, ettemme näkisi nyt viikonloppua, jossa kapakat, ravintolat ja baarit yhä auki”, Marin sanoi.

 

Liikkumiskiellon noudattamista valvoo poliisi. Poliisin hoidettavaksi on jo aiemmin annettu kokoontumiskieltojen valvonta ”voimavarojensa puitteissa”. Poliisilaitokset muodostavat liikkumiskiellon valvontaa varten tilanneorganisaaton.

Laajamittainen liikkumisen valvonta on iso urakka.

Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä ja sillä on neljä naapurimaakuntaa: Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso. Uudenmaan rajan ylittää kaikkiaan 96 yleistä tietä. Isoja valtateitä on seitsemän. Lisäksi on vielä yksityisteitä, joita pitkin maakuntarajan voi ylittää. 

Ympärivuorokautinen valvonta voi sitoa jopa 700 poliisia päivässä. Koko Suomessa on reilu 7 000 poliisia.

Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisin tehtävämäärissä ei juurikaan ole näkynyt laskua, vaikka ihmisiä on kehotettu pysymään kodeissaan.

Uudellamaalla on kolme poliisilaitosta, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset. Lisäksi valvonta tulee näkymään naapuripiirien poliisien työssä.

 

Poliisi voi pyytää avuksi tehtävään poliisin eläkeläisreservejä, työttömiä poliiseja ja poliisiopiskelijoita, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi torstaina 26. maaliskuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Poliisi tekee myös puolustusvoimille virka-apupyynnön. Virka-apua saadaan myös rajaviranomaiselta. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan puolustusvoimat on varautunut poliisin auttamiseen.

Avuksi tulee sekä varusmiehiä että puolustusvoimien kantahenkilökuntaa. Sulkupaikoilla on aina läsnä myös poliisi.

”Pääviesti on, että vastuu on nyt kaikilla, ja tämä on koko yhteiskunnan yhteinen ponnistus”, Kolehmainen sanoi.

 

Poliisi valvoo liikennettä ensimmäisinä päivinä ”näkyvästi”. Pääväylille ja isoimmille teille asetetaan sulut. Tiesulkuja tulisi yhteensä 30–40 kappaletta. Yli puolet yleisistä teistä jäisi siis suluttamatta. Poliisi kuitenkin kertoo aikovansa pysäyttää jokaisen tavoittamansa loikkarin.

Valvontaa tehdään myös lentokentillä, satamissa ja rautatieasemilla.

Lisäksi poliisi voi mennä esimerkiksi Tampereelta Helsinkiin lähtevän junan kyytiin ja varmistaa Uudenmaan päässä, onko matkustajilla oikeus jäädä pois määränpäässä.

Rajoituksia valvotaan normaaliolojen lainsäädännön mukaan ja poliisin jo vanhojen toimivaltuuksien mukaan.

Poliisi voi neuvoa, antaa kehoituksia ja käskeä. Vakavimmissa piittaamattomimmissa tapauksissa käyttöön tulee ankarempia keinoja. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sakkojen kirjoittamista.

Liikkumiskiellon rikkominen olisi valmiuslakirikkomus, eli rikosasia, josta poliisi aloittaa normaaliin tapaan esitutkinnan.

Poliisi tulee jakamaan ihmisille asiakirjoja, joista käy ilmi, milloin liikkuminen on sallittua.

 

rajoituksesta voidaan poiketa, jos se on välttämätöntä.

Perusteena rajan ylittämiselle voi olla esimerkiksi työn, elinkeinon ja luottamustoimen harjoittaminen, lähiomaisen kuolema, lapsen tapaaminen ja muu ”painava henkilökohtainen syy”. Samoin kotipaikkakunnalle palaaminen on sallittua.

Poliisi voi kysyä pysäyttämältään henkilöltä nimeä, henkilötunnusta, kansalaisuutta ja tehdä turvallisuustarkastuksen.

Poliisi voi pysäyttää liikenteessä, ja poliisille on annettava selvitys matkan tarkoituksesta ja määränpäästä. Työnantajalta on ”toivotaan” pyydettävän esimerkiksi kirjallinen todistus työmatkasta. Velvoitetta siitä ei ole.

Poliisi tekee arvioinnin matkan välttämättömyydestä tapauskohtaisesti.

”Kovin pitkiä kertomuksia poliisi ei kuuntele”, Helsingin poliisin ylikomentaja Lasse Aapio sanoi tiedotustilaisuudessa.

 

Liikkumisrajoituksissa puututaan kansalaisten perusoikeuksiin. Valmiuslaki sallii perusoikeuksiin puuttumisen vain, kun se on välttämätöntä, esimerkiksi kansalaisten terveyden ja hengen suojelemiseksi.

Hallitus nojaa päätöksissään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön tietoihin tautitilanteesta.

THL julkaisi keskiviikkona 25. maaliskuuta uuden ennusteen koronaepidemiasta. Tuorein, THL:n ja Turun yliopiston mallinnus antaa epidemiasta synkemmän kuvan kuin aiemmat ennusteet. Uuden arvion mukaan noin 11 300 ihmistä tulee tarvitsemaan sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa.

THL:n mukaan epidemian huipun aikana sairaalahoidossa olisi samanaikaisesti yli 900 potilasta, tehohoidossa 280.

 

Koronavirusepidemiean torjunnassa kansalaisilta on toivottu usein ymmärtäväisyyttä.

Suomalaisia on painokkaasti pyydetty jättämään ulkomaanmatkat ja Lapin-reissut väliin. On muistuteltu, ettei mökkikunnan terveydenhuollon kapasiteetti riitä kaikkien auttamiseen.

Lappiin on kuitenkin lähdetty.

Kaikkia on kehotettu pitämään fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin. On myös toivottu, ettei vanhuksia mentäisi tapaamaan, koska he kuuluvat riskiryhmään.

Ja riskiryhmäläisiin on vedottu, että he pysyisivät kotona. Silti on käyty kuntosaleilla ja jonotettu kaupan avajaisiin.

Sisältö