Poliisikansanedustajat ampumistapauksista: Yhä useammat voivat yhä huonommin

Kotimaa 2.8.2013 08:38

Kuluneen kesän aikana poliisi on joutunut kolmesti turvautumaan aseeseen ottaessaan kiinni aseistautunutta henkilöä. Kesäkuussa näin kävi Helsingissä sekä keskustassa että Lauttasaaressa, ja viime sunnuntaina Oulussa poliisi ampui aseen kanssa uhkaillutta miestä.

Poliisi ei kuitenkaan tartu aseeseen aiempaa helpommin, kertovat poliiseina ennen poliitikon uraansa toimineet kansanedustajat.

”Ei poliisin ampuma-aseen käyttö voimankäyttötilanteissa ole mielestäni dramaattisesti lisääntynyt”, kertoo Ismo Soukola (ps) sähköpostitse. ”Viimeaikaiset tapahtumat ovat enemmänkin sattumaa kuin lisääntynyttä liipasinherkkyyttä.”

”En usko, että poliisit käyttävät asetta enemmän kuin ennen”, myötäilee Soukolan puoluetoveri Reijo Hongisto. ”Poliisia vastaan nostetaan kyllä ase aiempaa enemmän. Jostakin syystä kynnys siihen on madaltunut.”

Hongisto painottaa, että poliiseilla on tarkat ja selkeät voimankäyttöohjeet, joita noudatetaan tehtävän edellyttämällä tavalla. Hän myös muistuttaa ampuma-aseen olevan kaikista järein voimankäyttöväline.

”Se on myös aina se viimeisin väline, jota käytetään. Kaikki muut voimankäyttövälineet – kuten poliisikoira tai etälamautin – käytetään ennen ampuma-asetta.”

Poliisiin kohdistuu aggressiivisuutta

YLElle antamassaan haastattelussa poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo, että poliisiin kohdistuva aggressiivinen käyttäytyminen on lisääntynyt selvästi.

Yleisesti suomalaisten suhtautuminen poliisiin ei ole Ismo Soukolan mukaan juuri muuttunut – poliisiin luotetaan edelleen.

Samaa mieltä on kokoomuksen Markku Mäntymaa.

”Mielestäni suuri yleisö arvostaa poliisia, eikä heidän kanssaan ole ongelmia”, hän sanoo sähköpostitse. ”Poliisi koetaan ammattilaiseksi turvallisuuden ylläpitäjäksi.”

Mäntymaa huomauttaakin, että tapahtuneissa ampumisissa tekijä on ollut psyykkisesti sairas ihminen.

”Syrjäytyminen, mielenterveydelliset ongelmat ja alkoholin käyttö liittyvät lähes poikkeuksetta niihin tilanteisiin, joissa poliisia kohtaan ollaan aggressiivisia”, kertoo Ismo Soukola. ”Kun nämä ongelmat lisääntyvät, lisääntyy myös poliisiin kohdistuva väkivalta tai sillä uhkaaminen.”

Oulun tapauksessa ampuja oli itse soittanut hätäkeskukseen, koska halusi tulitaisteluun poliisin kanssa.

”Näissä tilanteissa epätoivoinen ihminen haluaa poliisista sen vastapuolen, johon pääsisi purkamaan huonoa oloaan ja vaikeuksiaan”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen.

Tällaisia tapauksia on Jokisen mukaan ollut aina hänen 25-vuotisen poliisiuransa aikana.

Kyse ei Ismo Soukolan mukaan ole välttämättä niinkään negatiivisesta suhtautumisesta poliisiin, vaan ihmisten tuntemasta ahdistuksesta ja pahasta olosta yhteiskuntaa kohtaan – ja sitä myötä poliisiin yhteiskunnan edustajana.

”Näiden ongelmien juurille pitäisi pystyä pureutumaan ja auttamaan riskiryhmässä olevia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.”

”Mielenterveysongelmiin satsaaminen – ongelmien aikainen havaitseminen ja henkilön hoitoon saattaminen – ovat erittäin tärkeitä asioita”, sanoo myös Markku Mäntymaa.

Mäntymaa muistuttaa, että lähipoliisitoiminta parantaa yleisesti kansalaisten välejä poliisiin ja tuo heidät lähemmäs toisiaan.

”Se on yksi ennaltaehkäisevä työn muoto, joka on ikävä kyllä jäänyt mielestäni vähäiseksi, koska hälytystehtävät ja rikostutkinta vievät entistä enemmän aikaa”, hän sanoo. ”Tämä pitäisi saada käännettyä toisin päin – enemmän onnistunutta ennaltaehkäisyä ja sen seurauksena rikoksia ja hälytyksiä vähemmän.”

Luvalliset aseet eivät ole ongelma

”Ampumistapausten myötä yleinen mielipide aseita kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi”, sanoo Kalle Jokinen. ”Pitäisi kuitenkin tunnistaa se, että ase ei sinänsä aiheuta väkivaltaa eikä pahaa kellekään. Kyllä se on käyttäjä, joka asetta käyttää joko väärin tai oikein.”

”Me tarvitsemme Suomessa ampuma-aseita pitääksemme riistakannat sillä kannalla, etteivät karhut laukkaa taajamissa ja hirvet juokse teillä”, huomauttaa Reijo Hongisto.

Niin Hongistoa kuin Jokistakin harmittaa se, että tiukennetuilla aselaeilla hankaloitetaan ampuma- ja metsästysharrastajien toimintaa. Samaa mieltä on Soukola.

”Luvattomat aseet ovat tässä se suuri ongelma”, huomauttaa Markku Mäntymaa, jonka mielestä lakien tiukennukset ovat olleet paikallaan. ”Rikosten tekovälineinä käytetään pääasiassa luvattomia aseita.”

Samaa mieltä on Reijo Hongisto.

”En ole huolissani luvallisista ampuma-aseista. Luvattomiin aseisiin poliisin pitäisi pystyä satsaamaan enemmän – ne ovat niitä, jotka ovat vaarallisia ja jotka pitäisi kitkeä pois.”