Voi pojat
Poikien oppimisesta on kannettu huolta pian neljä vuosikymmentä, mutta heidän koulumenestystään se ei ole parantanut.
Nyt on hankala kysymys. Kuusi neljäsluokkalaista istuu rehtorin huoneen pöydän ääressä Myllymäen koulussa Lappeenrannassa ja miettii, onko tyttöjen ja poikien koulunkäynnissä jotain eroa.
Tukat ja vaatteet ovat erilaisia, mutta opiskelusta on vaikea keksiä mitään.
”No yleensä tytöillä on enemmän vaik jotain kyniä, niillä on aina varakyniä. Pojilla saattaa olla vaan yks kynä”, sanoo Neve Leppänen.
”Mulla ei tänäänkään ollut yhtäkään kynää”, tunnustaa Toivo Tuominen.
Ruslan Haapalainen jää pohtimaan kynäasiaa:
”Minust tuntuu, et tytöt vähän enemmän kyl keskittyy kouluasioihin ku pojat.”
Yksioikoista sekään ei ole.
”Meijän luokas on sillai, et välillä pojat höpöttää, mut kyllä jotku tytötki saattaa höpöttää”, sanoo Unna Holm.
Koronakevät tarjoili yllätyksen: koululaiset opiskelivat – ja jopa pitivät siitä!
”Kukaan ei puhu, ei soita, ei pyydä anteeksi” – Vantaalla pahoinpidelty poika vaihtoi koulua, isä kysyy, onko asia sillä kuitattu
Essee: ”Se, että yhden lapsen kiusaaminen, kouluväkivalta, on valtakunnallinen uutinen, on hyvä uutinen”
