Pohjois-Korean tuntija Markku Heiskanen: Pakotteilla ei saavuteta mitään

Kotimaa 16.3.2013 10:00

Pohjois-Korea sanoi irti vuoden 1953 aseleposopimuksen Etelä-Korean kanssa. Miten vakava tämä kriisi on, lähetystöneuvos Markku Heiskanen?

”Retoriikka on samansuuntaista, mitä on jo nähty vuosien ja vuosikymmenten aikana. Kriisi ei ole hirveän vakava tällä hetkellä, mutta siinä on aste-ero aikaisempiin. Mitä pidemmälle Pohjois-Korean ydinase- ja rakettiohjelma etenee, sitä enemmän tulee itsevarmuutta ja pullistelua.”

”Tällainen voimakkaan aggressiivinen reaktio on yllättävä tässä vaiheessa, kun Etelä-Korean uusi presidentti ja Obaman toinen kausi voisivat avata uusia neuvottelunäkymiä.”

Maa vihjaisi myös ennaltaehkäisevästä ydiniskusta. Miten tunnistaa todelliset uhkaukset?

”Retoriikkaa ei pidä aliarvioida, mutta Pohjois-Korean eväät ovat aika niukat. Sen valttikortit ovat ydinohjelma, vahva tavanomainen armeija ja tämä niinsanottu uhittelu.”

Etelä-Koreakin kiivastui.

”Sanottiin, että jos Pohjois-Korea hyökkää ydinaseilla, Kim Jong Unin hallinto häviää maan päältä. Mutta mahdollisuus, että ydinsota syttyy niemimaalla vahingossa, on poissuljettu. He ovat kovasanaista porukkaa, tämä pitää suodattaa sitä taustaa vasten.”

Mitä pohjoisessa ajatellaan?

”He ovat kiteyttäneet tilanteensa niin, että tulevat toimeen ilman sokeria, mutta eivät ilman ammuksia. Eli ei pakotteilla saavuteta mitään. He nojaavat siihen, että ainoa tapa säilyttää suvereniteetti on vahva armeija.”

Pohjois-Korea haluaa, että Koreat yhdistyvät rauhanomaisesti. Miksi sotilaallinen uhittelu?

”Niin kauan kuin Etelä-Koreassa on yhdysvaltalaisia joukkoja, Pohjois-Korea katsoo, että Yhdysvallat miehittää Etelä-Koreaa.”

Miten maat yhdistyisivät?

”Yhdistyminen Saksan tyyliin on parinkymmenen vuoden päässä, näillä näkymin. Voidaan myös kehittää jonkinlaista valtioliittoa. Kuten Kiina taannoin, kyllähän Pohjois-Korea väkisinkin avautuu. Sitä edesauttaa, mitä enemmän se saadaan kytketyksi globaaliin talouteen. Kysymyksen ydin on, että Korean sota pitäisi päättää rauhansopimuksella.”

Olette ollut 15 vuotta mukana kansainvälisessä hankkeessa, joka ajaa ydinaseetonta Korean niemimaata. Tapahtuuko otsikoiden varjossa rauhankehitystä?

”Kyllä. Amerikkalaisia korkeankin tason poliitikkoja ja asiantuntijoita käy jatkuvasti Pohjois-Koreassa ja pohjoiskorealaisia valtuuskuntia Yhdysvalloissa. Keskusteluyhteys on avoin.”