Pitkä matematiikka ei välttämättä avaa ovia yliopistoon – Todistus­valinta tekee lukiosta valmennuskurssin

Yliopistojen on tarkoitus päättää helmikuun aikana, miten ne pisteyttävät ylioppilaskokeen arvosanat.
Vappu Kaarenoja
Kotimaa 2.1.2018 15:39
Kolmen vuoden päästä yliopistot valitsevat pääosan opiskelijoista ylioppilastodistuksen perusteella. Marraskuussa yliopistot esittelivät luonnoksen siitä, miten ne aikovat pisteyttää ylioppilaskoearvosanat opiskelijavalintoja tehtäessä. Yliopistojen tavoitteena on viimeistellä pistetaulukko helmikuu...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

”On pidetty tärkeänä, että on yksi koko lukioluokan päättävä koe, joka on yhteismitallinen”, Lehikoinen sanoo.
”Niin saadaan kattava yleiskuva siitä, miten lukio-opinnot sujuvat oppimistavoitteiden näkökulmasta.”

Tosiasiassa ylioppilaskirjoituksia jatketaan sen vuoksi, että niiden sähköistäminen on meneillään ja siihen on pantu paljon rahaa. Myös perinteitä, eli ylioppilastutkintolautakunnan olemassa oloa, halutaan kunnioittaa. Näin on ministeri itse sanonut.

Paljon yksinkertaisempaa olisi jalkauttaa pääsykokeet kouluihin. Kaikki halukkaat varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta voisivat osallistua kokeisiin ja samalla saataisiin kattava yleiskuva lukioista. Yhteismitallisuuskin olisi selkeä. Kuitenkin kustannukset olisivat murto-osa siitä mitä ne ovat ylioppilaskirjoituksissa. Samalla sekä opiskelijoille että opettajille avautuisi mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan entistä vapaammin, mikä lisäisi motivaatiota.

Nytkin pitkän matematiikan laudaturin tai eximian kirjoittajista kilpaillaan.
Muistanko oikein? Jyväskylän yliopistoon pääsi lukemaan tietojenkäsittelyä äidinkielen laudaturilla vaikka ei olisi matikkaa tai tietokonetta nähnytkään.
HY:ssa pisteitä sai pitkästä matematiikasta ja osaan kysymyksistä piti vastata tietokoneella.