Pitääkö kohta myös uutisia siivota, jos rikollinen niin pyytää?

EU:n Google-päätös hämmentää asiantuntijoita.
Veera Jussila
Kotimaa 15.7.2014 07:30

Googlen pitää pyynnöstä siivota hakutuloksiaan, päätti EU:n tuomioistuin toukokuussa.

Tuomioistuimen mukaan oli kohtuutonta, että tieto espanjalaisen miehen ulosotosta ponnahti Googlessa näkyviin vielä yli 15 vuoden jälkeen.

Hakukoneet tulkitaan nyt henkilötietorekistereiksi. Ihminen saa pyytää itseään koskevien hakutulosten piilottamista, jos tiedot ovat ”vanhentuneita” tai ”epäolennaiseksi” muuttuneita.

Entäs linkkien takaa löytyvät uutiset?

 

Lainsäädäntöön on jäänyt porsaanreikä, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Henrik Rydenfelt. Hänen mukaansa myös kattava uutisarkisto voi verkossa muodostaa henkilörekisterin.

Esimerkiksi rikollinen tai muuten töpeksinyt voisi esittää uutismedialle samoja vaatimuksia kuin Googlelle. Se uhkaisi Rydenfeltin mukaan pahimmillaan journalistista sananvapautta.

Rydenfelt pohti aihetta ensin Etiikka.fi-sivustolla. Myös Journalisti-lehti viittasi hänen tekstiinsä.

Henkilötietolain mukaan jokaisella on oikeus saada ja korjata henkilörekisterissä häntä koskevia tietoja. Arkaluontoisia tietoja, kuten rikoksia, saa käsitellä vain henkilön suostumuksella tai tietyissä poikkeustapauksissa.

”Lähtökohtaisesti henkilötietolaki ei koske toimituksellisia aineistoja”, sanoo Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin vanhempi tutkija Olli Pitkänen.

Pitkänen viittaa lain toiseen pykälään, jossa lain kerrotaan koskevan ”toimituksellisia tarkoituksia” vain hyvin rajatuin osin. Esimerkiksi vanhentuneita tietoja ei tarvitse korjata.

 

Rydenfelt tulkitsee, ettei rajaus välttämättä riitä.

”Perinteisesti toimituksellinen aineisto on ollut toimituksen sisäistä aineistoa.”

Vuoteen 2010 asti uutisarkistot olivat ongelmattomia, Rydenfelt sanoo. Ne oli rajattu henkilötietolain ulkopuolelle henkilörekistereinä, jotka ”sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan”.

Komissio patisti Suomea poistamaan rajauksen, koska sen katsottiin sotivan EU:n henkilötietodirektiiviä vastaan.

Google-päätöksen valossa uutisarkistot voivat Rydenfeltin mukaan olla seuraavaksi uhattuina.  Oikeus tulla unohdetuksi on keskiössä EU:n tulevassa tietosuojauudistuksessa.

”Varsinkin uutisarkistojen kohdalla on mielenkiintoinen kysymys, miten tämä oikeus suhteutetaan sananvapauteen ja yleisön tiedonsaantiin.”

 

Kysytään Brysselistä.

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Leena Vettenranta vastaa puhelimeen kokousten välissä. Euroopan neuvoston tietosuojatyöryhmä pui tulevaa uudistusta.

Miten uutisarkistoille käy?

Tarkoitus on, että arkistot kaikkiaan säädetään asetuksen ulkopuolelle, Vettenranta sanoo. Ei Kansallisarkistolta tai Väestörekisteriltä voi jatkossakaan vaatia tietojen tuhoamista.

”Lehdistöllä on vielä kysymys sananvapauden eli toisen perusoikeuden käytöstä.”

Journalismin erityisasema sisältyy Vettenrannan mukaan asetusehdotukseen. Hänestä on kuitenkin hyvä, että kysymys uutisarkistoista on noussut Suomessa esille.

”Tämän tyyppisiä asioita ei tässä varmaan ole lähinnä ajateltukaan.”

Hänen mukaansa näyttää siltä, että kaikki EU-maat haluavat jättää tietosuoja-asioihin myös kansallista liikkumavaraa.

Uusia EU:n tietosuojasäännöksiä odotellaan vielä monta vuotta. Siihen astiko Suomessa ei säädetä netissä unohtamiseen mitään omia täsmennyksiä?

”Juuri näin”, Vettenranta sanoo. ”Tässä vaiheessa meillä ei ole siihen oikein resursseja. EU-vaiheen työ vie niin paljon.”

Hän vakuuttaa, ettei päätöksiä tarvitse odottaa kauhulla.

”Järki voittaa.”

 

Kysytään sitten paikasta, joka nyt päättää suomalaisten unohtamisesta netissä.

”Googlea koskeva päätös koski Googlea”, korostaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Uusi päätös unohdetuksi tulemisesta ei koske journalismia, Aarnio sanoo. Hän korostaa, että Google-päätös puuttuu siihen, miltä hakukoneen listaamat linkit näyttävät. On eri asia, mitä linkkien takana olevissa uutisissa sanotaan.

”Toki joskus myös linkin takaa löytyvä tieto on virheellinen.”

Silloin korjausta voi vaatia sekä jutun julkaisijalta että hakukoneelta.

 

 

Mutta kun pitää määritellä virhe, tilanne muuttuu kiinnostavaksi.

”Meillä on alettu lukea päätöstä uudelleen ties kuinka monennen kerran.”

Aarnion mukaan näyttää siltä, että Googlen hakutulokset muodostavat päätöksen perusteella kokonaisuuden, joka voi antaa ihmisestä ”aivan poskellaan olevan kuvan”. Hakutulosten jono voisi siis olla virhe itsessään.

Kuvitellaan, että haku henkilön X nimellä antaa tuloksia vanhasta ulosotosta.

On ehkä kyseessä virhe, jos tulee käsitys, että X on yhä rahaton. Mutta onko virheellinen vaikutelma, jos hän ei vaikuta hyvältä raha-asioissa? Ei välttämättä, Aarnio sanoo.

Asiaa ei varsinaisesti helpota, että Googlen hakutulokset ovat erilaisia eri ihmisille.

Tällä viikolla tietosuojavaltuutetun edustaja matkustaa Brysseliin tapaamiseen, jossa puidaan Google-päätöksen seurauksia.

 

 

Aarnion toimistolla odottaa jo ”koko joukko” suomalaisten oikaisupyyntöjä. He haluavat Google-hausta pois rikoksiaan tai pelkästään asioita, joita he katuvat.

Varmistetaan nyt vielä: onko media turvassa pyynnöiltä sananvapauden takia?

Journalismilla ei ole Suomessa ongelmia käsitellä henkilötietoja, Aarnio linjaa.

”Italiassa tietosuojaihmiset ovat taas ihan aidosti astuneet lehdistön varpaille.”

On kuitenkin vielä yksi mutta.

”Tänä päivänä on ihan mahdotonta sanoa, mikä on media.”