Perustuslaki ei sano mitään – mikä oikeuttaa poliittiset lakot?

Hallitusta vastaan saa osoittaa mieltä, mutta omaa työsopimusta ei saisi silti rikkoa.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ammattijärjestöjen suurmielenosoituksen yhteydessä on noussut esiin kysymys siitä, mihin ay-liikkeen oikeus järjestää poliittisia lakkoja perustuu. Lakko-oikeutta ei suoraan mainita perustuslaissa, joten oikeutus pitää hakea lain tulkinnasta.

”Kyse on perustuslain suojaaman ilmaisuvapauden käyttämisestä”, oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori selittää. Häntä pidetään yhtenä Suomen johtavista perustuslakiasiantuntijoista.

Tuorin mukaan ilmaisuvapaus nojautuu perustuslain sananvapautta ja kokoontumisvapautta koskeviin säännöksiin. Samat vapaudet on taattu myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Poliittiset, valtiota vastaan suunnatut mielenilmaukset on näin suojattu monta eri kautta.

Juristeilta on kuitenkin kuultu myös mielipiteitä, joiden mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö ei ole vielä riittävän selkeä. Esimerkiksi työtaisteluvapaudesta väitöskirjan tehnyt Kalevi Hölttä on ehdottanut, että lakko-oikeus pitäisi kirjata selvästi perustuslakiin, niin kuin osassa Euroopan maista on tehty.

Suomessa laittomia ovat sellaiset lakot, jotka on suunnattu omaa työehtosopimusta vastaan, kun se – ja samalla työrauhavelvoite – on voimassa. Rautatientorilla ei 18. syyskuuta osoiteta mieltä voimassaolevia sopimuksia vastaan, vaan pikemminkin hallituksen niihin tulevaisuudessa vaatimia muutoksia vastaan.