Perustuslain noudattaminen ei ehkä riitä – tiedustelulait voivat jumiutua eurooppalaisiin tuomioistuimiin vuosiksi

Tiedustelulakien säätämisen vaikeus kertoo rakenteellisista ongelmista lainsäädäntötyössä, sanoo professori Tuomas Ojanen.
Kotimaa 14.2.2019 14:01

Puhemies Paula Risikko (kok) kertoi tiedotustilaisuudessa haluavansa varmistua, että eduskunnasta ei lähde perustuslain vastaisia lakeja. © JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Siviilitiedustelulaki vedettiin pois eduskunnan täysistunnon asialistalta keskiviikkona 13. helmikuuta.

Taustalla oli epäily siitä, ettei hallintovaliokunnan mietintö toteuta täysin perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia. Puhemies Paula Risikko (kok) kertoi tiedotustilaisuudessa haluavansa varmistua, että eduskunnasta ei lähde perustuslain vastaisia lakeja.

Vaikka laki lopulta läpäisisi eduskunnan, ei sen soveltaminen välttämättä ole läpihuutojuttu. Näin arvioi perustuslaki- ja eurooppaoikeuden asiantuntija, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Vaikka tiedusteluvaltuudet saataisiin sovitettua yhteen Suomen perustuslain kanssa, se ei takaa, että ne ovat sopusoinnussa Suomea sitovien ihmisoikeussopimuksien ja EU-lainsäädännön kanssa.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu