Perhesurmat: Miten estää tragediat?

Kotimaa 29.10.2008 15:18

Helsinkiläisasunnossa käytetty surma-ase oli puolustusvoimien. Porvoon perhetragedian taustalla saattoi olla kasvattilasten menettäminen. Perhesurmia voitaisiin ehkäistä puuttumalla perheenjäsenten oireiluun, arvioi tutkija.Nelihenkisen perheen vanhemmat löydettiin iltapäivällä kuolleina asunnosta Helsingin Herttoniemenrannasta 28. lokakuuta 2008. Poliisin mukaan tekoon ei liity ulkopuolisia. Kuvassa asunnon ovi.

Nelihenkisen perheen vanhemmat löydettiin iltapäivällä kuolleina asunnosta Helsingin Herttoniemenrannasta 28. lokakuuta 2008. Poliisin mukaan tekoon ei liity ulkopuolisia. Kuvassa asunnon ovi.

Poliisi pitää varsin todennäköisenä, että helsinkiläisperheen isä surmasi ensin vaimonsa ja sitten itsensä Herttoniemenrannassa.
Nelihenkisen perheen 48-vuotias isä ja 41-vuotias äiti löytyivät kuolleena kerrostaloasunnosta neljän aikaan tiistaina iltapäivällä. Löydön teki naisen teini-ikäinen poika kotiin tultuaan. Hän ilmoitti asiasta hätäkeskukseen.

Tapausta tutkitaan Helsingin poliisissa murhana ja itsemurhana.

Uhrit saivat surmansa ampumalla. Teoissa käytettiin käsiasetta, joka on poliisin hallussa.

STT:n saamien tietojen mukaan ase ei ollut miehen oma vaan puolustusvoimien. Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Juha Rautaheimo vahvisti keskiviikkona tiedon aseen alkuperästä. Hän ei osannut sanoa, kuuluiko isä puolustusvoimien kantahenkilökuntaan.

”Aseen saantiin ei mielestäni liity mitään hämärää tai epäselvää.”

Vainajat tunteja
kuolleina asunnossa

Tragedia tapahtui todennäköisesti jo useita tunteja ennen kuin vainajat löytyivät huoneistosta. Asunnosta oli kuultu ennen puoltapäivää miehen ja naisen riitelyyn liittyviä ääniä sekä ääniä, jotka ovat tulkittavissa laukauksiksi. Tekninen tutkimus tukee käsitystä, että kuolemat ajoittuisivat tähän ajanjaksoon.

”Siellä ei ole erityistä kamppailua käyty. Asunto oli varsin siisti”, Rautaheimo sanoi.

Tragedian jäljiltä ei ole löytynyt itsemurha- tai muita viestejä, jotka valaisisivat teon taustoja. Isän ei tiedetä myöskään vihjanneen etukäteen aikeistaan.

Poliisin mukaan motiivista ei tässä vaiheessa voi puhua oikein mitään.

”Suurimmalta osalta näissä on yleensä kyse melko perusasioista eli parisuhteisiin liittyvistä asioista”, Rautaheimo totesi ottamatta kantaa Herttoniemenrannan tapaukseen.

Hän ei halunnut kommentoida, voiko tiistaisen tapauksen taustalla olla esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia tai aviokriisi.

Kuolleen pariskunnan perheeseen kuului teini-ikäisen pojan lisäksi nuorempi, miehen ja naisen yhteinen lapsi. Poliisin mukaan lapset ovat hoidossa eikä heillä ole hätää.

Porvoossa motiivina ehkä
sijoituslasten menettäminen

Keskusrikospoliisi pitää mahdollisena, että Porvoon perhetragedian taustalla saattoi olla muun muassa kasvattilasten menettäminen.
Porvoolaisen ylikonstaapelin ja hänen vaimonsa perheessä oli kolme alaikäistä sijoituslasta, jotka sosiaaliviranomaiset hakivat pois viime viikon keskiviikkona eli vain joitakin päiviä ennen pariskunnan kuolemaa.

Tutkinnanjohtajan, rikosylikomisario Göran Wennqvistin mukaan lapset olivat olleet perheessä nelisen vuotta. Lasten poishakeminen oli tullut pariskunnalle yllätyksenä.

Pariskunnalla oli taustallaan fyysistä sairautta ja masentuneisuutta.

Poliisi epäilee, että perhetragediassa oli kyse avioparin tekemästä kaksoisitsemurhasta. Poliisi meni tarkastamaan pariskunnan omakotitalon maanantaina sen jälkeen, kun ylikonstaapeli oli jäänyt tavoistaan poiketen ilmoittamatta pois töistä.

Aviopari jätti jälkeensä lyhyet viestit läheisilleen. Teoissa käytettiin kahta metsästysasetta, joihin ylikonstaapelilla oli luvat. Poliisin mukaan näyttää siltä, että teot ovat tapahtuneet jo perjantaina.

Suomessa muutamia
perhesurmia vuodessa

Suomessa tehdään muutamia perhesurmia vuodessa, jos perhesurmalla tarkoitetaan usean perheenjäsenen surmaamista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojen mukaan niiden määrä jää runsaasti alle kymmenen. Vuosina 2003-2007 tehtiin kolme useamman perheenjäsenen surmaa. Niissä kaikissa tekijä oli mies.

Perhesurmista puhutaan kuitenkin myös silloin, kun uhreja on vain yksi. Kun esimerkiksi mies surmaa nykyisen tai entisen vaimonsa tai naisystävänsä, äiti lapsensa.

”Voisi ajatella, että osan surmista olisi ehkä voinut estää, jos surmaaja olisi saanut riittävästi ympäristön tukea”, sanoo oikeustieteen tohtori Martti Lehti.

Hän viittaa niihin perhesurmiin, joissa mies on surmannut vaimonsa parisuhteen päättyessä tai loppuun palanut äiti on surmannut lapsensa. Tämän tyyppiset perhesurmat ovat melko tavallisia, ja niitä on usein edeltänyt oirehtiminen.

Surma voi
olla kosto

Osassa surmista on kyse kostosta. Lasten huoltajuudesta turhaan taistellut isä tai äiti kostaa puolisolleen surmaamalla heidän yhteiset lapsensa. Nämä surmat tehdään usein lasten ollessa vierailulla.

Vanhemmat voivat myös surmata itsensä yhteisestä sopimuksesta. Mies ja vaimo voivat päättää lähteä täältä yhdessä, jos jompi kumpi heistä sairastaa jotain parantumatonta tautia.

Martti Lehti mainitsee vielä surmat, joissa kehitysvammaisen lapsen ikääntynyt vanhempi ei jaksa enää huolehtia lapsesta, eikä näe muuta ratkaisua kuin perhesurman.

Parisuhdeongelmat
kalvavat miestä

Vuorovaikutustaitojen opettelun toivotaan ehkäisevän väkivaltaista käyttäytymistä ja sen äärimuotoja. Ensi- ja turvakotien liiton miestyö on tuonut apua tuhansille miehille, jotka eivät ole kyenneet selviytymään parisuhdeongelmista ilman ulkopuolista apua.

Vuorovaikutusvaikeudet, uskottomuus ja mustasukkaisuus ovat olleet miesten keskeisiä parisuhdeongelmia. Monet heistä ovat myös kertoneet ahdistuksestaan ja itsetuhoajatuksistaan. He ovat olleet huolissaan omasta jaksamisestaan.

Miesten kriisikeskuksen asiakastutkimus kertoo, että miehet tuntevat suurta epävarmuutta miehenä olemisestaan ja ovat epävarmoja elämän kriisitilanteessa. Kaksi kolmesta miesten keskuksen asiakkaasta on 26-49-vuotiaita vakituisessa parisuhteessa eläviä miehiä. Suuri osa heistä koki saaneensa apua keskuksesta.

Teksti
SK netin toimitus
Mia Peltola, STT
Heli Sinkkonen, STT

Kuva
Pekka Sakki / Lehtikuva

Keskustelu
Kerro kokemuksistasi: Miten perheväkivaltaan tai sillä uhkailuun tulee reagoida? (SK netti 21.10.2008)

Lisää aiheesta
”Poliitikot eivät ota parisuhdeväkivaltaa vakavasti” (SK netti 23.10.2008)
Kolmikymppiset miehet osaavat jo hakea apua väkivaltaisuuteensa (SK netti 21.10.2008)
Ensi- ja turvakotien liitto