Perhesurmat: Mitä on pitänyt tapahtua, että mies tappaa perheensä?

Kotimaa 11.1.2012 14:38

Pakkohoito ei ole ratkaisu väkivaltaan, uskoo Lyömättömän Linjan asiantuntija.

Miehen epäillään puukottaneen hengiltä kaksi pientä lastaan ja vaimonsa Helsingin Laajasalossa illalla 10. tammikuuta. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva.

Noin kolmen kuukauden aikana viisi miestä on surmannut perheensä. Viimeksi tiistaina 10. tammikuuta Helsingin Laajasalossa, jossa miehen epäillään tappaneen naisen ja kaksi lasta.

Onko kyse yksittäisistä tapauksista vai onko tässä ajassa jotain, mikä selittää surmat, väkivaltatyöntekijä Jukka Lampinen Helsingin Lyömättömästä Linjasta?

”En tiedä, onko tässä ajassa jotain erityistä. Itsemurhien yhteydessä ainakin on kiinnitetty huomiota siihen, että niistä uutisointi saattaa lisätä itsemurhia. Ehkä jotain samaa voi olla perhesurmissa.”

Miksi miehiä ajautuu perheissä umpikujaan?

”Yksi kysymys on huoltajuus. Kohteleeko lainsäätäjä ja viranomainen isää yhdenvertaisesti? Mikä on isän asema suhteessa omiin lapsiin mahdollisen eron jälkeen? Muun muassa tämä vaikuttaa siihen, miten miehet ennakoivat oman elämänsä kulkua, onko siinä toivon pilkahduksia vai ei.”

Mitä on pitänyt tapahtua miehen mielessä, että hän tappaa perheensä?

”Jonkinlaiseen umpikujaanhan siinä on ihminen ajautunut oman elämänsä kanssa. Usein tulevaisuuden näköalattomuus ja epätoivo liittyvät masentuneisuuteen. Miesten masennusta tunnistetaan kuitenkin usein huonosti, ja miesten tavat tulla toimeen masennuksen kanssa ovat usein toiminnallisia. Itsemurhiakin miehet tekevät moninkertaisen määrän verrattuna naisiin.”

Hyväksytäänkö miesten väkivalta Suomessa helpommin kuin muissa maissa?

”Naisia kohtaan ei missään nimessä. Olen tehnyt työtä väkivaltaongelmien parissa yli kymmenen vuotta, mutten ole koskaan tavannut väkivaltaisesti naista kohtaan käyttäytynyttä miestä, joka ei kokisi väkivallankäyttöään ongelmaksi.”

Olet kirjoittanut, että mies ei siedä vaikeita tunnetiloja ja että kriisitilanteissa itseä on vaikea arvostaa. Ovatko ne miehisen väkivallan pohjavirtoja?

”Mielen tasapainon ylläpito on oman minuuden ylläpitoa. Sitä me kaikki joudumme jatkuvasti tekemään. Tiukat vuorovaikutustilanteet ovat haaste oman eheyden kokemiselle, ja toisen kanssa puhuminen on yritystä siihen suuntaan. Joissain tilanteissa puolestaan voi tuntua siltä, että vain väkivaltaisen teon kautta on mahdollista pyrkiä kohti tasapainoa.”

Mistä väkivaltaan turvautuneen miehen auttaminen alkaa?

”Se on tarinan kuulemista aluksi. Usein riittää, että on kiinnostunut siitä, mistä on kyse, mitä on tapahtunut.”

”Usein puhutaan siitä, että väkivalta johtuu siitä, että mies ei osaa ottaa toista osapuolta huomioon. Miehen naiskumppaniinsa kohdistama väkivalta on kuitenkin tavallisimmin seurausta siitä, että mies ei ole kyennyt ottamaan omaa itseään huomioon. Mies on altistanut itsensä vuorovaikutukselle, jota on ollut vaikea sietää, ja mistä on sitten lopulta aiheutunut kontrollin menetys.”

Miten tärkeä on vertaistuki väkivaltaiselle miehelle?

”Sitä on yleisesti tarjottu auttamisen muodoksi. Helsingin Lyömättömässä Linjassa me pidämme kuitenkin tärkeänä, että mies pääsee ammattilaisen kanssa tutustumaan omaan mielen dynamiikkaan, ei vain vertaisryhmän kanssa.”

Miten vaikea miehen on irtaantua vanhoista toimintamalleista?

”Ei ole ollenkaan harvinaista, että fyysinen väkivalta loppuu kuin naulan kantaan, kun aloittaa oman itsensä kanssa työskentelyn. On kuitenkin hyvä, että sen lisäksi mies saa tukevaa maata jalkojen alle, että ei ole niin heiteltävänä omissa elämäntilanteissaan.”

Onko suomalaisen miehen kynnys madaltunut hakea apua?

”Olen ollut Lyömättömässä Linjassa vuodesta 2000. Alussa yhteydenotot olivat varovaisia ja tunnustelevia. Nyt se on enemmän sitä, että varataan aika ja mennään suoraan asiaan. On olemassa probleema, johon voidaan hakea apua.”

Miten vaikeaa on tavoittaa ne miehet, jotka eivät tunnusta tai koe ongelmaksi omaa väkivaltaansa?

”Kaikissa mielen vaikeuksissa haaste on sama. Ne, jotka muiden arvion mukaan tarvitsisivat eniten apua, osaavat, kykenevät tai tuntevat tarvetta muutokseen usein kaikista vähiten.”

Ovatko pakkohoito tai sanktiot ratkaisu väkivaltaan?

”Sanotaan, että jos mielen rakenne on tietynlainen, silloin vankilankin on hoitoa, kun ulkopuolinen asettaa rajat. Useimmille ihmisille vapauden rajoituksiin perustavat interventiot eivät ole hoidollisia eivätkä mieltä eheyttäviä.”