Pentti Arajärvi: ”Oppivelvollisuuden pidentäminen tukisi mielenterveyttä”

Kotimaa 10.10.2010 07:00

Nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan on tuettava, sanoo Suomen mielenterveysseuran uusi puheenjohtaja, tohtori Pentti Arajärvi. Syrjäytyminen ja huono avohoito johtavat ennen pitkää kalliiseen laskuun.

Pentti Arajärvi Myös työnteko voi olla terapeuttista, Pentti Arajärvi sanoo. Kuva vuodelta 2008, Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Pentti Arajärvi sanoo, että erityisesti nuorten mielenterveydestä huolehtiminen on tärkeää. Heidän syrjäytymistään voidaan ehkäistä koulutuksella.

”Oppivelvollisuuden pitäisi jatkua peruskoulun jälkeen 18 vuoden ikään asti. Opiskelupaikkoja pitäisi myös varmasti riittää kaikille yli 18-vuotiaille.”

Nyt 95 prosenttia peruskoulun päättävistä jatkaa johonkin koulutukseen. Noin 10 prosenttia keskeyttää ilman tutkintoa.

Tämä ei riitä. Arajärvi on sitä mieltä, että jokaisen nuoren tulisi jatkaa tutkintoon tähtäävää opiskelua peruskoulun jälkeen.

”Viimeistenkin on saatava opiskelupaikka. Kukaan ei saa jäädä ilman.”

Työkyvyttömyys nuorten riesana

Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä jäävistä on kolmikymppisiä – niitä, joilla juuri pitäisi riittää intoa ja energiaa uransa alussa.

”Mielenterveysongelmat ovat jo ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet työkyvyttömyyden syynä”, Arajärvi sanoo.

Masennusta pitäisi hoitaa hänen mielestään muuten kuin yksin kotona istumalla.

”On ongelmallista, jos hoitona on ainoastaan pitkä sairasloma. Työnteko voisi itse asiassa olla terapeuttista. Työterveyshuollon kannattaisi puuttua tähän.”

Työurien pidentämistä Arajärvi kannattaa.

”Työkyvyttömien kuntoutus on kuitenkin tehokkaampaa kuin työurien venyttäminen muutamalla vuodella loppupäästä.”

Suomessa yhä suurempi osa mielenterveyspalveluista muuttuu avopalveluiksi. Vaikka psykiatrisia laitospaikkoja vähennetään, rahaa ei siirretä riittävästi avohoitoon. Pentti Arajärvi on huolissaan tilanteesta.

”Päädymme kierteeseen, jossa vain yhä vaikeampia ja kalliimpia tapauksia hoidetaan”, hän sanoo.

Avopalveluja pitäisi olla riittävästi ja tasaisemmin koko maassa. Nyt kysyntä ei vastaa tarjontaa eikä hoito vaatimuksia.

”Jotkut pärjäävät lääkkeillä, mutta miten voidaan huolehtia mielenterveyspotilaiden arjen sujumisesta”, Arajärvi sanoo.

Lapsen mieli ei ole leikkikalu

Ehkäisevä mielenterveystyö on Arajärven mielestä erityisen tärkeää. Jos masennus johtaa itsetuhoiseen ajatteluun, apu voi tulla jo liian myöhään. Itsemurhaluvut ovat tosin pudonneet 20 vuoden takaisista.

Mitä aikaisemmin esimerkiksi koulukiusaamiseen ja masennukseen puututaan, sitä halvemmaksi ja tehokkaammaksi niiden hoito tulee.

”Lasten psykiatrinen hoito on kallista. Jos ongelmia ei hoideta, vaihtoehtoiset kustannukset ovat kuitenkin vieläkin suuremmat”, Arajärvi sanoo.

”Edessä on ehkä vuosien mielenterveyden laitoshoito. Lapsi voi ajautua rikollisuuteen ja tuottaa vahinkoa omaisuudelle. Hänestä ei siis ehkä koskaan tule niin sanottua tuottavaa kansalaista, joka maksaa veroja.”

Välittäminen on puuttumista. Lasten psykiatrisessa hoidossa noin 80 prosenttia potilaista paranee. Muun perheen hoito ja tervehtyminen on yhtä lailla tärkeää.

”On järjetöntä hoitaa lapsi terveeksi, jos hän palaa heti takaisin niihin olosuhteisiin, joissa sairastui”, Arajärvi sanoo.

”Lasta ei pidä käyttää lääkkeenä mielenterveyteen. On väärin palauttaa esimerkiksi huostaan otettu lapsi vanhemmilleen siksi, että aikuinen tarvitsee tätä.”

Maailman mielenterveyspäivää vietetään tänään, sunnuntaina 10. päivä lokakuuta.