Pelkosenniemi ei suostu kuolevaksi kunnaksi

Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 28.12.2011 09:30

Pelkosenniemellä ei pyydetä asukaslukua anteeksi. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen ei allekirjoita hallituksen suuren kuntauudistuksen perusväittämää siitä, että alle tuhannen asukkaan kunnat eivät ole enää mahdollisia.

Kuolevat kunnat -selvitys SK:lle tehdyssä analyysissa kuntatalous ja väestökehitys on yhdistetty, jotta syntyisi kokonaiskuva kuntien tilasta.

”Miksi eivät?”, Parkkinen penää perusteluja.

Pelkosenniemi on mitellyt kuntaliitoksista 2000-luvun vuosina useamman kerran valtuuston valitessa joka kerta itsenäisyyden.

”Aina kun kuntaliitos on noussut esille, kuntalaisten sairastavuus on kohonnut. Pelko identiteetin menettämisestä ja palveluiden katoamisesta on täällä pohjoisessa todellinen.”

Pelkosenniemi on päätynyt Suomen Kuvalehden Kuolevien kuntien listalle ennen kaikkea väestöllisten tekijöiden takia: kunnalla toteutuu viisi väestöllistä riskikriteeriä, ja kuntatalouden osalta vuoden 2010 tilinpäätöksessä kolme kriteeriä.

Parkkinen ei niele tilastomatematiikkaa sellaisenaan.

”Demografiset tekijät eivät varmasti toteudu Pelkosenniemellä pahimmalla mahdollisella tavalla. Meillä on Pyhän rinteet ja uusia investointeja syntyy kaiken aikaa. Talouden olemme nostaneet pinnalle.”

Kunta alensi vuodeksi 2012 tuloveroprosenttiaan 20,5 prosentista 19,75 prosenttiin.

”Alueelle tuhansia uusia työpaikkoja”

Erkki Parkkinen uskoo, että syntyvyys korjaantuu matkailutyöpaikkojen lisääntyessä.

”Matkailulla on vahvat kasvunäkymät ja lähialueen kaivoksiin syntyy tuhansia työpaikkoja. Perheitä muuttaa niin meille kuin muualle Lappiin”, kunnanjohtaja ennakoi.

Parkkinen olisi valmis luovuttamaan erikoissairaanhoidon valtiolle. ”Perusterveydenhuollon haluaisimme pitää Savukosken kanssa nykyisessä terveyskuntayhtymässä. Palvelumme toimii.”

Kuolevaksi kunnaksi Parkkinen ei suostu Pelkosenniemeä nimeämään.

”Kaukana siitä.”

Parkkinen muistuttaa, että Pelkosenniemen kaltaisilla alueilla kunta merkitsee kuntalaisilleen lähes kaikkea. ”Kun kunta on asukkaitaan lähellä, asukkaat ovat aktiivisesti kehittämässä kotikuntaansa.”

Parkkisen mielestä kannattaisi pikemminkin kysyä, millaista pahoinvointia on suurissa kaupungeissa, joissa kunta on etääntynyt asukkaistaan.

Aiheesta lisää
Pahimmassa kriisissä: Nämä kunnat uhkaavat kaatua (Suomenkuvalehti.fi 23.12.2011)

Keskustelu

Kun ollaan noin korskeaa, niin miski Pelko ei ala heti supistamaan tarpeettomia virkoja. Todellisuudessa työpäivästä noin 30 on tehollista aikaa ja muu lorvehtia eli ajantappamista. Siispä ukko näytä kyntesi ja saneeraa kunnolla sellainen matalaorganisaatio että kunta omilla verotuloillaan kykenee sen elättämään. Hommaa sikivävää lisäväkeä vaikka Balkanin suunnan vuoristolaisista. ovat kovia tekemään töitä ja tottuneet pakkaseen kuin myös osaavat kieltä vääntää.

Suomen kuvalehden toimitus voisi tosiaan selvittää ensimmäisen kommentoijan mainitseman Ahvenanmaan roolin tässä suuressa kuntauudistuksssa. Jos mantereen puolella päädytään ajamaan pieniä kuntia pakkoliitoksiin, niin kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun perusteella sama on tehtävä myös Ahvenanmaalla. Toisaalta Ahvenanmaan erityisasema on niin vahvasti suojattu, että paikalliset kunnanisät voivat naureskella partaansa höblän kuntauudistusuutisia lukiessaan. Virkkusen muskelit ei riitä Ahvenanmaan kuntien yhdistämiseen, ne eivät myöskään riitä Vantaan ja Helsingin liitokseen, tuskin edes Ylöjärven ja Tampereen yhdistämiseen. Pelkosenniemi ja Kemijärvi saatetaan pakkoliittää keskenään, mutta mitä hyötyä siitä on kenellekään? Jos siis asioista puhutaan kestävyysvajeen ja Suomen talouden tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisen mittakaavassa.

Ykköskommentaattori paljasti valtiosalaisuuden. Nyt on rahat loppu ja Eurooppaa rakastetaan miljardein, joten nyt alkaa loppurutistus eli kaikki löystä pois ja aloitetaan Ahvenanmaasta. Hätkähdyttävää että tällaista tuhlausta. Pelkosenniemellä etsittäköön ratkaisiha mutta Ahvanamaan pienkuunista rahoitus loppumaan heti !

Taitaa olla niin että pikkukuntien kunnanjohtajat eivät halua kortistoon. Ehkä suostuvat sitten kun on ”paskat housuissa”. Ja kotiseudusta on turha ”vollottaa” jos kunta yhdistää itsensä toiseen kuntaan, ei se asukkaiden kotiseutu sieltä minnekään katoa, se on vain nimikikkailua.

”Kepulainen” ei tainnut tietää että pakkoliitokset eivät ole mahdollisia. Eikä ”nelmi” tainnut tietää että Etelä-Eurooppa on Suomen huomattava kauppakumppani, josta olemme hyötyneet vuosien varrella kovasti. Pikkukunnat eivät rahan vastineeksi tarjoa yhtään mitään…no jaa, ehkä Kepulle muutamia ääniä vaaleissa.

Sekin on katoava luonnonvara.

Ahvenanmaalle ei päästä ”sorkkimaan” koska se on hallinnollinen autonomia.

Pelkosenniemi, Savukoski, Salla ja Kemijärvi voisivat kaiketi toimia yhteisenä työssäkäymis- ja kehittämisalueena uuden kuntaremonttisuunnitelman mukaisesti. Liittoutumasta huolimatta kuntien identiteetit pystyvät säilymään siinä määrin kuin on kuntalaisten kannalta tarpeen. Oikeastaan uuteen kuntasuunnitelmaan tulisi sisällyttää pykälä, joka turvaa tärkeät (historialliset) nimistöt, koska niillä on ihmisten kotiseutuidentiteetin kannalta hyvinkin huomattavaa merkitystä.

Hallinnollinen autonomia , joka käytännössä ylläpitää naurettavaa kuntamallia meidän verorahoillamme ?

Ålandsbankenkin joutuu nyt vähentämään 16:sta konttoristaan aika monta, näköjään 1 konttori per kunta..

Pääkaupunkiseudun kunnat voidaan hyvin yhdistää valtioneuvoston päätöksellä…mutta ensin niiden on tietenkin sovittava asiasta keskenään. Toistan vielä että pakkoliitosmahdollisuutta ei ole.

Ministeri Virkkunen suorittaa tehtävää joka hänelle on annettu ja pyrkii toimimaan kansan parhaaksi, ei siitä tarvitse kenenkään housujaan repiä, taitaa ”kepulaisen” korvien välissä olla aika paljon tyhjää tilaa.

Niin, ei Interwebin täällä päässä ole vielä pelihousuja revitty arvoisa Urputan. Oma tulkintani on se, että hallitus ajaa kuntia ”pakkoliitoksiin” talousruuvia kiristämällä (valtionosuudet yms.). Tämä ruuvi puree pieniin syrjäisiin kuntiin, joilla on rahat loppu. Nämäkin liitokset toki passaavat minulle, mutta korostaisin kuitenkin sitä, että mikäli oikeita säästöjä ja tehokkuutta kuntakentälle halutaan, tulee liitoksia tapahtua suurilla kaupunkiseuduilla, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suomen tulevaisuuden kannalta Vantaan ja Helsingin liitos olisi paljon merkittävämpi teko kuin kymmenen liitosta Itä-Suomessa.

Valtiovallalla lienee kuitenkin mahdollisuus toteuttaa pakkoliitoksia, mikäli tällaiseen löytyy poliittista tahtoa (tahtoiko Sipoo luovuttaa alueita Helsingille). Urpilainen on toki sanonut, että pakkoliitoksia ei tule, mutta poliitikkojen mieli on muuttuvainen. Ahvenanmaan kunnilla on tietysti hyvin pieni merkitys isossa kuvassa, mutta kuntien välisellä tasa-arvolla taas pitäisi olla suuri merkitys. Tämän takia myös Ahvenanmaata on täällä opposition puolella hyvä pitää esillä, mikäli hallitus ottaa talousruuvin lisäksi käyttöön myös muita keinoja kuntaliitosten edistämiseksi.

Vantaa ja Helsingin liitos olisi aika luonnollinen, jatkossa joskus myös sitten kohta muodostuvan Suur-Espoon (Kauniainen ja nyk.Espoo) liittyminen siihen. Olisi yksi Suur-Helsinki, Tosin sitä ennen kielilakia pitää muuttaa, koska nykyisen mukaan , jos Suur-Helsingissä olisi 1 milj asukasta olisi se kaksikielinen kunta jos siinä asuisi 3000 suomenruotsalaista .:)

Oikea , EU linjausten mukainen % osuus kaksikielisyydelle olisi 20 %;,mutta toki voitaisiin uudessa tulevassa laissa joustaa sen verran että 4 % riittää.

Pääkaupunkiseutu on paras suurkunnan paikka kiinteine yhdyskuntarakenteineen ja on asutuskeskittymä. Kokeilua olisi helppo seurata. Miksi tähän ei tartuta, vaan otetaan pompotettavaksi ne pienet kepulaiskunnat yksin. Valtio luo tarpeettomia normeja. Antakaa vapaakuntaoikeus, niin lähtee homma käyntiin. Samassa yhteydessä pois myös yleissitovat virkatessit niistä kunnista, niin pannaan palkat kohdalleen, joutoväki lähtemään ja tehokkuus päälle. Äärikepukunnista löytyy varmasti tarmokkaita isäntämiehiä jotka toimivat eivätkä kalastele turhia. Kunnan palkollisilta myös vaalikelpoisuus pois. Kauniainen saa olla keskellä Espoota, mutta koska siellä asuu eliittiä aleveroin, ei siihen saa puuttua.

Olen samaa mieltä kolmen edellisen ”mielipiteen” (kirjoittajan) kanssa. Näkisin kuitenkin asian niin että tehtäisiin sitten kaikki tarpeelliset liitokset. Pienkuntien kautta suurkuntien liitokset eivät ole keskenään vaihtoehtoja. Jos aiottaisiin ”pakkoliittää”, olisi ainakin asukkaiden kannan oltava myönteinen, jolloinka kuntapäättäjien vastustukselta putoaisi pohja.

Väitän että jos asukkaille selvitetään liitosten tarpeellisuus ja että se tapahtuu asukkaiden hyväksi, he eivät vastusta. Kenenkään kotiseutua ei lastata kuorma-autoihin ja kuljeteta pois, kyllä se siellä edelleen jatkaa oloaan.

Helsingillä on pääkaupunkiseudun suurkunnista pienin maa-alue ja kuitenkin eniten asukkaita plus vielä pääkaupungin kaikki moninaiset velvoitteet. Helsinki on yksi maailman pienimmistä pääkaupungeista, kyllä sillekin asialle jotain pitää tehdä. Ympäristö kunnilla on valtavat autiot maa-alueet ja kuntapäättäjät tietenkin äärimmäisen vastahakoisia liitoksille. Siinä kyllä tarvittaisiin ylhäältä saneltuja ratkaisuja (ehkä sitä salaa odotetaankin).

Kunnilla menisi loistavasti, kun eroaisimme nykyisestä ylikansallisesta ”raha”- ja pamkkisysteemistä. Banksterit tuhoavat talouksia ja kansoja ja yksilöitä automaattisesti velkaannuttavalla maksuvälinekepöottelullaan. Rahan kohtalo on aina kansan kohtalo.

Vastaavanlainen rahajärjestelmä on perinteisesti vallinnut kommunistisissa maissa. Nyt se on täällä. Olemme eurokommunistisessa unionissa. Kommunismi siis voitti. Suomi-riepukin on nuyt kommunistinen maa. Ei mitään väliä sillä, että on eri puolueita, sillä ne ovat kaikki kommunistisia puolueita.

Politiikka on laji, jossa aseet valitaan vihollisen mukaan. Tosiasiat eivät kuuluu poliittisen taistelun vihapuheen agendalle – organisoitu agressio on tarkoitettu ”tappamaan” kohteensa. ja siinä omat periaatteetkin unohdetaan. Tällä kertaa keskustan listalla on kuntauudistus ehkä pian ammattikorkeakoulujen, maakuntien ja varuskuntien välttämättömät uudistushankkeet. Nyt näkyviä renkejä tihutyössä ovat kuntakapina-adressin allekirjoittajat! Puolustetaanko siinä keskustalaista aatemaailmaa vai omaa taskua? Ainakin persulaisia siinä vedätetään ja luodaan profiilia pienenpänä oppsitopuolueena!

Pelkosniemeläisille ja monelle muulle kunnalle kuntauudistushankke noudattaa syvää keskustapolitiikan historiallista linjausta; tasataan hyvinvointia, siirretään tuloja sieltä missä niitä synnytetään ja tulkitaan ne sitten liialliseksi hyväksi asukkaille.

Niin nykykuntajärjestelmä toimii keskustan varjeleman verotulojentasauksen varassa. Maksajana on velkaantuneet rintamaan kaupungit. Miksi sitten saman aatteen Pelkosenniemen hyviä tuloja ja laskevia veroja ei käytettäisi heikommassa asemassa olevien naapureidensa hyväksi – tasataan ja muodostetaan uusi kunta liittämällä Pelkosenniemeen Salla, Savukoski ja Kemijärvi. Siitä tulisi tasa-arvoisempi ja monipuolisemman työpaikka- ja palvelurakenteen omillaan pärjäävä kunta. Eihän keskusta-aate voi pettää, eihän? Siis eikö keskustapolitiikojen tulisi vaatia valtioneuvostolta pikaista kuntauudistusta Lappin koiliskairaan?

Uudet kuntarajat on yksinkertaisin hallinnollinen tapa jakaa oikeudenmukaisuutta ja tasarvoista palvelua maan elinkeino-, yhdyskunta ja aluerakenteen puitteissa! Syvää alkiolaista viisautta ja pohjaa opposition yhteistyöasenteelle hallituksen kanssa!!

TAPUlla oikeat näkemykset. Verotasaukset pois ja kaikki tulkoon toimeen omillaan. Kun rahat loppuvat, niin on pakko rationalisoida järkeviä kokonaisuuksia. Sääli on sairautta ! Kokoomuskin on liian pehmo, koska se on suuri kuntavirkamiespuolue. Voimaa vain Virkkuselle että painaisi uudistuksen
loppuun !

On erittäin tärkeää lopettaa urputtaminen ja yhdistää kaikki kunnat Helsinkiin. Siitähän sitten saa pelkosenniemeläiset oikein isän kädestä että tuntuu.

Mutta lähidemokratia pitää säilyttää. Loppuu se rahan kuppaaminen. Keskustalaiset haisee pahalle.

Tässä on monissa kirjoituksissa väheksitty kunnanjohtaja Erkki Parkkisen optimismia aivan aiheetta. Helppoapa näyttää olevan vinoilla ja vähätellä, kun päinvastoin pitäisi tukea tämänkaltaisia sankareita, jotka aidosti pyrkivät huolehtimaan alueidensa väestöstä ja ylläpitämään siellä uskoa huomiseen.Mutta maassa näyttää riittävän omasta mielestään päteviä kriitikkoja panettelemaan jopa puoluepoliittisesti noita
henkilöitä, jotka osaavat ja tekevät, eivätkä vain ”opeta” niin kuin pyrkivät tekevät ne jotka eivät osaa tehdä.

”Pääkaupunkiseutu on paras suurkunnan paikka kiinteine yhdyskuntarakenteineen ja on asutuskeskittymä. ”

En todellakaan espoolaisena halua maksaa Helsingin rahantuhlausta. Nykyinenkin kuntarakenne on pelkkä paikallisdemokratian irvikuva.

Päin vastoin, Helsinki pitäisi jakaa useaan kuntaan ja osa toiminnoista pitäisi siirtää seutukuntatasolle. Uusimaa on sopiva yksikkö esimerkiksi valtateiden ja ratojen suunnitteluun.

Demokratia ei toimi ainakaan pääkaupunkiseudun pikkukaupungeissa. Jo 90-luvun alussa piti kokoomuksen saada – aivan turha ja ylimääräinen – oma apulaiskaupunginjohtajansa. Ja lähinnä vain vahtimaan demarina häärännyttä kaupunginjohtajaa. Kaupunki taisi olla Kerava.

Tällä tavalla Suomi on mädätetty alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Temput osaavat niin kepulaiset, demarit kuin kokoomuslaisetkin. Persut vasta opettelevat.

Turhaa johtoa ja byrokratiaa karsimalla suomalaiset kunnat voivat oikein hyvin. Samalla voidaan siirtää sairaanhoito ja varsinkin erikoissairaanhoito valtiolle. Kuntien menoja keventämällä ne pärjäävät sitä paremmin mitä pienempiä ja ihmisläheisempiä ne ovat.

Demokratia toimii pääkaupunkiseudun pikkukaupungeissa paremmin kuin isoissa.