Pelkosenniemi ei suostu kuolevaksi kunnaksi

Kotimaa 28.12.2011 09:30

Pelkosenniemellä ei pyydetä asukaslukua anteeksi. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen ei allekirjoita hallituksen suuren kuntauudistuksen perusväittämää siitä, että alle tuhannen asukkaan kunnat eivät ole enää mahdollisia.

Kuolevat kunnat -selvitys SK:lle tehdyssä analyysissa kuntatalous ja väestökehitys on yhdistetty, jotta syntyisi kokonaiskuva kuntien tilasta.

”Miksi eivät?”, Parkkinen penää perusteluja.

Pelkosenniemi on mitellyt kuntaliitoksista 2000-luvun vuosina useamman kerran valtuuston valitessa joka kerta itsenäisyyden.

”Aina kun kuntaliitos on noussut esille, kuntalaisten sairastavuus on kohonnut. Pelko identiteetin menettämisestä ja palveluiden katoamisesta on täällä pohjoisessa todellinen.”

Pelkosenniemi on päätynyt Suomen Kuvalehden Kuolevien kuntien listalle ennen kaikkea väestöllisten tekijöiden takia: kunnalla toteutuu viisi väestöllistä riskikriteeriä, ja kuntatalouden osalta vuoden 2010 tilinpäätöksessä kolme kriteeriä.

Parkkinen ei niele tilastomatematiikkaa sellaisenaan.

”Demografiset tekijät eivät varmasti toteudu Pelkosenniemellä pahimmalla mahdollisella tavalla. Meillä on Pyhän rinteet ja uusia investointeja syntyy kaiken aikaa. Talouden olemme nostaneet pinnalle.”

Kunta alensi vuodeksi 2012 tuloveroprosenttiaan 20,5 prosentista 19,75 prosenttiin.

”Alueelle tuhansia uusia työpaikkoja”

Erkki Parkkinen uskoo, että syntyvyys korjaantuu matkailutyöpaikkojen lisääntyessä.

”Matkailulla on vahvat kasvunäkymät ja lähialueen kaivoksiin syntyy tuhansia työpaikkoja. Perheitä muuttaa niin meille kuin muualle Lappiin”, kunnanjohtaja ennakoi.

Parkkinen olisi valmis luovuttamaan erikoissairaanhoidon valtiolle. ”Perusterveydenhuollon haluaisimme pitää Savukosken kanssa nykyisessä terveyskuntayhtymässä. Palvelumme toimii.”

Kuolevaksi kunnaksi Parkkinen ei suostu Pelkosenniemeä nimeämään.

”Kaukana siitä.”

Parkkinen muistuttaa, että Pelkosenniemen kaltaisilla alueilla kunta merkitsee kuntalaisilleen lähes kaikkea. ”Kun kunta on asukkaitaan lähellä, asukkaat ovat aktiivisesti kehittämässä kotikuntaansa.”

Parkkisen mielestä kannattaisi pikemminkin kysyä, millaista pahoinvointia on suurissa kaupungeissa, joissa kunta on etääntynyt asukkaistaan.

Aiheesta lisää
Pahimmassa kriisissä: Nämä kunnat uhkaavat kaatua (Suomenkuvalehti.fi 23.12.2011)