Pelkkä peruskoulu ei enää riitä – jatko-opinnot pakollisiksi?

Nuoriso vietti kesää Helsingin Tokoinrannassa elokuussa 2010. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.

Pelkkä peruskoulu ei enää riitä työmarkkinoilla: vain peruskoulun suorittaneista alle 30-vuotiaista vajaat 40 prosenttia on työllistynyt.

Tämä herätti taas keväällä henkiin ajatuksen oppivelvollisuuden pidentämisestä 12 vuoteen. Monien mielestä oppivelvollisuuteen pitäisi kuulua 9-vuotisen peruskoulun lisäksi keskiasteen tutkinto eli ammattikoulu tai lukio.

Ensi vuonna voimaan tulevaa koulutustakuuta voi jo pitää askeleena tähän suuntaan, sanoo valtiosihteeri Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Vaikka takuu ei määrää ketään opiskelemaan peruskoulun jälkeen, se varmistaa, että jokaiselle on jatkopaikka. Tavoitteena on, että vuosikymmenen lopussa yli 90 prosentilla 20-24-vuotiaista on perusasteen jälkeinen tutkinto.

Oppivelvollisuuden pidentämisestä on puhuttu Suomessa vuosikymmeniä. Ensimmäinen mietintö asiasta tehtiin 1970-luvun alussa.

Viime keväänä opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) totesi, että koulutustakuu on käytännössä lähellä 18 ikävuoteen jatkuvaa oppivelvollisuutta.

Valtiosihteeri Kosunen toteaa, että oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole nykyisen hallituksen ohjelmassa. Hänen mielestään asia on kuitenkin selvityksen arvoinen. Tietoa ja kansainvälisiä kokemuksia asiasta olisi hyvä koota kokonaiskuvan saamiseksi ja jatkokeskustelujen pohjaksi.

Oppivelvollisuus päättyy 18 vuoden iässä ainakin Belgiassa, Alankomaissa, Saksassa ja osassa Yhdysvaltojen osavaltioista. Suomessa velvollisuus koskee normaalisti 7-16-vuotiaita.

Se päättyy, kun peruskoulu on suoritettu.

Kukaan ei tippuisi

Tapio Kosusen mukaan tällä hallituskaudella nuoria ohjataan ja autetaan koulutukseen kaikin keinoin. Koulutuspaikkoja on reilusti enemmän kuin peruskoulunsa päättäviä, joten nuorilla on myös varaa valita.

Silti ei ole varmaa, että kaikki nuoret saadaan opiskelemaan. Koulutustakuu on osa nuorten yhteiskuntatakuuta, jonka tarkoitus on ehkäistä syrjäytymistä. Pehmeät keinot eivät kuitenkaan välttämättä vaikuta niihin nuoriin, joiden saaminen koulutukseen on kaikkein vaikeinta.

”Olisi toki yksinkertaisempaa, jos opiskeluun olisi velvollisuus”, Kosunen sanoo.

Useimpien nuorten elämää nykyistä pidempi oppivelvollisuus ei muuttaisi mitenkään. Peruskoulun päättää vuosittain noin 60 000 nuorta, joista enemmistö pääsee suoraan opiskelemaan ja suorittaa toisen asteen tutkinnon heti peruskoulun jatkoksi.

Vuosittain noin 4 000 nuorta jää ilman koulutuspaikkaa. Lisäksi moni keskeyttää ammatillisen koulutuksen tai lukion.

Tästä seuraa, että jokaisesta ikäluokasta 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa. Pelkän peruskoulun käyneitä 20-29-vuotiaita on noin 110 000. He ovat työmarkkinoilla heikoilla.

”Miten saadaan mukaan ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta jatka opintoja peruskoulun jälkeen ja joiden vanhemmatkaan eivät näe tarvetta opiskelulle”, Kosunen kysyy.

Tähän moni on tarjonnut avuksi oppivelvollisuuden pidentämistä. Se estäisi nuoria tippumasta ja auttaisi juuri vaikeimpien vuosien yli.

Vastustajat huomauttavat, että pakottaminen ei yleensä tuota hyvää lopputulosta. Heidän toinen perusteensa on ollut raha, mutta siltä koulutustakuu vie pohjaa: oppivelvollisuus ei välttämättä enää kasvattaisi kustannuksia, sillä jokaiselle on jo luvattu opiskelupaikka.

Nuorisokoulu tyrmättiin

Oppivelvollisuusiän pidentämistä 18 vuoteen ehdotti jo vuoden 1971 koulutuskomitea, niin sanottu Itälän komitea. Opetusministeri Jaakko Itälän (lib) vetämä ryhmä olisi jatkanut peruskoulua nuorisokoululla, jossa olisi opiskeltu niin yleissivistäviä aineita kuin ammattiopintojakin. Yhteinen 12-vuotinen koulu olisi antanut kaikille tasaveroiset jatkomahdollisuudet.

Nykyisin ammattikoulun suosio on kasvanut muun muassa siksi, että se antaa mahdollisuuden jatkaa myös korkeakouluopintoihin.

1970-luvun nuorisokouluajatus tyrmättiin. Sitä pidettiin vasemmistolaisena, ja sen ajateltiin tuhoavan lukion. Jo uusi, yhdeksänvuotinen peruskoulu aiheutti tuolloin suuria kiistoja.
Itälän mielestä lukion varjelu on edelleen sitkeää. Lisäksi moni ajattelee, että lääke on väärä, jos koulutuksesta syrjäytyviä yritetään pakottaa kouluun.

Itälä näkee nykykoulutuksen ongelmaksi sen, että nuoret joutuvat valitsemaan liian varhain. ”Peruskoulusta päässyt on liian nuori valitsemaan alaansa. Siksi niin moni keskeyttää opinnot.”

Itälä työskenteli pitkään Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja sitä ennen Väestöliitossa. Vuonna 1963 hän oli laatimassa Väestöliiton ehdotusta koulu-uudistukseksi. Pian 50-vuotiaassa paperissa todetaan muun muassa näin:

”Yleisen oppivelvollisuuden tulisi siis käsittää noin 11-12 vuotinen koulutuskausi, joka jakaantuu yleis- ja ammattikoulutusjaksoihin (viimeisen jakson vaihtoehtona lukio). Myös ammattikoulutuksessa on yleissivistävällä kasvatuksella oltava vankka sija.”

Pidemmän opin puolesta

  • ”Nuoria putoaa mustaan aukkoon esimerkiksi koulutuksen nivelvaiheissa. Siksi pitää selvittää, auttaisiko heitä oppivelvollisuuden pidentäminen niin, että siihen kuuluisi myös toisen asteen koulutus.”

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen
Yle Uutiset 30.5.2009

  • ”Oppivelvollisuuden pitäisi kestää täysi-ikäisyyteen asti.”

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki
Aamulehti 4.8.2009

  • ”Mutta kun lastensuojelun, täysivaltaisuuden, äänestämisen, autolla ajamisen ja päihteiden ostamisen ikäraja on 18 vuotta (aivojen kehitys jatkuu jopa yli 20-vuotiaaksi asti), tuntuu erikoiselta, että oppivelvollisuus päättyy 15-vuotiaana.”

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Silja Kosola
Helsingin Sanomat 6.2.2012

  • ”Näkisin hyvänä, että kävisimme keskustelua siitä, että pitäisikö kaikille nuorille taata jatko-opintomahdollisuus joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Silloinhan se käytännössä tarkoittaisi sitä, että he olisivat koulutuksen ja oppivelvollisuuden piirissä 18 ikävuoteen asti.”

Opetusministeri Jukka Gustafsson
MTV3:n uutiset 23.4.2012

  • ”Niistä 16-vuotiaista, jotka ovat ulkopuolisina, enää 40 prosenttia koskaan suorittaa minkään tutkinnon. 60 prosenttia jää siihen tilaan.”

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä
MTV3:n uutiset 25.4.2012