Pelissä matkustajien turvallisuus

Junien yhteentörmäyksiä estävät asetinlaitteet aiottiin vaivihkaa siirtää pois Liikennevirastolta. Asiantuntijat huolestuivat, ja ministeri Anne Berner perui hankkeen.

Kotimaa 15.11.2018 12:20
teksti Jari Hanska kuvitus anssi keränen

Liikennevirastossa sekä liikenne- ja viestintäministeriössä on pitkin syksyä käyty kulissien takaista kädenvääntöä. On kiistelty siitä, mitä omaisuuseriä uuteen valtiolliseen liikenteenohjauspalveluita tuottavaan Traffic Management Finland -yhtiöön voidaan siirtää.

Hanketta arvostelevat virkamiehet katsovat, että omaisuutta on yritetty siirtää yli eduskunnan asettamien rajojen.

Eduskunta hyväksyi alkukesällä 2018 lain, jonka nojalla osa Liikenneviraston tehtävistä siirtyy uuteen valtion omistamaan yhtiöön. Siirtyvät tehtävät koskevat liikenteenohjauspalveluita.

Kun yhtiöhanketta käsiteltiin eduskunnassa, valiokunnat rajasivat, mitä toimintoja uuteen yhtiöön voidaan siirtää. Hallituksen esitykseen tarkennettiin, että ”ulkoistettavat tehtävät koskevat ratakapasiteettiin ja reittien jakamiseen liittyviä tehtäviä”.

Siirrettävän omaisuuden arvoksi arvioitiin noin 200 miljoonaa euroa, mutta summan todettiin tarkentuvan myöhemmin.

Lain hyväksymisen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriön alaisessa ohjausryhmässä linjattiin, että uuteen yhtiöön siirtyisivät myös asetinlaitteistot.

Radan turvallisuudesta vastaavat asetinlaitteet on hajautettu pitkin rataverkostoa. Niiden avulla varmistetaan esimerkiksi se, etteivät junat pääse törmäämään toisiinsa. Asetinlaitteiden siirto kasvattaisi uuteen yhtiöön siirtyvän omaisuuden määrää huomattavasti.

 

Monet Liikennevirastossa valmistelua seuranneet tahot ovat varoittaneet, ettei turvallisuuslaitteistoja tulisi siirtää uuteen yhtiöön.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan he ovat korostaneet, että asetinlaitteistot kuuluvat oleellisesti raideinfraan, joka eduskunnan päätöksen mukaan tulisi säilyttää Liikenneviraston hallinnassa.

Myös EU-direktiivissä eurooppalaisesta rautatiealueesta turvalaitteistot määritellään osaksi raideinfraa.

Viraston ylijohtaja Raimo Tapio on kuitenkin eri mieltä. Hänen mukaansa asetinlaitteet kuuluvat liikenteenohjaukseen.

”Ne eivät missään nimessä ole ratainfraa. Kyllä se on aika yksiselitteinen rajanveto.”

Kysymys asetinlaitteista on monelle virkamiehelle hankala.

Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen ei halua ottaa mitään kantaa siihen, kuuluvatko turvalaitteet osaksi ratainfraa.

Hän ei myöskään kommentoi sitä, miksi laitteistot ylipäänsä haluttiin siirtää uuteen yhtiöön.

Myös turvallisuuskysymykset ovat nousseet esiin asetinlaitteiden siirtämistä koskevassa kiistassa. Liikennevirasto kantaisi viime kädessä vastuun liikenteen turvallisuudesta, vaikka sen hoitamiseen liittyviä järjestelmiä olisi siirretty uudelle yhtiölle.

Asetinlaitteistoja koskevat turvallisuusselvitykset olivat vielä lokakuussa alkuvaiheessa.

”Se on vaiheessa, mutta kyllä tulee ennen vuodenvaihdetta tehtyä sillä tavalla, että meillä on riittävät toimenpiteet tiedossa, sovittu ja tehty. En olisi ollenkaan huolissani aikataulun suhteen”, yhtiöittämishanketta vetävä Liikenneviraston ylijohtaja Raimo Tapio sanoi tuolloin.

Kahden valmistelua läheltä seuranneen lähteen mukaan yhtiöittämisessä on edetty turvallisuuden osalta väärässä järjestyksessä. Päätöksiä esimerkiksi asetinlaitteiden siirrosta on tehty ensin – ja vasta sitten on mietitty turvallisuutta.

”Vaikea ottaa kantaa, miten päin tässä on menty. Tätä on nyt kaksi vuotta tehty”, Tapio vastaa.

Hänen mukaansa riskit on kahden viime vuoden aikana kartoitettu ja käyty läpi.

Viimeisin käänne asetinlaitteita koskevassa kiistassa nähtiin marraskuun alussa.

Ministeri Anne Bernerin (kesk) johdolla kokoontuneet virkamiehet päättivät, että asetinlaitteiden siirto yllättäen perutaan.

”Kävimme linjauksia läpi ja totesimme, että nyt näyttäisi järkevämmältä, että asetinlaitteet jäisivät virastolle. Ministeri pyysi arvioimaan siirtoa uudelleen”, liikenne- ja viestintäministeriön ohjausyksikön johtaja Sanna Ruuskanen sanoo.

Äkillisen mielenmuutoksen syyksi Ruuskanen kertoo sen, että asetinlaitteiden omistamista ei katsottu uuden yhtiön ydintehtävän kannalta oleelliseksi. Lisäksi laitteistot ovat monin paikoin hyvin vanhoja.

”Asetinlaitteet voivat hyvin jäädä virastoon. Se tarkoittaa sitä, että ne ovat valtion budjetissa ja myös nämä korjausinvestoinnit tehdään sitten valtion budjetista”, Ruuskanen sanoo.

 

Kiistelty muutos astuu voimaan tammikuussa 2019.

Silloin Suomen kaikkien väylien liikenteenohjaustoiminnot siirtyvät uuteen valtion omistamaan yhtiöön.

Jo nyt rataliikenteen puolella liikenteenohjaus on ollut ulkoistettuna Finrails Oy:lle ja lentoliikenteen osalta Air Navigation Services Finland Oy:lle.

Vuodenvaihteen jälkeen ne muodostavat uuden liikenteenohjaukseen keskittyvän konsernin. Uuteen valtion erityispalveluyhtiöön tulevat myös meri- ja tieliikenteen ohjauspalvelut.

Muutoksen tavoitteena on saada aikaan sekä säästöjä että avata liikenteeseen liittyvää liiketoimintaa uudenlaisille yrityksille.

”Digitalisoituva yhteiskunta on se suurempi syy. Näiden liikenteenohjauskeskusten ympärillä pyörii valtavasti dataa. Sillä luodaan uusia työpaikkoja ja elinkeinotoimintaa”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Tapio.

Hän on ollut alusta alkaen yhtiöittämishankkeessa mukana.

Tapion mukaan tulevaisuudessa esimerkiksi hiihtolomalle Lappiin lähtevä voisi yhden palvelun kautta ostaa pyörämatkan kotoa juna-asemalle, junaliput Lappiin, vuokrata asemalta auton hiihtokeskukseen ja periltä hotellipaketin.

Puolustusministeriö on huolissaan siitä, että yhteiskunnallisia tehtäviä siirretään yritykselle.

Kaikki eivät ole digitalisaation mahdollisuuksista yhtä innoissaan. Esimerkiksi puolustusministeriö esitti huolensa liikenne- ja viestintävaliokunnalle asiantuntijalausunnossaan viime keväänä. Siinä muun muassa kritisoidaan viranomaistoimien yhtiöittämistä ja varoitetaan kustannusten noususta. Puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön johtaja Matias Warsta on huolissaan siitä, että yhteiskunnallisia tehtäviä siirretään yritykselle.

”Meidän tarpeidemme toteuttaminen on tällaisessa yhtiömuodossa haastavampaa”, Warsta sanoo.

”Nyt on täytynyt etukäteen tosi tarkasti määritellä, kenen kustannusvastuulle mitkäkin asiat kuuluvat.”

Liikenneministeriössä hanketta vetänyt hallitusneuvos Rita Linna ymmärtää puolustusministeriön huolia. Hänen mukaansa niihin on valmistelussa kuitenkin pyritty vastaamaan.

”Puolustus- ja turvallisuusviranomaisten perustehtävänä on huolehtia, että Suomessa on turvallista olla. Jos sitä hoitaa joku muu kuin he itse, niin lähtökohtaisesti he ovat hieman arkoja ulkoistamaan näitä toimintoja.”

Linna lupaa, että tiivis yhteistyö tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Hän myös korostaa, että yhtiöön ei siirretä perustuslain mukaista merkittävää julkisen vallan käyttöä.

Ulkoistuksen lisäksi puolustusministeriötä huolestuttaa kustannusten nousu.

Kun tähän asti monet tehtävät ovat hoituneet viranomaisten välillä vastavuoroisesti, jatkossa kaikista asioista pitää sopia etukäteen paperilla, jotta yllättäviä maksuja ei ilmaannu.

Puolustusministeriön erityisenä huolena on ollut meriliikenteeseen liittyvän tiedon jakaminen yrityksen kanssa.

Tällä hetkellä Puolustusvoimat jakaa tilannekuvan merialueilla muiden viranomaisten kesken ja toiminta on ollut kansainvälisesti mitattuna tehokasta.

”Jatkossa salassa pidettävän tiedon jakaminen voi olla haastavampaa, kun siellä on yritys eikä viranomainen. Se on vähän harmillista meidän näkökulmastamme”, Warsta sanoo.

 

Nyt tapahtuva liikenteenohjauspalveluiden yhtiöittäminen on osa pitkää jatkumoa. Vuonna 1995 valtion liikelaitos Valtionrautatiet yhtiöitettiin ja jaettiin kahteen osaan.

Rataverkko siirtyi osaksi Ratahallintokeskusta eli nykyistä Liikennevirastoa. Liikenteen pyörittäminen siirtyi puolestaan osakeyhtiöksi muutettuun VR-Yhtymään.

Tavaraliikenne avautui kilpailulle vuonna 2007. Viime vuonna liikenneministeri Berner ilmoitti VR:n pilkkomisesta neljään yhtiöön.

Yksi yhtiöistä hoitaa kaluston, toinen kiinteistöt, kolmas kunnossapidon ja neljäs keskittyy varsinaiseen liiketoimintaan.

Muutoksen tavoitteena on avata raideliikenne nykyistä laajemmin kilpailulle. Näin henkilöliikenteeseen voisi VR:n rinnalle syntyä uusia yhtiöitä, jotka saisivat esimerkiksi vuokrata samaa junakalustoa käyttöönsä kuin VR.

Kuluvan hallituskauden alkupuolella ministeri Berner esitteli ajatuksen koko Suomen väyläomaisuuden yhtiöittämisestä.

Tuolloin poliittinen ilmapiiri ei ollut otollinen hankkeelle. Ajatus kaatui alkuvuodesta 2017.

Helmikuussa 2018 eduskunnan parlamentaarinen työryhmä ehdotti raportissaan, että valtiolle tulisi antaa mahdollisuus perustaa yhtiöitä yksittäisiä väylähankkeita varten. Näihin yhtiöihin voitaisiin ottaa mukaan ulkopuolisia sijoittajia kuten eläkeyhtiöitä.

Pian raportin jälkeen liikenneministeriön virkamiehet julkaisivat tulevaisuuskatsauksen. Sen mukaan väylien rahoitustarve kasvaa 60 miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Yhtenä rahoitusmallina virkamiehet esittävät kaikkien väylien yhtiöittämistä. Näin väylien rahoitus siirtyisi valtion budjetin ulkopuolelle. Väylien rahoitus hoituisi käyttömaksuilla ja sijoittajilta haalituilla pääomilla.

Jotkut ovat nähneet liikenteenohjausyhtiön rakentamisen askeleena kohti väylien yhtiöittämistä.

”Se hanke on kuollut ja kuopattu. Sen suhteen ei ole tehty mitään aikoihin”, liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Rita Linna sanoo.

Sisältö