Suurvahingot lisääntyivät

Pelastustoimen hälytystehtävien määrä kasvoi selvästi viime vuonna. Kasvua oli sekä maastopaloissa että ensihoidon tehtävissä.

kotimaa 12.07.2019 06:00
Tuula Malin

Kynttilä-Tuotteen tehdas tuhoutui Salon Halikossa 14. syyskuuta 2018. Parafiini tuotti runsaasti savua palaessaan. © KIRSI KANERVA / LK

Maastopalojen määrä kaksinkertaistui vuonna 2018. Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta selittää kehitystä sääolosuhteilla.

”Viime kesä oli helteinen ja vähäsateinen. Se näkyy selvänä piikkinä maastopalojen määrässä vuositasolla.”

Tänä vuonna maastopalopiikki oli jo huhtikuussa. Maastopalojen lukumäärä viisinkertaistui vuoden 2018 huhtikuusta.

”Tässäkin näkyy sään vaikutus. Maa kuivui tänä vuonna lumien sulamisen jälkeen todella nopeasti. Viime vuoden huhtikuussa maa oli kostea ja maastopaloja oli sen vuoksi hyvin vähän”, kertoo Pelastusopiston tilastosuunnittelija Johannes Ketola.

 

Kuivuus ja tuuli herkistävät maastopaloille. Yleisimpiä syttymissyitä ovat salama, nuotio ja grilli. Kevät on otollista aikaa pienille ruohikkopaloille. Kesällä palaa metsä.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö