Pattitilanne Meri-Lapissa: 74 miljoonan sote-ulkoistus Mehiläiselle – tai sairaanhoito keskittyy Rovaniemelle

Erityisesti vasemmisto epäilee: yhteisyritys ei pelasta sote-palveluita.
Kotimaa 13.11.2017 16:41
Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.
Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä. © SANNA LIIMATAINEN / LEHTIKUVA

Suomalaiseen sote-näytelmään kirjoitetaan uusi luku Meri-Lapissa 13. marraskuuta 2017, kun Tornion, Kemin, Simon ja Keminmaan kuntapoliitikot päättävät Suomen suurimmasta terveydenhuollon ulkoistuksesta.

Ulkoistamisessa kunnat perustaisivat terveysyritys Mehiläisen kanssa yhteisyrityksen, joka vastaisi Meri-Lapin alueen sairaanhoidosta.

Sopimuksen hinta olisi vuositasolla noin 74 miljoonaa euroa (ilman arvonlisäveroa) ja se olisi voimassa 15 vuotta. 

Sopimuksessa Mehiläinen sitoutuu olemaan nostamatta hintojaan kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tämän jälkeen kunnat ja Mehiläinen voivat vuosittain tarkastaa hintatason, joka määritellään palkkojen sekä väestön määrän ja iän kehittymisen mittareita seuraamalla.

Eli mitä enemmän ja vanhempia potilaita Mehiläisellä on hoidettavanaan, sitä suurempaa hintaa Meri-Lapin kunnat maksavat hoidosta. Jos kehitys jostain syystä kulkisi päinvastaisen suuntaan, hinnat eivät ainakaan nousisi. 

Käytännössä kunnat eivät siis varmuudella tiedä, mitkä sopimuksen kustannukset ovat esimerkiksi viiden vuoden päästä.

 

Sopimus on ongelmallinen myös Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen kannalta.

Soten toteutuessa terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta maakunnille. Omistajaa vaihtaisi tällöin myös mahdollinen Meri-Lapin kuntien yhteisyritys.

Tämä rajoittaisi maakunnan toimintavapautta. Mehiläisen kanssa solmittu sopimus on pitkä, eikä maakunta voi irtaantua siitä ilman mittavia korvauksia. Sopimuksen avulla Meri-Lapin kunnat voisivat siis sitoa maakunnan käsiä yli vuosikymmenen ajaksi.

Meri-Lapin kuntapoliitikot ovat ryhtyneet hankkeeseen, koska kokevat sote-uudistuksen ajaneen heidät puun ja kuoren väliin. 

Jos yhteisyritystä ei Mehiläisen kanssa synny, keskitetään sote-uudistuksessa terveydenhuollon palveluita, kuten laaja päivystys ja iso osa leikkauksista Rovaniemelle. Sinne kertyy Kemistä matkaa yli 120 kilometriä.

Tätä Meri-Lapin kunnat eivät halua. Etäisyyden lisäksi hiertää se, että Länsi-Pohjan ja Rovaniemen alueen kuntien yhteistyö on aina ollut vaikeaa.

Jos palveluiden keskitys toteutetaan, alueen asukkaat todennäköisesti valitsevat erikoissairaanhoidon Oulusta, sanoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sote-projektin johtaja Seija Parviainen.

Tällöin Lapin maakunnan sote-määrärahoja valuisi Pohjois-Pohjanmaalle.

Meri-Lapin alueella asuu kolmasosa Lapin väestöstä.

Keskittäminen huolettaa myös keskussairaalan hoitohenkilökunnan työpaikkojen näkökulmasta.

”Meri-Lapissa on myös terveydenhuollon koulutusta. On ihan selvää, että alueelta häviävät myös opiskelupaikat, jos täällä ei ole harjoittelupaikkoja sairaalassa”, Parviainen sanoo.

Meri-Lapissa omaa laajaa terveydenhuollon verkostoa pidetään elintärkeänä, sillä alueella sijaitsee paljon myös kansallisesti tärkeää teollisuutta. Torniossa on Outokummun terästehdas ja Kemissä kaksi paperitehdasta: Stora Enson Veitsiluodon tehdas ja Metsä Fibren Kemin sellutehdas.

Metsä- ja terästeollisuus työllistävät yhteensä tuhansia ihmisiä. Myös rajaliikenne Ruotsin Haaparantaan on vilkasta.

”Lapin liikenteestä iso osa kulkee Meri-Lapin kautta, alueella on lentokenttä ja rautatie sekä kaksi satamaa. Jos täällä on vain perusterveydenhuollon tasoinen päivystys, niin kyllä riskit nousevat suuronnettomuuden sattuessa”, Parviainen sanoo.

Miten Meri-Lapissa on päädytty tällaiseen pattitilanteeseen? Eivätkö edelliset ja nykyiset hallitukset ole ymmärtäneet Lapin pitkiä välimatkoja ja alueiden erityisyyttä?

Valtiovallalle asiasta on kyllä useaan otteeseen kerrottu, mutta se ei ole vaikuttanut millään tavoin, Parviainen sanoo.

”Palveluiden ja terveydenhuollon keskittäminen ovat perussyitä hankalalle tilanteelle Meri-Lapissa.”

Eri hallituksien vastuuministereiden ja Länsi-Pohjan kuntien päättäjien ja virkamiesten näkemykset tilanteesta ovat olleet hyvin ristiriitaiset.

Näyttää siltä, että valtiovalta ei ymmärrä päätöksiensä seurauksia ja niiden aiheuttamia vastarektioita. Vahvat alueet taas kokevat toimivansa kuntalaistensa etujen mukaisesti.

Meri-Lapin alueella asuu yli 60 000 ihmistä, mikä on noin kolmannes Lapin asukasluvusta.

 

Ulkoistamisäänestyksestä ennakoidaan erittäin vaikeaa.

Omista terveydenhuoltopalveluista ei haluttaisi luopua, mutta myös yhteistyö Mehiläisen kanssa epäilyttää erityisesti vasemmistoliittoa. Puolueessa ei uskota yhteistyrityksen pelastavan Meri-Lapin sote-palveluita.

Kuntien poliitikot voivat myös vielä päätyä siirtämään lopullista päätöstä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) asetti 8. marraskuuta selvityshenkilöt arvioimaan Lapin sote-palvelujen järjestämistä. Selvityshenkilöiden on valmisteltava konkreettinen ehdotus siitä, miten erikoissairaanhoidon työnjako toteutetaan Lapin sairaaloissa.

Voi hyvin olla, että Meri-Lapissa halutaan vielä odottaa selvityksen tuloksia.

Meri-Lappi ei ole ainoa kuntaryhmittymä, joka on ulkoistamassa terveydenhuoltoaan. Esimerkiksi yhteisyritys Pihlajalinnan ja Mänttä- Vilppulan välillä solmittiin jo vuonna 2013, ja useissa kunnissa kaavaillaan yhteistyötä yksityisten terveysfirmojen kanssa.