Palvelualojen ammattiliitto: Käsitykset työvoimapulasta perustuvat vääriin arvioihin

Pekka Anttila
Kotimaa 27.11.2013 14:27

Työttömyys Suomessa kasvaa, mutta samaan aikaan yritykset kertovat rekrytointivaikeuksistaan. Jahkailuun kyllästynyt Palvelualojen ammattiliitto PAM teetti tutkimuksen Onko työvoimapula totta? Esimerkiksi otettiin siivousala Uudellamaalla.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemä selvitys kyseenalaistaa voimakkaasti nykyiset tavat mitata työvoiman tarvetta Suomessa. Yksi suurimmista pulmista on se, kuinka asiaa mitataan.

Työvoimapulan määrittelyssä tukeudutaan Suomessa Ammattibarometriin. Se perustuu TE-toimistojen työvoimaneuvojien laadullisiin arvioihin eri ammattien kysyntänäkymistä ja työvoiman saatavuudesta seuraavan puolen vuoden aikana.

Työvoimahallinnon käyttämä Ammattibarometri luokittelee siivoustyön vaikean saatavuuden alaksi. Mutta Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kyseessä on virhearvio.

Esimerkiksi tarkastelujaksolla 2006-2012 työttömien työnhakijoiden määrä suhteessa avoimiin työpaikkoihin kasvoi ja työpaikat täyttyivät entistä nopeammin. Lisäksi siivousalan palkat nousivat selvästi hitaammin kuin keskimääräinen ansiotaso.

Tutkimuksen mukaan työmarkkinatilastot eivät siis tue tulkintaa alan muuttumisesta työvoimapula-alaksi. Tilastot kertovat enemminkin parantuneesta työvoiman saatavuudesta viime vuosikymmenen puolivälin tilanteeseen verrattuna.

Tutkimuksen mukaan työvoimapulan tarkastelussa olisi siirryttävä asiantuntija-arvioista työmarkkinatilastoihin pohjautuviin mittareihin.

Tuloksiin viitaten Pamin puheenjohtaja Ann Selin ihmettelee, miten jokin ammatti voi päätyä Suomessa ”työvoimapula-ammatiksi”, vaikka työttömien määrä olisi moninkertainen avoimien työpaikkojen määrään verrattuna.

”Yksittäisen siivoojan voi olla vaikea ymmärtää keskustelua työvoimapulasta kun hän itse samaan aikaan hakee töitä, mutta ei löydä niitä mistään. Se käy ihmisen itsetunnon päälle, kun hän kokee ettei kelpaa mihinkään”, Selin sanoo.

Tutkimuksen kautta Pam halusi saada faktatietoa siitä onko siivousalalla työvoimapulaa vai ei. Asiasta kinastellaan työnantajan kanssa säännöllisesti – jatkossakin.

”On vaikea väittää asiaa vääräksi, jos joku yksittäinen työnantaja sanoo hakevansa 20 siivoojaa töihin eikä onnistu siinä. Ja samaan aikaan me tapaamme jäseniämme, jotka ovat työttöminä samalla alueella ja sanovat, että töitä ei löydy. Me emme oikein tiedä mistä ristiriita johtuu”, Selin sanoo.

”Joka viides maahanmuuttaja ilman töitä”

PAM myös pelkää huonon työllisyystilanteen siivousalalla pahenevan entisestään, jos ammattiala avataan EU- ja Eta-maiden ulkopuoliselle tuontityövoimalle.

Jos jokin toimiala määritellään työvoimapulan alaksi, se voidaan siirtää niin sanotun saatavuusharkinnan ulkopuolelle. Saatavuusharkinnasta ja sen mahdollisesta purkamisesta keskusteltiin tiiviisti edellisissä hallitusneuvotteluissa ja mielipiteet ovat sen jälkeenkin olleet jyrkkiä.

Saatavuusharkinnan piirissä olevat ammatit ovat sellaisia, että jos työvoimaa halutaan rekrytoida EU/Eta-alueen ulkopuolelta, niin ensin on tarkistettava onko paikka mahdollista täyttää Suomessa jo olevalla työvoimalla.

Ann Selinin mukaan maahanmuuttajien tuominen työvoimareserviksi ei ole hyvä kehitys.

”Meidän ei pitäisi luoda tänne sellaisia työmarkkinoita, joissa työttömyys vain kasvaa. Että tuodaan ihmisiä työvoimaksi, mutta heille ei sitten olekaan käyttöä. Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea ja useampi kuin joka viides heistä on ilman töitä. Aika paljon enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen kuinka jo maassa olevat ihmiset työllistyvät”, Selin sanoo.

”Pelkona on se, että tähän rinnalle syntyvät pysyvät matalapalkkatyömarkkinat. Se ei ole tulonjaon kehityksen eikä ylipäätään yhteiskunnallisen tilanteen kannalta hyvä asia, jos tänne tuodaan ihmisiä joiden työmarkkina-asema on heikko ja joilla ei ole tietoa omista oikeuksistaan.”

Keskustelu

Lama syvenee. Ehdotus työministeri Ihalaiselle. Poistakaa matalapalkka-alojen työnantajamaksut ja rahoittakaa ko. kulut ihmisten maksamista veroista. EI YLIMÄÄRÄISIÄ MAKSUJA TYÖNTEKIJÖILLE VAAN KÄYTETÄÄN MAKSETTUJA VEROJA ELÄKEMAKSUIHIN. Tehdään työllistäminen halvaksi ja lopetetaan temppuilu tukimaksuilla. Ihmisten tuominen Itä-Euroopasta ja kolmansista maista työvoimaksi on tuhon tie. Tuntemani vanhempi nainen sanoi nähdessään maahanmuuttajan”tuossa on taas yksi moniosaaja” veronmaksajat eivät kohta enää jaksa kuunnella satuja.

”Työvoimapula” on merkki siitä että palkka ja työehdot eivät ole kohdallaan.

Työmarkkinat ovat kaupankäyntiä jossa työnantaja ostaa työntekijän työpanoksen yhdessä sovittuun hintaan. Jos ostajan tarjoama hinta ja muut kaupan ehdot eivät myyjää miellytä niin ostajan pitää parantaa tarjoustaan eikä ruikuttaa.

Lähtökohdan pitää olla se että työtä tekemällä – mitä hyvänsä työtä – on pystyttävä elämään siedettävästi. Suomalaisilla elinkustannuksilla se tarkoittaa ikävä kyllä isompaa rahasummaa kuin melkeinpä missä hyvänsä muualla.

”Työvoimapula” on merkki siitä että palkka ja työehdot eivät ole kohdallaan.

Työmarkkinat ovat kaupankäyntiä jossa työnantaja ostaa työntekijän työpanoksen yhdessä sovittuun hintaan. Jos ostajan tarjoama hinta ja muut kaupan ehdot eivät myyjää miellytä niin ostajan pitää parantaa tarjoustaan eikä ruikuttaa.

Lähtökohdan pitää olla se että työtä tekemällä – mitä hyvänsä työtä – on pystyttävä elämään siedettävästi. Suomalaisilla elinkustannuksilla se tarkoittaa ikävä kyllä isompaa rahasummaa kuin melkeinpä missä hyvänsä muualla.

”Me emme oikein tiedä mistä ristiriita johtuu”, Selin sanoo.”

En tiedä nykytilannetta mutta aikoinaan puheilleni tuli työnhakijoita, jotka tulivat vain kun työvoimatoimisto käski. Monella oli esteitä kuten ei autoa, ei kesällä, ei päivähoitopaikkaa, osa selvästi työrajoitteisia yms

Olisiko ristiriita siinä että tuilla pääsee lähes samaan ansiotasoon?

Olisiko tapanainen ristiriita siinä että oletat ihmisten tekevän töitä nälkäpalkalla pelkästään työn tekemisen riemusta. Ne tuet on nykypäivänä tikistetty niin minimiin että niiden varassa eläminen ei ole elämää vaan hiljaista kitumista veitsen terällä. Minä en ainakaan kadehdi tippaakaan minimitoimeentulon varassa eläviä, päinvastoin säälin heitä.

Minähän en oleta mitään. Palkka on meillä aina työehtosopimuksen mukainen. Mutta jos tuilla pääsee samaan niin eihän se kiinnosta.

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa: irtisanomisaikaa ei ole. Tavoitteena on, että työllistämispäätös ei tuntuisi työnantajista liian suurelta riskiltä.
Työntekijän laatua ja sopivuutta on vaikea arvioida ennalta , joten korkea irtisanomissuoja nostaisi työllistämiskynnystä. Myös ay-liike on tätä mieltä.

Malliin kuuluu myös sanktioiden käyttö. Työntekijän kynnys kieltäytyä töistä pidetään korkeana siten, että siitä seuraa työttömyyskorvauksen loppuminen samoin kuin siitä, jos kieltäytyy toisen alan töistä. Tästä syystä työtön yleensä hankkii itse työpaikan, kun taas Suomessa työtön voi käytännössä olla menemättä töihin.

”Ann Selinin mukaan maahanmuuttajien tuominen työvoimareserviksi ei ole hyvä kehitys.”

Aivan totta. Suomessa ei yleisesti ottaen ole työvoimapulaa, ellei sitten erityisillä ammattitaitoa vaativilla aloilla. Vika on järjestelmässämme, joka ei salli ihmisten siirtyvän aloilta toiselle tai osapäivätöihin, koska Kela.

Jos viat ovat suomalaisessa järjestelmässä, ei niitä ulkomaalaisten tuonnilla korjata.

Tämä on yksi niistä ongelmista jotka politikot osaavat ratkaista.Mutta eivät tiedä miten ne sen jälkeen tulevat uudelleen valituiksi.

Vanhusväestö kasvaa kohisten ja työikäisten määrä vähenee samaan tahtiin.

Vauvoja syntyy vähemmän kuin ennen. Mitähän tämä Ann Selin ehdottaisi…kentieskö kosmetiikkakauppiaita hätiin ja mummot nuoriksi jälleen?

Sitä paitsi kyllä työttömiä kannattaa elätellä tietty määrä, eivät tänne muuten ulkomaalaiset yhtiöt investoi.

Reserviä on aina ollut ja sitä pitää olla.