Palkkaerot kasvussa - ay-liikkeen solidaarisuus koetuksella

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Pekka Tiainen
Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että eriytyvä palkkakehitys voi lisätä jännitteitä ammattiliittojen välillä. Kuva Seppo Samuli / Lehtikuva.

Suomi on keskellä vahvaa rakennemuutosta, jota lama on entisestään kiihdyttänyt. Tästä kertoo se, että kokoaikaista työtä tekevien työntekijöiden palkkaerot kasvoivat edelleen vuonna 2008. Parhaiten palkattu kymmenesosa ansaitsi kuukaudessa yli 4 287 euroa ja matalapalkkaisin kymmenesosa alle 1 826 euroa.

Vuositasolla äveriäiden palkat nousivat 5,9 prosenttia, vähiten ansaitsevilla kasvua oli 4,5 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan palkkaerojen kasvu johtui pääosin siitä, että hyväpalkkaisten ansiokehitys oli nopeampaa.

Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ -ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että perussyy palkkaerojen kasvuun on työvoiman rakenteellinen kohtaamattomuus. Korkeampaa ammattitaitoa vaativien tehtävien määrä kasvaa, mutta tekijöitä ei ole tarpeeksi.

Toisaalta matalamman palkkatason ammateissa työvoiman tarjonta ylittää kysynnän. Tämä painaa palkkakehitystä alaspäin. Tilanne on kuitenkin odotusten mukainen.

“Tämä on teknologisen rakennemuutoksen aiheuttama globaali ilmiö. Korkeasta työttömyydestä huolimatta kyse on rakenteellisesta työvoimapulasta. Se nostaa palkkatasoa ammateissa, jotka vaativat erityisosaamista, ja joissa työllisyys kasvaa”, Tiainen kertoo.

Talouden laskusuhdanne on muovannut tilannetta niin, että työttömyys on kasvanut vientilaman aikana tavallisenkin palkansaajaväen keskuudessa.

“Mutta työttömyysajan pitkittyessä se alkaa muuttua rakenteelliseksi. Pitkäaikaistyöttömyyttä jää juuri alemmille palkkatasoille.”

Pekka Tiaisen mukaan merkittävä tekijä on se, että myös tuottavuuserot eri ammattiryhmien välillä kasvavat, kun työstä tulee yhä vaativampaa. Pelkkä palkkaus ei selitä tuottavuuseroja.

“Kun tuottavuuserot kasvavat ja siihen päälle isketään kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta syntyvä lisävaikutus, ammattiyhdistysliikkeen keskinäinen solidaarisuus voi olla koetuksella. Palkkakehitys eriytyy ja se saattaa lisätä jännitteitä ammattiliittojen välillä.”

Hänen mukaansa Suomen perusvahvuus on kuitenkin se, että pienenä maana Suomi on panostanut koko työvoiman osaamiseen, ei pelkästään huippuihin.

“Linjakysymys on se, että jos tuottavuutta pystytään nostamaan kaikissa ryhmissä ja eri tasoilla, se olisi omiaan tukemaan tasa-arvoisempaa palkkakehitystä.”

Tilastokeskuksen mukaan palkkaerojen kasvusta huolimatta sukupuolten väliset palkkaerot tasoittuivat vuonna 2008. Tämä johtui osittain siitä, että teollisuuden miestyöntekijöiden määrä pieneni.

Pekka Tiaisen mukaan suhdannetilanne on kuitenkin muuttunut. Vienti toipuu, ja se on lisännyt työllistymistä. Etenkin miesten tilanne elpymisvaiheessa alkaa parantua.

“Voidaan sanoa, että suhdannesykli teki poikkeaman kehitykseen, mutta ei muuttanut peruskuvaa. Olemme palaamassa siihen yleiseen trendiin.”