Pakolaisnaisen kuolema puhuttaa – Mitä tapahtui Pasilan poliisitalolla? Kenellä on velvollisuus auttaa?

Poliisin toiminta kiireisinä päivinä saa myös kiitosta.

pakolaiset
Teksti
Mikko Huotari
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingissä turvapaikanhakijoiden ruuhka oli toistaiseksi pahimmillaan syyskuun puolivälissä. Pasilan poliisitalon edustalla jonotti ruuhkaisimpina päivinä yli sata ihmistä.

Kaoottinen tilanne jatkui useita päiviä. Sosiaalisen median välityksellä aktivoituneet vapaaehtoiset auttajat yrittivät pitää yllä inhimillisiä puitteita, kuten ruokaa ja vaatetusta.

Suomen Kuvalehdessä ollut vapaaehtoisen auttajan Julia Virkkusen raportti on puhuttanut paljon. Virkkunen kritisoi poliisin toimia pahimman ruuhkasuman aikana Helsingin Pasilan poliisitalon edustalla.

Traagisimpana tapahtuma Virkkusen jutussa oli vanhan naisen kuolema.

Paikalla vapaaehtoisena ollut lääkäri oli tutkinut pyörätuolissa olevan vanhan naisen ja havainnut tällä diabeettisen haavauman.

Lääkärin mukaan hän oli yrittänyt kiskaista paikalla olleita poliiseja hihasta, mutta nämä eivät olleet kiinnittäneet asiaan huomiota.

Virkkusen jutun julkaisemisen jälkeen Helsingin poliisin viestintäyksikön johtaja Juha Hakola sanoi Suomen Kuvalehdelle, että väite on absurdi. Hänen mukaansa poliisi ei jättäisi puuttumatta tällaiseen, jos poliisille ilmoitetaan asiasta.

Vapaaehtoisena toiminut lääkäri tilasi paikalle ambulanssin. Vanha nainen vietiin sairaalaan, jossa hän kuoli myöhemmin.

Asetelma on tämä: lääkärin kertomuksen mukaan poliisi näyttää menetelleen väärin, kun taas poliisin mukaan nainen ei jäänyt poliisin laiminlyönnin vuoksi ilman hoitoa.

Poliisi ei ole aloittanut tutkintaa tapahtuneesta.

 

Vanhan turvapaikanhakijanaisen kohdalla tapahtuneita mahdollisia virheitä saadaan tuskin nopeasti selvitettyä, mutta voidaan kuitenkin pohtia yleisellä tasolla, kenellä on velvollisuus auttaa tämän kaltaisissa tapauksissa.

Sisäministeriön poliisitarkastaja Joni Länsivuori ei tunne Pasilan poliisitalon pihalla tapahtunutta asiaa mutta pohtii, että tällaisissa tilanteissa ei ole sinänsä merkitystä, onko kyseessä turvapaikanhakija vai kuka tahansa muu ihminen.

Länsivuori sanoo, että tavallisella kansalaisella on velvollisuus auttaa esimerkiksi soittamalla ambulanssi huonossa terveydellisessä tilassa olevalle ihmiselle. Yhtä lailla poliisilla kuin paikalla olevalla vapaaehtoisella.

Auttamisvelvollisuus on määritelty laissa.

Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on ollut poikkeuksellinen, mitään uusia velvoitetta ei ole sälytetty poliisin harteille.

Länsivuoren mielestä tilanne olisi sama, jos Pasilan poliisitalon pihalla olisi suuret määrät esimerkiksi suomalaisia passinhakijoita. Jos joku heistä on terveydellisesti huonossa kunnossa, vastuu on niillä, jotka huomaavat tilanteen.

”En osaa sanoa, olisiko tämän lääkärin mielestä ollut parempi, että poliisi soittaa ambulanssin paikalle tai mitä hän toivoi poliisin tekevän asiassa”, Länsivuori pohtii.

Vastuu terveydenhuollosta kuuluu periaatteessa kunnalle. Palvelut, kuten terveydenhuolto ja sosiaalihuolto, tulevat kunnalta. Samoin kuin lastensuojelu tai kiireellisen asumisen järjestäminen.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston johtava lakimies Karri Välimäki ei myöskään tunne tarkemmin Pasilan turvapaikanhakijanaisen tapausta, mutta yleisellä tasolla hän kommentoi, että jokaisella virassa olevalla on velvollisuus soittaa apua paikalle.

Vaikka vapaaehtoisellakin on velvollisuus auttaa, kuitenkin virassa olevan henkilön pitäisi varmistaa, että tämä pyytää apua.

”Kiireellisissä tapauksissa rekisteröinti on toissijainen seikka. Kiireellinen hoito järjestetään kaikille.”

 

Tilanne oli Pasilan poliisitalon edustalla hyvin kaoottinen syyskuun puolivälissä.

Poliisi oli ylikuormitettu, ja se raivasi lisää tiloja rekisteröitymisprosesseja varten ja pyysi muualta virka-apua suman selvittämiseen. Myös suuri joukko vapaaehtoisia kansalaisia ja järjestöjä oli auttamassa turvapaikanhakijoita käytännön asioissa.

Suomen Kuvalehden haastattelemien vapaaehtoisten näkemykset poliisin toiminnasta vaihtelivat hieman. Joidenkin mielestä poliisi hoiti hommansa mallikkaasti kovasta paineesta johtuen, mutta toisten mielestä poliisi oli piittaamaton inhimillisen hädän edessä.

Vapaaehtoisten lisäksi paikalle tuli myös järjestöjä. Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan päällikkö Riitta Kauppinen kertoo olleensa huolissaan siitä, että vapaaehtoiset joutuivat olemaan ilman koordinaatiota niin vaativassa tilanteessa.

Nimenomaan vapaaehtoisilta tuli pahimman ruuhkaviikon aikana avunpyyntö Pelastakaa Lapset ry:lle. Turvapaikanhakijoissa oli paljon yksin tulleita alaikäisiä.

”Osa poliiseista toimi lasten ja nuorten kanssa aivan loistavasti, mutta osa oli selvästi väsyneempiä”, Kauppinen muistelee syyskuun puolivälin tapahtumia.

Kauppinen ei kuitenkaan huomannut, että hänen aikanaan olisi tapahtunut poliisin taholta mitään ylilyöntiä tai virkavirhettä.

”Yhteistyö poliisin kanssa sujui alkukankeuksien jälkeen erittäin hyvin”, Kauppinen sanoo. ”Mitään muuta sanottavaa ei ole kuin, että kyllä heillä on koulutuksen tarvetta lasten kohtaamisessa.”