Pakolaiskriisi: Vastaanottokeskusten menot 200 miljoonaa – ”Todellisuudessa enemmän”

Luona Oy laskutti valtiota viime vuonna noin 15 miljoonalla eurolla.
Kotimaa 17.3.2016 14:02
Petäjäveden vastaanottokeskus helmikuussa 2016. © JUHA SORRI / Lehtikuva

Suomen Kuvalehti pyysi Maahanmuuttovirastolta tietoja vastaanottokeskustoiminnan vuoden 2015 menoista. Tilinpidosta selviää, että viime syksynä alkanut turvapaikanhakijoiden määrä aiheutti valtiolle kustannuksia 197,5 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttoviraston mukaan summa on todellisuudessa vielä suurempi, sillä vastaanottokeskuksilla oli vuoden 2015 lopulla menoja, jotka tulevat kuluiksi vasta tämän vuoden puolella.

Perustamiskustannukset nostivat usean keskuksen hintaa.

Nopeasti ja ”yllättäen” syntyneessä tilanteessa Maahanmuuttovirasto esimerkiksi ei pystynyt toteuttamaan hankintalain edellyttämiä kilpailutuksia, ja joissakin tilanteissa yksityinen vastaanottokeskustoiminnan järjestäminen on voinut koitua oletettua kalliimmaksi.

Myös vihareaktiot turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskuksia kohtaan nostivat kustannuksia.

Sisäministeriön muistiosta käy ilmi, että muun muassa valvontakamerat ja turvapalveluiden lisähankinnat nostivat vastaanottomenoja. Esimerkiksi vartijoita on pitänyt palkata lisää takaamaan keskusten turvallisuus.

 

Vastaanottokeskuksia ovat perustaneet Suomen Punaisen Ristin lisäksi kunnat ja yksityiset yritykset. Kulut on maksettu kokonaan valtion budjetista eli verovaroin.

Yksityisistä vastaanottokeskuksista esimerkiksi Luona Oy on laskuttanut valtiota noin 14,9 miljoonalla eurolla.

Yhtiön Espoossa sijaitsevaan yhtä keskusta, Nihtisiltaa, on kritisoitu muun muassa vastaanottokeskusten liian vähäisestä henkilöstöstä. Maahanmuuttoviraston tilinpidon mukaan Nihtisillan menot olivat vuonna 2015 noin 1,9 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo, että nyt turvapaikanhakijoita on ”sisässä” noin 25 000 ja heidän kohdallaan pyritään ”pikaiseen päätökseen”.

”Näyttää siltä, että joudumme hakemaan valtion budjetista lisää rahaa. Summista en osaa vielä tarkemmin sanoa”, Kuuluvainen sanoo.

Kustannusten kokonaiskuva alkaa hahmottua vasta sitten, kun hakijoiden tilanne on saatu käsiteltyä ja todelliset luvut myönteisistä turvapaikkapäätöksistä ovat valmistuneet.

Myönteisten päätösten jälkeen alkaa kotouttamisvaihe: turvapaikanhakija saa kunnasta asunnon ja opetusta muun muassa suomen kielestä.

Tarkoitus on saada turvapaikanhakijat nopeasti kouluun tai työelämään: kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan vastaanotto- ja kotoutustoiminnan seurauksena 700–800 miljoonaan euroon.

”Kielteisestä päätöksistä voi myös valittaa. Nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat kokonaiskuvaan.”

 

Tänä vuonna turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan noin 15 000. Sisäministeriö on arvioinut aiemmin, että noin 60 prosenttia saa kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Turvapaikanhakijoita on saapunut alkuvuodesta 2016 noin 2000. Määrä onkin vähentynyt noin sataan hakijaan viikossa. Alkuvuodesta määrä oli kaksinkertainen.

Tilanne selittyy itärajan tilanteella: Venäjältä ei ole tullut enää lainkaan turvapaikanhakijoita.

Venäjän kautta tuli pääasiassa afganistanilaisia. Myös Intiasta ja Bangladeshista saapui turvapaikanhakijoita. Heitä on ollut yhteensä noin 250.

Esimerkiksi intialaisille Suomi on ollut pääasiassa kauttakulkumaa. Venäjän vaikea taloudellinen tilanne on ajanut ihmisiä etsimään parempaa tulevaisuutta.

”Henkilö on voinut ilmoittautua vastaanottokeskukseen, mutta myöhemmin he ovat häipyneet ilmoittamatta minne. Maahanmuuttovirastolla ei ole tietoa, mihin nämä ihmiset ovat lähteneet”, Maahanmuuttoviraston Kuuluvainen sanoo.

Lähes kaikki Venäjältä tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Pakolaiskriisi on sekasortoisessa tilanteessa. Sitä yritetään ratkaista EU:n ja Turkin välillä. EU ja Turkki ovat sopineet alustavasti, että Turkki ottaa jatkossa vastaan kaikki Kreikan saarille Turkin kautta tulevat turvapaikanhakijat.

Vastaavasti EU antaisi noin kolme miljardia euroa rahaa Turkille ja pohtisi muun muassa maan mahdollista EU-jäsenyyttä.