Pakolaiskriisi: Sadoille lapsille täytyy järjestää opetus – Sipilän budjetti joutuu koetukselle

Uutisanalyysi: Lisärahaa tarvitaan. Vielä ei tiedetä, mistä ne otetaan.
Mikko Niemelä
Kotimaa 3.9.2015 11:00

Suomeen tulee tänä vuonna arviolta 15 000 turvapaikanhakijaa. Pakenevien lasten määrä on ollut suhteellisen vähäinen viime vuosina. Nyt kuitenkin alaikäisiä on saapunut elokuun 2015 loppuun mennessä jo yli 500, kun viime vuonna heitä saapui Suomeen yhteensä lähes 200.

Lapsia voi tulla nykytahdilla Suomeen vielä toiset 500 tai enemmän.

Ihmiset hakevat turvapaikkaa vieraasta maasta, koska he kokevat kotimaassaan esimerkiksi vainoa uskonnon tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi. Lapset ovat aina sijaiskärsijöitä. Pakenevien lasten ja aikuisten määrä on kasvanut vuosittain, ja heitä on maailmanlaajuisesti jo YK:n pakolaisjärjestön mukaan noin 60 miljoonaa.

Myös Suomeen tulee enemmän turvapaikanhakijoita. Kuntien päättäjät, asukkaat ja viranomaiset joutuvat tilanteeseen, jossa he punnitsevat arvoja, inhimillistä hätää, mutta myös taloutta: kasvava hätä luo kustannuksia.

Lain mukaan turvapaikanhakijoille tarjottavista palveluista kunnan vastuulla ovat lasten perus- ja esiopetus sekä lastensuojelu. Laki koskee myös turvapaikanhakijoita, joilla on oikeus perus- ja esiopetukseen mutta ei oppivelvollisuutta.

Kunnat rahoittavat opetuksensa käytännössä valtionosuuksilla. Ne on puolestaan mitoitettu jo tietylle tasolle, ja kuntien opetukseen suunnatut määrärahat on laskettu kunnan oppilasmäärän mukaan.

Nyt kasvava turvapaikanhakijoiden määrä sekoittaa budjetteja sekä kunnissa että valtiolla. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on arvioinut, että tänä vuonna turvapaikanhakijat maksavat Suomelle noin 100 miljoonaa euroa.

Yksityiskohtaista menoselvitystä hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt pakolaiskriisistä. Nykyisillä arvioilla ei ole enää painoarvoa.

Esimerkiksi vuoden 2016 talousarvioesityksessä nostettiin vastaanottokeskusten paikkalukua parillasadalla 3200:aan ja määräraha noin 60 miljoonaan euroon. Resurssit eivät riitä, sillä turvapaikanhakijoita tulee jo nyt tehdyn arvion mukaan ainakin 15 000 ja määrä kasvaa, jos pakolaiskriisi jatkuu.

 

Kustannukset näyttäisivät kasvavan hiukan joka puolelta, sillä esimerkiksi opettajat tarvitsevat Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan lisäkoulutusta monikulttuurisuudesta. Tämä puolestaan tarkoittaisi lisämenoja valtion budjettiin.

Turvapaikkahakijoiden määrän kasvu työllistää myös rajavartiolaitosta, tullia ja poliisia sekä suurta joukkoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Niidenkin resurssit on mitoitettu tietylle tasolle. Myös työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamispolitiikka joutuu kovaan testiin.

Rahoista ei ole kuitenkaan lopullista tietoa, sillä hallitus valmistelee kiireisesti muun muassa ”kärkihankkeitaan” ja ministeriöt ovat vasta nieleskelleet Sipilän hallituksen leikkaukset, jotka ovat vaalikaudelle ainakin neljä miljardia euroa.

Hallitus onkin kasvavan pakolaiskriisin edessä hankalan tilanteen edessä: mistä tai keneltä rahat kriisin hoitamiseen irrotetaan? Pakko ne on jostakin ottaa, sillä laki velvoittaa.

Joustoihin näyttäisikin tarjoavan mahdollisuuden ainoastaan velkaraha. Sitä puolestaan hallitus ei mielellään ota lisää. Näin se on ainakin painokkaasti ilmaissut.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksia on Helsingissä, Joutsenossa, Kristiinankaupungissa, Lammilla, Oulussa, Rovaniemellä, Mänttä-Vilppulassa, Pietarsaaressa, Torniossa, Tampereella, Turussa, Kotkassa, Kajaanissa ja Vaasassa.

Uusia vastaanottokeskuksia on päätetty avata ainakin Kouvolaan. Kunnat päättävät itsenäisesti vastaanottokeskusten avaamisesta.