Pakolaiskriisi – pakkotoimet mahdollisia: ”Silloin puhumme poikkeustilasta”

Vielä emme tarvitse armeijan telttoja, sanoo kansliapäällikkö Päivi Nerg.
Kotimaa 11.11.2015 13:30

SPR:n Turun Pansion vastaanottokeskuksen pihalle pystytettiin tilapäisiä telttoja 1. syyskuuta 2015. © Roni Lehti / Lehtikuva

Turvapaikanhakijoita tulee jälleen Suomeen kiihtyvällä tahdilla, ja majoituskapasiteetti on koetuksella: telttamajoitus täytyy ottaa käyttöön. Suomen Punaisella Ristillä SPR:llä on noin 10 000 telttapaikkaa.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että kaikissa teltoissa ei ole lämmitysjärjestelmää eikä telttamajoitus tule riittämään.

”Telttapaikkoja on kuitenkin tuhansille, ja ne on tehty kriisiolosuhteisiin. Perusongelma on se, että kiinteistöjä on, mutta ne eivät sovellu majoituskäyttöön.”

Käytännössä kiinteistöistä puuttuu esimerkiksi sosiaali- ja peseytymistilat tai sitten rakennus on homeessa ja muutenkin surkeassa kunnossa.

”On liian kallista remontoida näitä kiinteistöjä majoituskuntoon. Toinen ongelma on se, että monet vapaana olevat kiinteistöt ovat niin kaukana viranomaistoiminnasta, ettei ole mahdollista perustaa majoitusta kyseisille paikkakunnille.”

Jos pakolaiskriisi jatkuu ja pahenee Euroopassa sekä Suomessa, niin voiko valtio ottaa kiinteistöjä pakolla käyttöön?

Valmiuslaki mahdollistaa ja puhumme silloin poikkeustilassa, eli kyllä se on mahdollista. Vielä on löydettävissä ratkaisuja ja kaikki vaihtoehdot otetaan käyttöön”, Nerg sanoo.

 

Tilannetta mutkistaa se, että valtiolla on vain kaksi vastaanottokeskusta, kaikki muut keskukset ovat kuntien tai SPR:n vastuulla: palvelun tuottajista voi olla jatkossa pulaa.

Yksi vaihtoehto on sijoittaa turvapaikanhakijoita kerrostaloasuntoihin. Nergin mukaan tämä on kuitenkin mahdollista vain sellaisissa kunnissa, joissa on vastaanottokeskus. Eli käytännössä turvapaikanhakijoita täytyy valvoa.

Kerrostaloasuntoja kaavaillaankin käytettäväksi vasta sitten, kun henkilö on saanut turvapaikan ja aloittaa kotoutumisen Suomeen.

Sisäministeriö on käynyt majoitusongelmasta keskustelua myös Puolustusvoimien kanssa. Armeijan teltat eivät kuitenkaan sellaisinaan kelpaa majoitukseksi, sillä niissä ei ole vaadittavia lämmitysjärjestelmiä eikä sänkyjä.

”Tällä hetkellä emme tarvitse vielä armeijan telttoja, mutta se on mahdollista jossakin vaiheessa. Selvitimme asiaa alkusyksystä”, Nerg sanoo.

Lapissa pakkaset ovat alkaneet kiristyä ja luntakin on paikoitellen jo satanut. Nerg vakuuttaa, että SPR:n teltat kestävät pakkasta.

”Sijoitamme teltat vastaanottokeskusten viereen, missä on sosiaalihuolto ja ruokailutilat ynnä muut tarvittavat tilat.”

Tornion kautta on tullut Suomeen jo yli 10 000 turvapaikanhakijaa.

 

Sisäministeriön mukaan Eurooppaan suuntautuvan muuttoliike tuskin vähenee lähiaikoina. EU-johtajat yrittävät löytää jälleen yhteistä näkemystä siitä, kuinka muuttovirrat liikkuvat Euroopassa.

Kansliapäällikkö myöntää, että nyt tilanne on vaikea.

”Pahin tilanne on se, että EU:n sisällä valtiot alkavat tehdä omia ratkaisuja. Kun yksi maa tekee ratkaisun, niin se vaikuttaa viereiseen maahan. Tulee hirvittävä ketjureaktio. Toivottavasti yhtenäisyys löydetään”, Nerg sanoo.

”Jokainen EU-maa joutuu tahoillansa miettimään, mitä sitten jos Schengen alue sortuu. Ja tätä joudutaan myös Suomessa miettimään.”

Etenkin Itä-Euroopan maat ovat suhtautuneet penseästi turvapaikanhakijoihin. Myös läntisessä Euroopassa äänenpainot ovat kiristyneet pakolaiskriisin pitkittyessä.

Suomeen tulee noin 2000 turvapaikanhakijaa viikossa. Tänä vuonna heitä on tullut yhteensä noin 28 000 eli kuusinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Suomi on vastaanottanut turvapaikanhakijoita neljänneksi eniten koko Euroopassa, jos luku suhteutetaan väestömäärään.