Pakolaisilla on oikeuksia – nyt EU-johtajat päättivät polkea ne lokaan: ”Rikkomusten lista on pitkä”

Empatia ja inhimillisyys katosivat Euroopasta, moittivat avustusjärjestöt.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kreikka ja Turkki aloittivat alkuviikosta pakolaisten ja siirtolaisten pakkosiirrot takaisin Turkin puolelle ankaran arvostelun säestämänä.

Maanantaina 4. huhtikuuta matkaan laitettiin 202 ihmistä, jotka Kreikan mukaan eivät joko olleet hakeneet turvapaikkaa tai heidän hakemuksensa oli hylätty. Palautetuista enemmistö oli lähtöisin Pakistanista.

Tämän viikon aikana Turkin puolelle on ollut määrä kuljettaa vielä satoja ihmisiä, joskin tietoja uusista lähdöistä ei ole tullut.

Palautukset perustuvat EU:n ja Turkin maaliskuussa allekirjoittamaan sopimukseen.

Niin itse sopimusta kuin sen toimeenpanoakin on arvosteltu ankarasti eri puolilla maailmaa.

Eurooppa työntää sotaa paenneita ja kovia kokeneita ihmisiä takaisin Turkkiin, jossa heidän ihmisoikeuksiaan ei voida taata, sanovat ihmisoikeusjärjestöt.

YK:n pakolaissopimuksesta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta seuraa muun muassa, että jokaisen turvaa hakevan ihmisen tapaus pitää käsitellä yksilöllisesti. Turkissa näin ei tapahdu.

Lisäksi turvaa hakenutta ei saa palauttaa alueella, jossa hänellä on riski joutua vainon, kidutuksen tai epäinhimillisen kohtelun uhriksi.

 

Poikkeuksellisen vahvassa yhteislausumassa Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten johtajat muistuttivat 1. huhtikuuta, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimien tulee myös humanitaarisessa kriisissä olla kansainvälisten velvoitteiden mukaisia.

Muuttoliikkeen estäminen ei heidän mukaansa ratkaise humanitaarista kriisiä, se ainoastaan luo uuden kriisin.

”Näkemyksemme on, että EU:n ja Turkin välinen sopimus heijastaa empatian ja inhimillisyyden puutetta, ja siinä sivuutetaan se todellinen epätoivo, joka ajaa ihmiset lähtemään näille vaarallisille matkoille”, kirjoittavat 22 Euroopan maan Punaisen Ristin johtajat julkilausumassaan.

Allekirjoittajien joukossa ovat niin Pohjoismaiden kuin Baltian maiden Punaisten Ristien johtajat.

Punainen Risti on historiansa aikana hyvin harvoin ottanut kantaa poliittisiin päätöksiin.

Julkilausumassa johtajat ilmaisevat myös huolensa siitä, että sopimuksen soveltaminen voi heikentää kansainvälistä ja eurooppalaista pakolais- ja ihmisoikeuslainsäädäntöä.

 

Aiemmin YK:n pakolaisjärjestö, Lääkärit ilman rajoja ja Pelastakaa Lapset lopettivat pakolaisten kuljetuksiin liittyvän yhteistyön Kreikan viranomaisten kanssa.

Ne ilmoittivat, etteivät ne voi osallistua toimintaan, jonka tavoite on sulkea ihmiset epäinhimillisiin leireihin.

Turkista Kreikan saarille kumiveneillä selvinneet ihmiset suljetaan nyt kolminkertaisella piikkilangalla aidattuihin leireihin. Ihmisoikeusjärjestöt, juristit tai avustusjärjestöt eivät ole toistuvista pyynnöistä huolimatta saaneet lupaa vierailla leireissä.

Aidan yli hankittujen tietojen mukaan tulijoille ei esimerkiksi ole selkeästi kerrottu, että he voivat hakea turvapaikkaa Kreikasta.

Nyt jo tiedetään, että maanantaina palautettujen joukossa oli 13 afgaania ja kongolaista, joiden ei annettu hakea turvapaikkaa.

EU on vakuuttanut, että jokaisen turvapaikkahakemus käsitellään yksilöllisesti ja selvittämättömiä tapauksia ei palauteta.

EU:n jäsenmaat ovat päättäneet, että Kreikassa jo valmiiksi jumissa olevista 52 000 ihmisestä ainoastaan Syyriasta tulleet voidaan sijoittaa muihin EU-maihin. Muiden kohtalo on avoin.

Vuoden 2016 aikana Kreikkaan on saapunut meritse 152 000 tulijaa, heistä 37 prosenttia on lapsia.

Ainakin 366 on kuollut matkalla. Myös heistä useimmat on lapsia.

 

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininia eivät EU:n lausumat vakuuta. Hänen mukaansa Turkin ja EU:n välinen sopimus tulee vääjäämättä johtamaan kansainvälisen oikeuden loukkauksiin.

”Ja se lista on pitkä.”

Rikkomukset alkavat jo Kreikassa.

”Ihmisen pitkäkestoinen vapauden riistäminen ilman yksilöllistä perustetta ja sijoittaminen epäinhimillisiin oloihin on vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta.”

Tämä ei ole mikään triviaali asia, sanoo Scheinin, sillä EU:n tuomioistuin on jo aiemmin todennut, että säilytyskeskusten olot Kreikassa ovat epäinhimilliset eikä Kreikkaan siksi pidä palauttaa turvapaikanhakijoita muualta Euroopasta.

Nyt kun useat Euroopan maat ovat sulkeneet ovensa, ja Kreikka on painostettu telkeämään ihmiset aitojen taakse, turvaa hakevat on tietoisesti jätetty epäinhimillisiin oloihin.

 

Myös palauttaminen Turkkiin on ongelmallista.

EU on sopimuksen solmiessaan luokitellut Turkin turvalliseksi palautusmaaksi siitä huolimatta, että Turkki ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta kokonaisuudessaan.

Turkki esimerkiksi ei kunnioita Euroopan ulkopuolelta tulevien ihmisten oikeutta suojeluun.

Scheinin pitää selvänä, että kaikkien Turkkiin palautettavien turvapaikkahakemusta ei käsitellä yksilöllisesti.

Turkki sijoittaa palautetut leireihin, joissa heillä ei ole vapautta liikkua.

”Jälleen vapaudenriisto ilman yksilöllistä perustetta”, Scheinen toteaa.

Turkissa on jo ennestään 2,3 miljoonaa syyrialaista pakolaista.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö kysyykin, onko eurooppalaisten mielestä vastuullista toimintaa pakkopalauttaa ihmisiä maahan, jossa on jo ennestään maailman suurin pakolaisväestö.

Järjestön ihmisoikeusvastaava Aurélie Ponthieu toteaa, että EU:n ja Turkin sopimus osoittaa jälleen kerran, että Euroopan johtajat ovat täysin kadottaneet todellisuudentajunsa.

“Nämä ihmiset eivät ole numeroita vaan miehiä, naisia, lapsia ja perheitä. Heitä tulee kohdella inhimillisesti ja heidän oikeuksiaan ja ihmisarvoaan pitää kunnioittaa.”

 

Turkki on myös ilmoittanut, että se aikoo palauttaa Euroopan sinne nyt tuomat ihmiset näiden lähtömaihin. Tämä tarkoittaa palautusta muun muassa sotaa käyviin Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan.

Amnesty International raportoi aiemmin, että Turkki palauttaa sotaa pakenevia siviilejä myös Syyriaan.

Kansainväliset sopimukset kieltävät palauttamisen, jos ihmisellä on riski joutua vainon, kidutuksen tai epäinhimillisen kohtelun uhriksi.

Muun muassa Afganistanin presidentti Ashraf Ghani sanoi BBC:n haastattelussa 31. maaliskuuta, ettei tunne mitään sympatiaa niitä kohtaan, jotka ovat paenneet Afganistanista. Hänen mukaansa maasta lähteneet ovat rikkoneet eräänlaisen sosiaalisen sopimuksen.

Sotaa käyvässä Afganistanissa siviilit ovat nyt suuremmassa vaarassa kuin kertaakaan sitten Talebanin hallinnon kaaduttua 2002, arvioi YK.

Viime vuonna sotatoimien takia kuoli 3500 ja haavoittui 7500 siviiliä, heistä joka neljäs oli lapsi. Siviiliuhrien määrä on kasvanut tuntuvasti viime vuosien aikana.

Noin joka neljäs Eurooppaan tullut turvapaikanhakija on tänä vuonna lähtöisin Afganistanista.

Viime vuonna turvapaikkapäätöksen Euroopassa saaneista afgaaneista 67 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Nyt afgaanit on suljettu kokonaan EU:n jälleensijoitusohjelmasta.

Afgaanien mahdollisuus hakea turvaa Euroopasta Kreikan reitin kautta on siis tyrehdytetty kokonaan.

 

Professori Scheinin summaa, että palautuksista seuraa vääjäämättä laajamittaisia ihmisoikeusloukkauksia.

”Ja kun kaikki EU-valtiot ovat tässä osallisina, en pidä mahdottomana sitä, että ne joutuvat oikeudessa vastaajan penkille.”

Scheinin pitää hyvin todennäköisenä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen on tulossa virta valituksia, joissa vastapuolena on joskus Kreikka, joskus Turkki, joskus muut EU:n jäsenvaltio.

Siitä onko koko EU:n ja Turkin välinen sopimus itsessään kansainvälisen oikeuden vastainen, Scheinin ei halua vielä lausua.

”Tavalla tai toisella EU:n tuomioistuin tulee sen tutkimaan. Tässä vaiheessa voi kuitenkin jo sanoa, että sopimuksen soveltaminen johtaa kansainvälisen oikeuden loukkauksiin.”

Hänen mukaansa jäsenvaltiot ja komissio ovat sopimuksella ostaneet aikalisän.

”Sen tarkoitus on tukahduttaa pakolaisvirta, saada numeroita alas keinoilla, jotka ovat oikeudenvastaisia. Sitten odotetaan tuomioistuimen päätöstä, joka tulee vasta vuosien päästä.”

”Kyllä he tietävät, että tämä on kansainvälisen oikeuden vastaista toimintaa.”

Scheinin ei muista vastaavaa tilannetta, jossa vuoden 1951 Geneven sopimuksen allekirjoittaneet eurooppalaisvaltiot olisivat rikkoneet näin räikeästi ja tietoisesti kansainvälisiä sopimuksia.

CIA:n Euroopassa tekemät salaiset terroristikuljetukset ja pidätyskeskukset olivat lähinnä tätä. Niissä mittakaava oli kuitenkin kokonaan toinen. Nyt EU:n lainvastainen toiminta voi koskea yli 100 000 ihmistä.

 

Turvaa tai parempia elämisen mahdollisuuksia hakevien virtaa nykyinen menettely tuskin lopettaa, vaikka Turkista Kreikkaan tulevien virta näyttää vähentyneen. Huhtikuussa uusia tulijoita on ollut keskimäärin hieman yli sata.

“Reitti vain siirtyy Libyan rannikolle, josta veneet tuovat ihmiset Välimeren yli Italian rannikolle”, sanoo Scheinin. ”Se tarkoittaa pienempää kokonaismäärää, mutta huomattavasti suurempia kuolleisuuslukuja.”

”Siitä tulee myös uusi kädenvääntö EU:n ja Italian välillä, jos Italia ei suostu pistämään ihmisiä leirille vaan antaa heidän valua eteenpäin.”

Italian mereltä pelastamien ihmisten määrä on jo radikaalisti noussut viime viikkoina.