Pakkoliitos uhkaakin jopa 21 kaupunkiseutua ja 61 kuntaa

Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 6.9.2013 10:52

Kataisen hallituksen kaavailemat kuntien pakkoliitokset saattavat koskea kaikkiaan jopa 21 kaupunkiseutua, jos pakkoliitoksen kriteeriksi valikoituu yhdyskuntarakennekriteeri.

Valtiovarainministeriön kuntaosasto antoi tällä viikolla ohjeet kunnille kuntarakennelain voimaantulosta.

Kuntaosasto on kirjeessään kunnille listannut erikseen kunnat, joita yhdyskuntarakennekriteeri koskee. Mukaan päätyisivät myös sellaiset kaupunkiseudut kuin Kotkan, Mikkelin, Pietarsaaren, Forssan ja Kemi-Tornion seudut.

Tähän asti hallituspuolueiden keskeiset vaikuttajat ovat puhuneet pakkoliitosten mahdollisuudesta kahdellatoista suurimmalla kaupunkiseudulla, joiden joukossa ovat muun muassa Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin, Vaasan ja Kuopion kaupunkiseudut.

Näistä kahdestatoista syntyi poliittinen sopu hallituksen budjettiriihessä. Sdp taipui vastustettuaan kuntien pakkoliitoksia kahden vuoden ajan hallituksen sisällä.

Valtiovarainministeriön kuntaosastolla valmistellaan parhaillaan jo täydentävää lakiesitystä heinäkuun alussa voimaan tulleeseen kuntarakennelakiin (ks. kartta selvitysvelvollisuudesta).Täydentävä esitys halutaan eduskuntaan vielä syksyn aikana.

Ministeriön yksittäiset virkamiehet sekä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) ovat viestineet eri yhteyksissä kuntavaikuttajille, että pakkoliitos voitaisiin ulottaa koskemaan useampaakin kuin kahtatoista kaupunkiseutua.

Jos kuntarakennelain 4d § 3. momentin perusteella yhdyskuntarakennekriteeri valitaan pakkoliitoksen perusteeksi, pakkoliitokset voitaisiin ulottaa kaikkiaan 21 kaupunkiseudulle ja mahdollisia pakolla liitettäviä kuntia olisi enimmillään 61.

Jos pakkoliitoksien perusteeksi hyväksyttäisiin myös työssäkäyntiperuste, mahdollisesti pakolla liitettävien kuntien määrä kasvaisi entisestään.

Pääkaupunkiseutua, metropolialuetta tai ylipäätään Uudenmaan kuntia pakkoliitokset eivät koske. Hallituksen suuri luuta aikoo lakaista kuntia kartalta muualla Suomessa. Pääkaupunkiseudulla hallitus aikoo toteuttaa metropolihallinnon.

Hallituksen riveistä on muistutettu, että pakkoliitos on vielä ”monen lukon takana”. Pakkoliitoksiin voitaisiin turvautua vain, jos hallituksen kaavailemissa alueellisissa kansanäänestyksissä alueen asukkaiden enemmistö äänestäisi liitoksen puolesta.

Useat oikeusoppineet ovat pitäneet ongelmallisena alueellista kansanäänestystä, jossa liitettävien kuntien kuntalaisten ääni hukkuisi alueellisen tuloksen alle. Periaatteessa keskuskaupunkien asukkaat voisivat päättää naapurikuntien pakkoliitoksista vastoin asukkaiden tahtoa.

Tähän asti kuntaliitoksien kansanäänestykset on järjestetty jokaisessa liitosta harkitsevassa kunnassa erikseen.

Perustuslakivaliokunta saa täydentävän lakiesityksen linjaukset tutkittavakseen mahdollisesti vielä syksyn aikana. Oikeusoppineiden, muun muassa professori Mikael Hidénin mukaan, pakkoliitokset eivät ole lainkaan ”läpihuutojuttu”.

Täysin oma lukunsa on kuntauudistuksen aikataulu. Hallituskautta on jäljellä runsaat puolitoista vuotta ja sote-järjestämislakia vasta odotellaan.

Kunta-alan asiantuntijoiden mukaan tällä hallituskaudella pakkoliitoksia ei nähdä. Julkisuudessa saman arvauksen on esittänyt muun muassa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd), joka on vastustanut voimakkaasti kuntien pakkoliitoksia.

Näitä kuntia pakkoliitos saattaisi koskea

Valtiovarainministeriön kuntaosaston tiedotteesta kunnille:

Kuntarakennelain 4 d §:n 3 momentin mukaan jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä.

Yhtenäisiä alueita, joiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä, muodostuu seuraavasti:

  • Forssa, Jokioinen, Tammela
  • Hämeenlinna, Hattula, Janakkala
  • Joensuu, Kontiolahti, Liperi
  • Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka
  • Kemi, Keminmaa, Simo, Tornio
  • Kotka, Hamina, Pyhtää
  • Kuopio, Siilinjärvi
  • Lahti, Hollola, Nastola
  • Lappeenranta, Imatra, Lemi, Ruokolahti, Taipalsaari
  • Mikkeli, Hirvensalmi
  • Oulu, Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
  • Pietarsaari, Luoto, Pedersöre
  • Pori, Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pomarkku, Ulvila
  • Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki
  • Rauma, Eurajoki, Pyhäranta
  • Savonlinna, Enonkoski
  • Seinäjoki, Ilmajoki
  • Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
  • Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko
  • Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari
  • Varkaus, Joroinen, Leppävirta

Keskustelu

Olivatpa oikeusoppineet mitä mieltä tahansa, on hyvä tutkia, mitä säästöjä koituisi, jos päällekkäistä hallintoa tehostettaisiin. Suojatyöpaikat kunnissa on hyvä säästökohde.

Toivottavasti joku tutkiva journalisti ottaisi hallituksen rakenneohjelman arvioitavaksi. Minusta se on aika lailla kupla.

Oikeaa siinä on työn tarjonnan lisääminen. Puute on siinä, että talouskasvua ja työpaikkoja lisääviä toimia siinä ei ole. Yritysten rahoitus on tässä suurin ongelma.

Kuntapuolelle on ladattu puolet koko kestävyysvajeen hoidosta. Kuntien velvoitteita luvataan vähentää miljardilla eurolla, mikä on hyvä tavoite. Summaa ei kuitenkaan saada kasaan, jos joitakin isoja palvelukokonaisuuksia ei lakkauteta.

Julkisissa keskusteluissa kukaan ei ole huomannut, että rakenneohjelma sisältää kunnille isoja uusia menoeriä.

Pitkäaikaistyöttömien hoito siirretään valtiolta kunnille vuonna 2015 (valtio säästää 300 miljoonaa), kotihoidontuen jakaminen lisää päivähoidon kysyntää (maksaa enimmillään 200-300 miljoonaa kunnille), oppivelvollisuusajan pidentäminen yhdellä vuodella on on kallista (opettajat, rakennukset ja oppimateriaali) sekä kotouttamiseen yms. toimintaohjelmia tehostetaan sekä tietojärjestemäuudistukset. Kun hallitusohjelmakin pukkaa lisätehtäviä koko ajan, niin miljardi on syöty heti. Mennään jopa sen yli.

Kuntauudistus pakkoliitoksilla ja sen hyödyt ovat pelkkää utopiaa. Ei niillä mitään säästöjä saada aikaan, kun tavallisesti liitoksissa toimintatavat sulautetaan vuosien hallintojen yhdistämistyön jälkeen isompaan ja useimmiten tehottomampaan keskuskaupunkiin. Se tietää vain pidenmpiä hoitojonoja.

Surkuhaisaa on myös, että kuntien omin toimenpitein pitäisi raapia rahaa miljardin verran viime kädessä veroja korottamalla. Se sopii kokoomukselle, tasaveropuolue kun se on, mutta toisaalta kunnallisvero on työn verottamista, jonka on katsottu olevan haitaksi talouskasvulle.

Rakenneohjelma on hyvä yritys, mutta em. syistä se ei minua vakuuta.

Suomen Kuvalehti:

”Jos pakkoliitoksien perusteeksi hyväksyttäisiin myös työssäkäyntiperuste, mahdollisesti pakolla liitettävien kuntien määrä kasvaisi entisestään.”

A) Suomen kaikkien kuntien asukkaat maksavat 50 prosenttia kuntaveroistansa omalle vahvalle peruskunnalle.

B) Suomen kaikkien kuntien asukkaat maksavat 50 prosenttia kuntaveroista 10–15 sairaanhoitopiirille.

C) Kuralla olevien suurten kaupunkien talous tulee VTV:n SOTE-mallilla ennustettavaa, kun kaupunginvaltuuston ei tarvitse sählätä terveyspalveluiden rahoituksen kanssa: hallinto kevenee, tuottavuus kasvaa.

– Tämä korostuu erityisesti, kun EU:n potilasdirektiivi on voimassa Suomessa 1.1.2014.

10–15 sairaanhoitopiirille annetaan oikeus asettaa omat kuntaveroprosentit; lailla säädettävä verotusoikeus. 10–15 sairaanhoitopiiriä pitää sisällään kaikki Suomen työssäkäyntialueet.

1) Tuottavuuden eli ”säästöjen” ja terveyspalveluiden kustannusten nousun hillinnän kannalta – sekä kestävyysvajeen kannalta – on erittäin paljon parempi kuntien sekä valtion taloudelle, että lähiterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito rahoitetaan ja koordinoidaan 10 – 15 sairaanhoitopiirin alueella koko Suomessa.

Nämä 10–15 maantieteellisesti laajaa, sekä väestö- ja kuntaveropohjaltaan erittäin vahvaa aluetta muodostetaan nykyisistä 20 sairaanhoitopiiristä.

Tämä liittyy ns. Valtiontalouden tarkastusviraston sote-malliin: VTV:n SOTE.

Suomen Kuvalehti 10.5.2013.

VTV:n järjestelmässä lähiterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito saadaan rahoitusratkaisun ansioista säätämään itse itsensä kustannuksia hillitseväksi, jolloin 10–15 sairaanhoitopiirin omat kuntaveroprosentit eivät lähde nousuun, kuten tapahtuu pääministeri Kataisen (kok.) pakkoliitos-isäntäkunta-renkikunta–maksuosuus-himmelissä.

2) Miksi työssäkäyntialueen renkikuntien KAIKKI VEROT pitää maksaa sote-isäntäkunnalle pakkoliitoksella, kun sekä 1) isäntäkunta että 2) pakkoliitos ovat perustuslain kannalta valmiiksi vanhentuneita ja hapantuneita ajatuksia – viimeinen käyttöpäivämäärä ohi?

3) Kuntien talous ja asukkaiden perustuslaillinen asema sekä lähipalvelut turvataan tuottavuuden parantumisena, ”säätöinä” siten, että kuntien (ml. suuret kaupungit) budjetista ei rahoiteta terveyspalveluja: nykyisistä kunnista tulee ”perustuslaillisia vahvoja peruskuntia”.

Hallituksen fundamentalistinen oppi ja päämäärä on kaiken yksityistäminen.

Lupaus poistaa kunnilta joitain velvoitteita ei poista palvelujen tarvetta. Tilalle tarjotaan markkinaratkaisuja. Tämä on jo ennestään tuttua.

Varsinainen puhallus alkaa kuntaliitos- ja sote-komennolla. Reaaliomaisuuden omistuksen siirto vaatii miljardeja joita kunnilla ei ole vaan ne pitää lainata. Mistäpä muualta kuin markkinoilta.
Kun uudet uljaat kunnat ovat entistä syvemmässä velkasuossa ja markkinakorot nousevat ”normaalille” tasolle niin edessä on kuntien joutuminen selvitystilaan ja reaalipääoman myynti. Kukas mahtaa olla ostaja? Markkinavoimat.
Silloin lähtevät viimeisetkin tuottavat toiminnot parempiin käsiin ja tavallisten ihmisten ulottumattomiin. Hoiva-alaa ohjaavat sijoitusyhtiöt veroparatiiseista. Kunnallistekniikka, julkinen liikenne, kaavoitustoimi, kaikki olennainen siirtyy kvartaalitalouden ohjaukseen.

Miksi me aikoinaan tuhosimme maakuntahallinnot, kun nyt monet kuntien nykyisistä tehtävistä olisi voitu antaa yhteiselle maakuntahallinnolle? Toimiva aluehallinto pelastaisi monet kunnat täysin epä-älyllisiltä kuntaliitoksilta, kuten esim. Kotkan ja Haminan liitokselta. Täysin erillisiä kaupunkeja ollaan liittämässä yhteen keinotekoisesti. Juosten kustu suunnitelma…

Iso yksikkö vaan ei itsessään luo säästöjä. Kuntien tehtäviä tulisi jakaa yhteisesti isommille yhteisöille ja jättää kunnille tehtävät, joista kykenevät huolehtimaan. Sairaanhoidosta ja koulutuksesta kyetään sopimaan alueellisesti ilman kuntien pakkoliitoksia.

KOKOOMUKSEN JA SDP:n PAAKKOLIITOS-SOTE-LAKI EI VASTAA KANSALLISTA ETUA

Pakkoliitospolitiikalla sdp ja kokoomus apupuolueineen pyrkivät HAJOTTAMAAN useissa maakunnissa virinneen halun muodostaa maakunnallisia sosiaali- ja terveyspiirejä.

Maakunnalliset sote-piirit vastaavat lähinnä Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n ajatusta yhdistää eli integroida – koordinoida – suurilla maantieteellisillä alueilla yhdelle demokraattiselle rahoittaja-järjestäjälle lähiterveysasemat ja erikoissairaanhoito.

Lisäksi tarvitaan VTV:n talousfaktaan ja vaikuttavuusanalyyseihin perustuva terveyspalveluiden uusi rahoitusjärjestelmä kansallisen edun sekä kuntien asukkaiden lähiterveyspalveluiden turvaamisen vuoksi.

Olemassa olevat maakunnalliset sosiaali- ja terveyspiirit hajoavat sdp:n ja kokoomuksen politiikalla.

Kykypuolueet vievät kehitystä kohtalokkaasti väärään suuntaan, verrattuna Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n talousfaktaan ja vaikuttavuusanalyyseihin perustuvaan terveyspalvelujen koko maan kattavaan alueelliseen rahoittaja-järjestäjä-malliin nähden:

Suomeen tarvitaan 5–15 alueellista yksikanavaista rahoittaja-järjestäjää, siitä huolimatta, että se ei ole pääministeri, kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen hallituksen kärkihanke-ohjelmassa.

Sdp ja kokoomus ensin hajottaa maakunnalliset sote-piirit hallitakseen suurkuntaliitosten syntymistä.

Onko kokoomus ja sdp varmat, että tällä samalla hallituspohjalla, 2015 eduskuntavaalien jälkeen säätävät sote-rahoituslain VTV:n linajuksin.

Voi olla, että sekä sdp että kokoomus ovat oppositiossa 2015 eduskuntavaalien jälkeen, elleivät jo paljon sitä ennen!

”RAHOITUSJÄRJESTELMÄÄN ON PAKKO PUUTTUA”

Tosiasiallisesti soten järjestämislaki ja soten rahoituslaki kuuluvat kiinteästi yhteen.

Erityisen suuri merkitys on soten rahoituslailla koko Suomelle ja kuntien asukkaille.

KATAISEN HALLITUS HAJOTTAA JA ”HALLITSEE” TAI KAATUU

Kataisen hallitus hajottaa nykyiset maakunnalliset sosiaali- ja terveyspiirit ja estää uusien syntymisen, koska 20 000–50 000 asukkaan kunnille annetaan erivapaus ja oikeus rahottaa ja järjestää perusterveydenhoito itse.

Absurdit kokoomus ja sdp!

Poliittinen ketunhäntä on sosiaalidemokraateilla ensin luoda poliittinen tilanne ympäryskuntien – renkikuntien – yhdistämiseksi suureen kaupunkiin ”isäntäkuntaan” sekä kuntarakennelailla että Petteri Orpon (kok.) työryhmän ”vale-sote-mallilla”, joka on SDP:ssä ja Kokoomuksessa ajateltu vain VÄLIVAIHEEKSI omien äänestäjien hämäämiseksi.

– Sdp ja kokoomus taklaavat oikeuskanslerin ja perustuslakivaliokunnan lakikokonaisuuden eriaikaisuudesta ja marssijärjestyksestä antaman huomautuksen. Huomautukset tulivat pääministerille yllätyksenä!

– Kokoomuksen Jyrki Katainen haluaa nähdä oman uskottavuutensa tähden, että suurkuntaliitokset käsitellään tämän eduskunnan aikana.

Kokoomuksessa oli eduskunnan kevätkauden lopulla hermostumista siitä, että SOTEN TODELLINEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ – VTV:n SOTE-RAHOITUSJÄRJESTELMÄ jää 2015 vaalien jälkeiseen aikaan. Perustuslaki koskee myös kokoomusta, vaikka se ei sovi yhteen kokoomuksen ”politiikkaan”!

– Erikoinen tilanne on syntynyt, kun kuntajakolakiin on kirjoitettu määräpäivä: kuntien on ilmoitettava lakisääteisesti selvityskumppaninsa, vaikka soten rahoituslaki puuttuu pääministeri Kataisen ja valtiovarainministeri Urpilaisen hallitusohjelmasta!

Siitä huolimatta, että pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on TARKOITUKSELLA jättänyt TODELLISEN SOTEN RAHOITUSLAIN säätämisen 2015 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan niin, että kuntien taloutta tarkasteltaisiin 1) vanhan sote-rahoitusmallin mukaisesti, eikä 2) uuden VTV:n SOTE-rahoitusjärjestelmän faktojen perusteella.

HUOMAA:

Todellisen sote-lain kirjoittamista kokoomus viivyttää tahallaan ”vale-sote-järjestämislailla”.
Tällä on merkitystä kuntaliitosselvitysmiehille, kunnille ja kuntien asukkaille, joilla on perustuslaillinen asema.

HUOMAA:

Oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta edellyttävät kuntarakennelain ja kuntaliitosselvitysten tosiasiallisten faktojen, eli sekä todellisen sote-rahoituslain että sote-järjestämislain lakien kirjoittamista laiksi asti niin, että perustuslakivaliokunta voi ottaa kantaa koko sote-rahoitus-järjestämis-lakiin yhdellä kertaa.

Muuten kuntaliitosselvitykset eivät perustu oikeisiin talousfaktoihin, eivätkä kuntien asukkaat voi äänestää kuntaliitoksista oikeisiin tietoihin perustuvilla ”selvityksillä”.

HUOMAA:

Kataisen hallituksen olisi kuulunut säätää soten rahoituslaki kaikkein ensimmäiseksi, koska se vaikuttaa eniten kuntaliitosselvitysmiesten työhön, kun kuntajakolain määräpäivä selvitysten aloittamiseksi tulee.

– Kuka itseään kunnioittava selvitysmies haluaa tehdä monen kunnan liitosselvitystyön, kun kaikkien Suomen kuntien talouteen vaikuttavaa sote-rahoituslakia Kataisen hallitus on ollut ja on edelleen täysin flegmaattinen säätämään.

Laki, joka on kaikkein keskeisin, puuttuu kokonaan tältä eduskunnalta!

Onko eduskunnassa edes näillä tiedoilla oikeat henkilöt?

Onko näin?