Päivän kuvat: Myrkkylevä hohtaa Itämeressä - löytö Ahvenanmaalla

Ahvenanmaa
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Levä
Näin Alexandrium ostenfeldii -levä hehkuu Ahvenanmaan vesillä. Kuva Daniel Eriksson.

Itämerestä on löydetty myrkkylevää, joka hohtaa turkoosina, kun vettä sekoitetaan. Havainto tehtiin kaksi vuotta sitten Föglössä Ahvenanmaalla. Tarkemmin sanottuna hohtavaa levää löytyi matalista lahdista, joissa vettä on vain muutamia metrejä.

Vanhempi tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksesta kertoo, että hohtava myrkkylevä ei ole uusi tulokas. Tutkijat ovat selvittäneet, että kyseistä levää on esiintynyt Itämeressä jo pitkään. Rannikon asukkaiden ja kalastajien kertomuksista on voitu varmuudella päätellä, että kyseistä lajia on ollut jo 1970-luvulla esimerkiksi Porvoon edustalla Pellingissä. Uutta on se, että hohtavaa levää esiintyy näin paljon.

Valoilmiö vaatii syntyäkseen riittävästi Alexandrium ostenfeldii -mikrolevää ja vähintään 20-asteisen veden. Kun litrassa vettä on jopa miljoona leväsolua ja sitä hämmennetään vaikkapa perämoottorilla tai airoilla, mekaaninen rasitus saa leväsolut lyhyeksi hetkeksi lähettämään hohdetta.

“Ihmissilmä näkee sen hohtavina läiskinä tai viiruina vedessä. Kuin joku valaisisi taskulampulla”, Setälä sanoo.

Kyseessä on bioluminesenssi eli biologinen valontuotanto. Myös kalojen liike vedessä riittää levähehkun syntyyn.

Levä
Kun vesi sekoittuu, levä valaisee hetken. Kuva Daniel Eriksson.

Hehkuva levä on myös myrkyllinen. Toistaiseksi ei ole havaittu, että se olisi aiheuttanut haittoja eliöstölle tai ihmisille. Uimisesta ei tiettävästi ole vaaraa, mutta levien erittämät yhdisteet saattavat ärsyttää ihoa, varsinkin jos ui voimakkaasti hohtavassa vedessä.

Myrkkyjen kertymisestä kaloihin ei ole vielä tietoa. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat kuitenkin suosittavat, että jos kalat on pyydetty levän kukinta-alueelta, niiden syömistä kokonaisina ja tarjoamista eläimille on syytä välttää.

Myrkyt voivat siirtyä ravintoketjussa, eli on mahdollista, että levästä on haittaa eliöille. Ahvenanmaalla on löytynyt korkeita myrkkypitoisuuksia pienistä sydänsimpukoista, jotka elävät pohjassa.

Levä
Vesinäyte Föglöstä mikroskoopissa. Isot tummat pisteet ovat Alexandrium ostenfeldii -levän soluja. Kuva P. Hakanen

Tänäkin vuonna loppukesästä saattaa Föglön matalissa lahdissa nähdä sinisävyistä valoa vedessä.

“Elokuussa pimeänä yönä hohde kyllä näkyy, jos sää jatkuu lämpimänä”, sanoo Setälä.

Tämän levän yleistyminen ei välttämättä johdu Itämeren kunnosta. Setälä sanoo, että ensisijaisesti sen kasvuun vaikuttaa lämpö – mitä lämpimämpi vesi, sitä enemmän levää. Se saa tutkijan pohtimaan, onko ilmaston lämpenemisellä jotain tekemistä asian kanssa.

Hohtavan levän kukintoja on Föglön lisäksi havaittu myös Suomen etelä- ja lounaisrannikolla. Itäisin havaino on Loviisan seudulta.

Tutkijat selvittävät nyt, miten veden suolapitoisuus ja lämpötila sekä hiilidioksidi vaikuttavat levän myrkyllisyyteen ja kasvuun.