Painostiko liikemies Itä-Suomen yliopistoa lakkauttamaan filosofian?

Kotimaa 23.10.2010 15:00
Yliopiston rahoitus Yrjö Laakkone.

Kun Suomen yliopistot joutuvat hankkimaan varainkeruutalkoissa osan rahoituksestaan lahjoituksina, mikä on lahjoittajien vaikutusmahdollisuus opetukseen?
Kysymykseen on törmätty ainakin Itä-Suomen yliopistossa, jonka päätoimipisteet ovat Kuopiossa ja Joensuussa.

Elokuun lopussa ilmoitettiin, että joensuulainen Kauppahuone Laakkonen ja Pohjois-Karjalan Kirjapaino ovat lahjoittaneet Itä-Suomen yliopiston peruspääomaan 100 000 euroa. Vain runsaat pari viikkoa myöhemmin, 15. syyskuuta päivätyssä tiedotteessa, yliopisto ilmoitti, että oikeustieteen laitoksen pääainevalikoimasta on päätetty poistaa 1.8.2011 alkaen kuusi oppiainetta, joihin kuuluvat filosofia ja oikeusfilosofia.

Yhteyttä tapausten välillä on epäilty ennen muuta nettikeskusteluissa sen vuoksi, että lahjoittajayritysten suuromistaja ja Kauppahuone Laakkosen hallituksen puheenjohtaja Yrjö Laakkonen pohdiskeli viime joulukuussa Savon Sanomien haastattelussa yliopiston tukemismahdollisuutta.

Laakkonen oli sitä mieltä, että opiskelijoista ”selvä enemmistö pitäisi kouluttaa oikeisiin ammatteihin”. ”Oikeisiin ammatteihin” eivät hänen mielestään tähtää esimerkiksi filosofian opetus ja tutkijakoulutus, vaan niitä joutaisi karsia.

”Luonnollisestihan tässä on kyseessä silkka sattuma, eikö niin?” kysellään Facebook-sivustolla, jolle on annettu nimi Itä-Suomen yliopiston filosofian opetuksen kuolinilmoitus.

Lahjasta riittää päiväksi

Itä-Suomen yliopiston akateemista rehtoria Kalervo Väänästä asia naurattaa.

”Ensi kertaa tämmöisestä kuulen. Ei lahjoituksella ja yliopiston opetusohjelmalla ole tietenkään mitään yhteyttä keskenään. Opetuksesta päätetään ja se sovitellaan valtakunnallisesti yhteistyössä opetusministeriön kanssa, ja sitä työtä on tehty tässäkin tapauksessa jo vuosia ennen kuin varainhankinta yrityksiltä on edes alkanut.”

Valtio on yliopistojen päärahoittaja ja pysyy sellaisena, Väänänen sanoo.

”Varainkeräyksessä saatavilla lahjoituksilla on pelkästään symbolinen merkitys – ehkä Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta.”

Väänänen laskee, että jos esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto onnistuu keräämään tavoitteekseen asettamansa viiden miljoonan euron lahjoitukset ja saa lahjoitussääntöjen mukaan valtiolta lisää 2,5-kertaisen määrän, eli yhteensä 17,5 miljoonaa euroa peruspääomaansa, summan tuotto hyvinkin sijoitettuna on alle miljoona euroa.

”Kun vuosibudjettimme on noin 250 miljoonaa euroa, lahjoitusten tuotolla yliopistoa pyöritettäisiin ehkä yksi arkipäivä.”

Varainkeruu on julkisuudessa saanut Väänäsen mielestä suhteettoman suuren huomion.

”Totta kai olemme kiitollisia tuesta, mutta se on luonteeltaan enemmänkin henkistä sitoutumista, osallistumista ja rohkaisua kuin talouden pelastaja. Jos tuki jatkuisi vaikka sata vuotta, sen taloudellinen vaikutus kasvaisi merkittäväksi.”

Myös lahjoittaja Yrjö Laakkonen sanoo lahjoitusten käytön olevan täysin yliopiston asia.

”Tukena ollaan ja on oltu, mutta me olemme lähinnä autokauppiaita ja siellä ovat järkimiehet pelissä.”

Laakkosenkin mielestä 100 000 euroa on niin pieni raha, ettei sillä voisikaan olla paljon merkitystä. Lahjoittaja ei voi esittää vaatimuksia, mutta kyllä toivomuksia siitä, että maakunnan opinahjo tuottaisi työmarkkinoille sellaista väkeä kuin tarvitaan, esimerkiksi metsänhoitajia, tuomareita ja opettajia.

”Kyllähän filosofiakin sinänsä on mukavaa ajankulua ja filosofit ovat mukavia miehiä – tunnen heitä muutamia – mutta ehkäpä Suomi muutaman vuoden eläisi, vaikka [opetuksessa] pidettäisiin vähän taukoakin.”

Päällekkäisyyttä karsitaan

Oikeustieteen pääainevalikoiman karsiminen Itä-Suomen yliopistosta johtuu siitä, että opetuksessa oli valtakunnallisia päällekkäisyyksiä, kun samoja aineita opetetaan myös Turussa, Helsingissä ja Rovaniemellä, sanovat rehtori Väänänen ja oikeustieteen laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä.

Yliopiston tiedotteen mukaan karsiminen merkitsee Itä-Suomen yliopiston aseman vahvistamista ”johtavana erikoistuneiden juridiikan asiantuntijoiden kouluttajana”, ja päätöstä perustellaan tehokkuudella, tuottavuudella, vetovoimaisuudella ja työvoimatarpeella.

Määtän mukaan toiminta tehostuu, koska oikeustieteen laitos voi keskittyä omimmille aloilleen ja vapauttaa resursseja niihin. Oikeustieteen filosofiaa pääaineenaan lukeneita maistereita valmistuu Joensuusta vain muutamia vuodessa.

Myös työllisyystilanne on otettu huomioon. Esimerkiksi valtiosääntöoikeutta opetetaan Suomessa monessa paikassa, mutta valmistuneiden kysyntä on aika vähäistä. Päätöksen ajoitukseen on vaikuttanut myös muutamien keskeisten henkilöiden eläkkeelle jääminen.

Määttä muistuttaa, että tämänkertaisessa varainkeruussa lahjoitusrahat menevät ”yleiseen käyttöön” eivätkä suuntaudu tiettyihin opetusaineisiin.

Tilanne tosin saattaa muuttua, kun varainkeruukampanja päättyy vuoden lopussa. Sen jälkeen yritysten lahjoitukset voivat useammin olla korvamerkittyjä, esimerkiksi lahjaprofessuureja.

Nämä lopetetaan

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitoksesta lakkautettavat pääaineet 1.8.2011 alkaen

  • filosofia
  • oikeusfilosofia, kriminaalipolitiikka ja rikollisuuden tutkimus
  • valtiosääntöoikeus, eurooppaoikeus ja integraatiohallinto
  • oikeustaloustiede

Pääainenimikkeiksi jäävät

  • eurooppaoikeus
  • finanssioikeus
  • hallinto-oikeus
  • lainsäädäntötutkimus
  • rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus
  • siviilioikeus
  • ympäristöoikeus