Paavo Väyrynen jatkaa Nato-hyökkäystä

Kotimaa 15.11.2011 16:32
Suomen Kuvalehden vaalipaneeliin Helsingin yliopistolla tiistaina 15. marraskuuta osallistuivat (vasemmalta oikealle) Sauli Niinistö, Paavo Lipponen, Timo Soini, Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto sekä Eva Biaudet.

Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen jatkaa ulkopoliittista hyökkäystään gallup-suosikki Sauli Niinistöä (kok) vastaan. Suomen Kuvalehden paneelissa Väyrynen syytti kokoomuksen ehdokasta pyrkimyksistä muuttaa Suomen liittoutumattomuuslinjaa.

Presidentinvaalikampanjassa ei vielä ole nähty paneelia, jossa Väyrynen ja Niinistö eivät nahistelisi Nato-asioista. Suomen Kuvalehden yhdessä Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen ja Paasikivi-seuran järjestämä keskustelu ei tehnyt poikkusta tiistaina iltapäivällä yliopiston juhlasalissa.

”Niinistö hakee linjan muutosta”, Väyrynen summasi kilpailijansa turvallisuuspoliittiset mielipiteet. ”Niinistön visiossa EU:n sotilaspoliittinen järjestelmä olisi Naton eurooppalainen pilari.”

Vankkana todisteena väitteelleen Väyrynen on nostanut Niinistön lausunnot viime lauantaina TV1:n Ykkösaamussa.

Niinistö kiistää jyrkästi Väyrysen tulkinnan.

”En ole puhunut mitään tuollaista. Sen sijaan miedän on mietittävä turvallisuusyhteistyön lisäämistä muiden pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Tässä voi olla kyse esimerkiksi ns. Pooling ja sharing -toiminnasta, puolustusmateriaalien yhteisistä hankinnoista ja valmistamisesta.”

Niinistön mielestä Nato-maiden ja sotilasliittoon kuulumattomien maiden välisessä yhteistyössä voi kuitenkin tulla niin sanottu Nato-katto vastaan, eli vaihe, jossa ei voida edetä pitemmälle ilman sotilasliiton jäsenyyttä. ”Mennään nyt siihen asti”, Niinistä visioi.

Lopullisesti mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on Niinistön mukaan päätettävä kansanäänestyksellä.

Ehdokkaista kukaan ei asettanut Nato-optiota (Suomen mahdollisuutta joskus hakea jäsenyyttä) kyseenalaiseksi. Kenenkään mielestä jäsenyys ei kuitenkaan nyt ole ajankohtainen.

Lipponen syytti moralisoinnista

Vaikka paneeli käytiin Helsingin yliopistolla, sivistys- ja koulutusasioiden sijasta keskustelun keskiöön nousi turvallisuuspolitiikan ohella Euroopan synkkenevä taloudellinen tilanne.

Sdp:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen syytti Niinistöä, Väyrystä ja perussuomalaisten Timo Soinia moralisoinnista talouskriisin syiden ja seurausten analysoinnissa.

Erityisesti Lipponen närkästyi Soinin Kreikkaan kohdistuvista valehtelusyytöksistä.

”Ei me voida julistaa, kuka ja ketkä ovat valehtelijoita, kummallista kaunaa tässä nyt lietsotaan. Tämän kriisin hoidossa on oltava rakentava ja pyrittävä yhteistyöhön Saksan kanssa. Annetaan komissaari Olli Rehnille ämpäri ja luuta, jotta hän pääsee kunnolla siivoamaan tätä sotkua”, Lipponen patisti.

Presidentin hupenevat valtaoikeudet eivät huolettaneet ehdokkaita. Jokainen näki hänellä vielä mielekästä tehtävää ja riittävästi valtaa.

Karkean perustuslaillisen työnjaon mukaan EU-politiikka kuuluu hallitukselle ja muun ulkopolitiikan kohdalla presidentti ja hallitus ovat yhteistoiminnassa.

Tämän jaon välille jää Niinistön mielestä huomattava harmaa alue, josta voivat perustellusti toimia sekä presidentti että hallitus. Kokoomuksen ehdokas on jo aikaisemmin ehdottanut ”Mäntyniemen iltakoulua”. Se olisi vapaamuotoinen tilaisuus, jossa presidentti ja hallitus voisivat määräajoin keskustella ulkopolitiikasta ja muista yhteistyökysymyksistä.

Muut ehdokkaat suhtautuvat nuivasti Niinistön ehdotukseen. Vihreiden Pekka Haaviston mielestä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (utva) on oikea – ja lainmukainen elin – presidentin ja hallituksen dialogille.

Paneeli on katsottavissa tallenteena täältä.