Lumimyräkkä koetteli Helsinki-Vantaan lentokenttää tiistaina 12. tammikuuta 2021.

Terminaali vaiheessa

Helsinki-Vantaa uskoo matkailun eloonjäämiseen ja lentokenttäkaupunkeihin.

Lumimyräkkä koetteli Helsinki-Vantaan lentokenttää tiistaina 12. tammikuuta 2021.

Pitäkää hauskaa ja muistakaa ehtiä lennolle!

Kukaan ei tiedä, milloin Helsinki-Vantaan lentoaseman Terminaali 2:n länsisiiven Moomin Coffee avaa taas ovensa. Koronan autioittamassa kahvilassa ei ole ihmisiä eikä herkkuja, mutta siellä voi herättää henkiin mobiilipelin lisätyn todellisuuden.

Kun seinällä olevaa julistetta vilauttaa puhelimen kameralle, näytölle ilmestyy digitaalimuumi, jonka voi ohjata etsimään lentoasemalle kätkettyjä rubiinin palasia.

Aarrejahti hiljaisessa tilassa tuntuu aavemaiselta menneen ajan välähdykseltä, vaikka Ruby Hunt -peli on melko uusi.

Lokakuussa 2019 valmistunut laajennus toi Helsinki-Vantaan kaukolentoalueelle muumikahvilan lisäksi premium-tason loungen, lastenhoitohuoneen, Jamie Oliver -ravintolan ja 13 000 neliötä lisää tilaa.

Se on osa miljardin euron kehitysohjelmaa, jolla lentoasemayhtiö Finavia pyrkii vahvistamaan Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.

Tavoitteena on 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Finavia on havainnollistanut lentoaseman laajentamista ilmoittamalla, että valmiiseen terminaaliin mahtuisi kymmenen eduskuntataloa ja laajennusten pinta-ala on Linnanmäen huvipuiston kokoinen.

Länsisiipi on suuren maailman eleganssia ja luonnonläheistä kotimaista tyyliä yhdistävä ostos- ja elämyskeskus, tai voisi olla.

Koronapandemia on tehnyt Helsinki-Vantaasta eräänlaisen terminaalikulttuurin museon, vaikka kehitysohjelman rakennustyöt etenevät ja lentoliikennekin jatkuu.

 

Aaltoileva puukatto työntyy pitkälle rakennuksen yli ja kutsuu lähtemään maailmalle. City Hall -sisääntuloaula antaa Helsinki-Vantaalle uudet kasvot, kun se valmistuu nykyisen Terminaali 2:n edustalle ensi talvena.

Tulevaa rakennusta on jo etukäteen luonnehdittu ikoniseksi. Nyt sen mainos peittää Helsinki-Vantaan vanhempaa ikonia, suurta lentotietonäyttöä terminaalin turvatarkastuspisteen luona.

Ei ole pandemian seurausta, että näytön valot sammuivat lopullisesti huhtikuussa 2020. Vuonna 1999 valmistunut laitteisto tuli yksinkertaisesti käyttöikänsä päähän, eikä varaosia enää saatu.

Lentotietonäytön alle voi sopia tapaamisia kuten ennenkin. Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki johdattaa turvatarkastuksen tuolle puolen ja verovapaan kosmetiikan ohi.

Finavian viestintäkoordinaattorin mukaan ”alkoholi ei kuulu lentoalaan”. Siksi toimitusjohtajan haastattelua ei tehdä kuuluisassa Oak Barrel -pubissa vaan kiitotien äärellä olevan lasiseinän tienoilla.

 

Nesteen Neswood-muovipuuparkettia on tallattu lentoasemalla vuodesta 1969 alkaen.

Nesteen Neswood-muovipuuparkettia on tallattu lentoasemalla vuodesta 1969 alkaen.

Vuonna 2017 ilmailuala oli voimakkaassa kasvussa. Silloin Kimmo Mäki siirtyi Finavian toimitusjohtajaksi edellisestä tehtävästään Helsingin Sataman johdossa. Lentoaseman kehitysohjelma oli huolella valmisteltu, ja sen vieminen maaliin tuntui helpolta.

Mäellä oli kaksi päämäärää: oppia uutta kiehtovana kokemastaan matkailutoimialasta ja auttaa Finavian organisaatiota menestymään.

”Ne odotukset tässä on kyllä hyvin täyttyneet”, hän sanoo kasvomaskin takaa.

”Sitten tämä korona on tietysti ollut toinen juttu.”

Helsinki-Vantaalla matkusti viime vuonna vain viisi miljoonaa matkustajaa. Matkustajamäärä putosi edellisestä vuodesta 77 prosenttia ja kansainvälinen matkustus 80 prosenttia. Lentokentällä työskentelevien ihmisten määrä on supistunut noin kolmannekseen.

On selvää, että kriisin vaikutus kestää pitkälle yli tämän vuoden, mutta Mäki ajattelee vielä pitemmälle. Massiivista kehitysohjelmaa toteutetaan vuosikymmenten tarpeita, ei tätä päivää varten.

”Kun kriisi on ohi, on tärkeintä, että me Suomessa ollaan valmiita ja päästään kilpailuun mukaan.”

Vaikka webinaarit ja etäpalaverit jäisivät työelämään pysyvästi, ne eivät ole ainoa matkailualaan vaikuttava trendi. Aasian keskiluokka vaurastuu ja haluaa matkustaa.

Mäki uskoo, että ystävien ja sukulaisten luokse lentäminen sekä turistimatkat käynnistävät alan uuden nousun. Liikematkojen paluu siintää jossain vielä kaukaisemmassa tulevaisuudessa.

”Mitään sellaista ei ole tullut vastaan, minkä takia ihmisillä ei olisi jatkossakin halu ja tarve matkustaa.”

Helsinki-Vantaa valittiin vuonna 2017 parhaaksi lentokentäksi nukkumiseen.

Lentoliput ei-mihinkään myytiin loppuun kymmenessä minuutissa.

Australialainen lentoyhtiö Qantas toi kesällä 2020 markkinoille uudenlaisen lennon, joka lähti Sydneystä ja palasi sinne seitsemän tunnin kiertelyn jälkeen.

Menekki oli Qantasin historian hurjimpia.

Korona-ajan ”maisemalennot” näyttäytyivät sekä nousevana trendinä että entistä turhempina hiilidioksidipäästöjen aiheuttajina. Samalla ne osoittivat, että lentomatkan elämys voi houkutella myös perinteisestä matkailusta irrotettuna.

Tammikuussa Chicagon lentokentällä pidätettiin yhdysvaltalainen Aditya Singh, joka oli elänyt siellä kolme kuukautta. Singh selitti viranomaisille, että ei uskaltanut palata kotikaupunkiinsa Los Angelesiin koronan takia.

Lentokentällä asuminen on harvinainen ilmiö, mutta esimerkkejä löytyy historiasta. Syitä ovat olleet turvapaikan tarve, lennolta myöhästyminen ja rahattomuus sekä mielenterveyden ongelmat.

Pitkäaikaistyötön Wei Jianguo on majaillut Pekingin lentoasemalla yli 12 vuotta ja aikoo pysyä siellä, koska kotona ei voi tupakoida ja juoda rauhassa.

Ajatus Helsinki-Vantaalla asumisesta ei tunnu pahalta, kun muistaa, että se on valittu vuonna 2017 parhaaksi lentokentäksi nukkumiseen. Varustukseen kuuluvat yhä lepoa ja yksityisyyttä tarjoavat Gosleep-unimunat. Putkimainen moduuli on suomalainen keksintö, jonka matkustaja voi vuokrata pitempiäkin unia varten.

Finavia on ilmoittanut, että lentoaseman ”kokemuspilarit” ovat kiireettömyyden, levon, varmuuden ja suomalaisuuden tunteet.

Ne kirkastuvat parhaiten Helsinki-Vantaan länsi- ja eteläsiiven väliin rakennetussa kappelimaisessa Aukio-tilassa. Yhdeksän metriä korkeita puureliefejä säestää ääni-installaation linnunlaulu. Isolle 360 asteen led-näytölle on ilmestynyt Kolin kesäisen maiseman virtuaaliversio.

Harmonian vastavoimaa, kiireistä ihmisvilinää, ei ole missään.

Länsisiiven suljetut luksusmyymälät reunustavat pitkää, puolihämärää käytävää. Kellot, korut ja muut merkkituotteet erottuvat ristikoiden takaa sen verran, että ikkunaostokset ovat periaatteessa mahdollisia. Tyhjän vaatekaupan riisutut muotinuket tarjoavat surrealistisen taide-elämyksen.

Käytävän laidalla seisoo muuan kakkosterminaalin kuuluisuus, Telian kehittämä Tellu-robotti. Toissakeväänä se nostatti kiekkohurmosta soittamalla non-Schengen-matkustajille Löikö Mörkö sisään -kannatuslaulua.

Tellu on tulevaisuuden airut, joka osaisi hyödyntää Helsinki-Vantaan nopeaa 5G-tietoverkkoa, väistää vastaantulijoita, puhua ja hoitaa valvontatehtäviä. Koneessa ei kuitenkaan näytä olevan virtaa.

 

Brittiläisen Burberry-ketjun muotiklassikot loistavat poissaolollaan.

Brittiläisen Burberry-ketjun muotiklassikot loistavat poissaolollaan.

Moni lentoemäntä on työskennellyt aiemmin hoitajana. Nyt ammatista vaihdetaan takaisin.

Ritva Viljanen kasvoi 1960-luvulla Karkkilassa, joka ei ole kaukana Vantaalta.

Lapsena oli ”tavattoman ihanaa” päästä vanhempien kyydissä Seutulaan katsomaan lentokoneita. Mieluisin paikka oli terminaalin lasiseinä, jonka ääressä saattoi nojata kaiteeseen. Sen ympärillä ei ollut vielä suljettua aluetta.

Seutulan lentokentästä tuli Helsinki-Vantaa ja Viljasesta Vantaan kaupunginjohtaja. Tavallaan hän johtaa toistakin kaupunkia, sillä moneen kaupunginosaan levinnyttä Aviapolis-aluetta on tapana kutsua lentokenttäkaupungiksi.

Lentokenttäalue tuottaa neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, ja sen ympärillä on Suomen toiseksi suurin yritysalue.

Vuonna 2019 puhuttiin ”Vantaan ihmeestä”. Uuden junayhteyden, Kehäradan varrella rakentuva Aviapolis oli asukasluvun, talouden ja työllisyyden kasvun moottori. Suuralue kehittyi yhtä jalkaa lentoaseman kanssa.

Vantaan työllisyysaste oli noussut ennätykselliseen 77,7 prosenttiin, kunnes se viime vuonna syöksyi Suomen suurten kaupunkien huonoimmaksi. Aviapolikseen iskenyt työttömyys uhkaa nyt muuttua pitkäaikaistyöttömyydeksi.

Pääministeri Sanna Marinin piti vierailla marraskuussa Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mutta kalenteri ei lopulta antanut myöten. Kaupunginjohtaja Viljanen meni Finnairin ja Finavian edustajien kanssa Valtioneuvoston linnaan puhumaan Marinille vaikeasta tilanteesta.

Huolet on otettu vakavasti. Joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriö asetti selvityshenkilön etsimään keinoja auttaa ilmailualaa ja siihen sitoutuneita yhtiöitä.

Vantaan kaupunki on koordinoinut paikallisten oppilaitosten kanssa osaamispaketteja, joilla lentoyhtiöiden irtisanotut työntekijät voivat kouluttautua muihin tehtäviin.

Monet lentoemännät ovat toimineet aiemmin sairaanhoitajina tai lähihoitajina. Tyypillinen uran vaihtamisen polku on se, että lentoemäntä palaa täydentävän koulutuksen kautta takaisin hoitajaksi ja takaisin töihin.

”Tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimessa on huutava työvoimapula.”

 

Hotellikompleksista tulee Suomen suurin, mutta avajaisia ei kannata odottaa henkeään pidätellen. Kakkosterminaalin naapuriin kehiteltyyn Clarioniin on luvassa 718 huonetta, 13 kerrosta ja kattoterassilla palveleva Sky Bar. Ritva Viljanen kertoo, että norjalaismiljardööri Petter Stordalenin hanke on viivästynyt.

Kaupunginjohtajan lausunnoissa ikäviä uutisia ja synkkiä lukuja seuraa aina valoisa puoli, vantaalaisen kilpailukyvyn ponteva korostaminen. Useat rakennushankkeet jatkuvat entisellä vauhdilla ja volyymilla. Ja itse asiassa Vantaalla on jo Suomen suurin hotelli, Sokos Hotel Flamingo.

Viljanen muistuttaa, että Vantaa on arvioitu maailman ”neljän kiinnostavimman ja potentiaalisimman” lentokenttäkaupungin joukkoon. Se kuulostaa kovalta lohkolta, sillä kolme muuta ovat Wien, Amsterdam ja München. Jos Suomen kiinnostavimmasta kaupungista järjestettäisiin äänestys, Vantaa tuskin nousisi kärkeen.

Amerikkalainen ekonomi ja sosiologi John D. Kasarda on levittänyt oppia, jonka mukaan tyypillisen tulevaisuuden kaupungin täytyy olla lentokenttäkaupunki, aerotropolis.

Kasardan hahmottelemassa kehityskaaressa lentoliikenne vetää väistämättä puoleensa asukkaita, elinkeinoelämää ja yleistä kukoistusta samaan tapaan kuin satamat ja rautatieasemat aikoinaan. Vuonna 2011 Time-lehti listasi teorian yhdeksi kymmenestä ideasta, jotka muuttavat maailman.

Kesäkuussa 2016 Kasarda saapui tiedekeskus Heurekaan ja luennoi kansainvälisessä lentokenttäkaupunkiseminaarissa. Professori ennusti Aviapoliksen nousevan pääkaupunkiseudun toiseksi keskustaksi Helsingin ytimen rinnalle.

Kasardan visiot olivat kysyttyjä, mutta niitä myös kritisoitiin jo ennen kuin ilmailualan vaikeudet alkoivat. Kaikki lentokenttäkaupungit eivät ole olleet Amsterdamin Schipholin tapaisia menestystarinoita, eikä meluisien kiitoratojen lähistöllä asuminen houkuttele kaikkia.

Ritva Viljanen tuntee vasta-argumentit.

Hänen mukaansa Helsinki-Vantaan kiitoradat menevät ristiin sillä tavoin, että Aviapoliksen asukkaille muodostuu rauhallinen ”lentomelutasku”.

Työpaikat ja yritykset on tarkoitus keskittää meluisammille alueille. Nouseva kaupunkiympäristö on vihreä ja viihtyisä. Tavoitteena on saada alueelle 40 000 asukasta ja 70 000 työpaikkaa.

”Jonakin päivänä”, kaupunginjohtaja täydentää. Ennen korona-aikaa nähtiin, että nämä luvut voisivat olla totta noin kymmenen vuoden kuluttua.

”Ei ne ole mitään huomisen lukuja.”

 

Korona on sulkenut lähes kaikki kaukolentoalueen myymälät.

Korona on sulkenut lähes kaikki kaukolentoalueen myymälät.

Nyt on edullista. Eurolla saa tamponipakkauksen tai kymmenen muumitikkaria, kahdella eurolla lasipallon, jossa on Tuomiokirkko lumisateessa.

Little Cesar’s -ravintola ei sijaitse lentoaseman matkustajapuolella vaan kakkosterminaalin kaikille avoimella etelälaidalla. Nykyisin se on myös outlet-myyntipiste. Laatikkokaupalla lentoaseman suljettujen WHSmith-ketjun kioskien tuotteita on päätynyt kellarikerroksen ravintolan pöydille.

Päivän tarjous on Heineken-tuopin ja pizzan yhdistelmä. Asiakkaita on kourallinen, ja harva on lähdössä maailmalle. Useimmilla on työmaavaatteet tai Rajavartiolaitoksen univormu.

”Kolme pizzaa”, tarjoilija huokaa kollegalleen. ”En muista, milloin olisi viimeksi mennyt näin vähän.”

Tunnelma kassalla kevenee hieman, kun Herra Hakkarainen -pastilleja ostava asiakas alkaa kertoa täysksylitolin laksatiivisista vaikutuksista.

”Kivoja juttuja täällä kuulee”, tarjoilija kuittaa lakonisesti.

Tilapäiset myymäläratkaisut ovat osa lentoasema-alueen uutta normaalia. Joulun alla muutkin kuin matkailijat saivat ostaa edullisesti laatukosmetiikkaa ja muotia, kun Helsinki-Vantaan Duty Free -myymälä avasi pop up -myyntipisteen hotelli Hiltoniin.

 

Koirien avulla suoritettava koronatestaus on löytänyt paikkansa saapuvien 2B-aulan uloskäynnin tienoilla.

Alue on perinteinen tulijoiden odottelun, tapaamisten ja kotiintulon paikka. Kulunut parketti tuntuu viestittävän, että globaali vyöhyke on vaihtunut koti-Suomeen.

Tulijat pääsevät Alepaan ja apteekkiin kuten ennenkin, mutta maamme ensimmäinen Starbucks-kahvila on kiinni.

Maailman suurin kahvilaketju rantautui Pohjoismaihin lentoasemien kautta. Suomessa Starbucks alkoi myydä frappucinoa ja muita erikoiskahveja toukokuussa vuonna 2012. Historiallinen hetki koitti yhdeksältä aamulla. Innokkaimmat asiakkaat jonottivat kakkosterminaalissa jo kahdeksalta.

Muuta Suomea edellä olevan kauppakeskuksen vaikutelma voimistui kesällä 2015. Tuolloin Helsinki-Vantaalle perustettiin ensimmäinen Suomen kamaralla oleva Victoria’s Secret -ketjun alusvaate- ja kosmetiikkakauppa.

Halutut brändit ja luksustuotteet olivat täkyjä, joilla lentoasema tavoitteli etenkin aasialaisia matkustajia. Kiinalaisten osuus Helsinki-Vantaan matkustajista kasvoi viime vuosikymmenen keskivaiheilla räjähdysmäisesti. He käyttivät eniten rahaa lentoaseman palveluihin.

 

”Pohjois-Euroopan edistyksellisin passin-tarkastus” on Helsinki-Vantaan valttikortteja. Suomen rajapyykki seisoo vaihtomatkustajien rajatarkastusalueella.

”Pohjois-Euroopan edistyksellisin passin-tarkastus” on Helsinki-Vantaan valttikortteja. Suomen rajapyykki seisoo vaihtomatkustajien rajatarkastusalueella.

Aasia-yhteyttä tulisi suojella, kaupunginjohtaja Viljanen sanoo. Muuten korvaavat reitit vievät matkustajat.

Kiinasta lennettiin Vantaalle jo vuonna 1952 kesäolympialaisten yhteydessä. Vankityövoiman avulla rakennettu lentokenttä oli juuri otettu käyttöön, vaikka se ei ollut vielä ihan valmis. Helsingin Malmin kenttä menetti paikkansa pääkaupunkiseudun ykkösasemana.

”Kiinan poikien taival olisi ottanut vähän enemmän aikaa muilla kulkuvälineillä – lentäen he siirtyivät hetkessä idän hämärästä salaperäisyydestä Pohjolan kesäiseen kirkkauteen”, uutisfilmin Lentäen (1953) selostaja hehkutti.

Nykyisin pohjoiseurooppalaiset lentoasemat käyvät kovaa kilpailua Aasian-yhteyksistä. Helsinki-Vantaa on muodostunut vaihtoliikenteen keskukseksi ja portiksi idästä Keski-Eurooppaan. Merkittäviä haastajia ovat Kööpenhamina ja viimein valmistunut Berliinin uusi lentokenttä.

Helsinki-Vantaan Aasia-yhteyttä tulisi suojella monesta syystä, Ritva Viljanen sanoo.

Se on päästöiltään ekologisesti ylivoimainen. Jos Suomen maahantulorajoitukset pysyvät poikkeuksellisen tiukkoina, korvaavat reittiyhteydet rakennetaan muualle ja jäävät sinne.

Uudet koronarokotteet antavat toivoa kansainvälisen liikkumisen avautumisesta.

Viljanen haluaa hallituksen kiirehtivän rokotteiden saamista. Tammikuun puolivälissä 240 000 vantaalaisesta vasta reilu prosentti oli rokotettu, mikä on ”aivan kestämättömän hidasta”.

Kyllä ihmiskunta tästäkin kriisistä selviää, Kimmo Mäki uskoo.

Lentoliikenteen kysyntä ja tarjonta palautuvat, parhaat yhtiöt selviytyvät. Kun hetkellinen häiriötilanne on ohi, myös Aviapoliksen alueen vetovoima palautuu, toimitusjohtaja sanoo.

”Tai se on olemassa, vaikkei sitä just tänä päivänä näy.”

Sisältö