Ota voileipää ja olutta

SK julkaisee uudestaan Rouva Koiviston päiväkirjan.

Tellervo Koivisto marraskuun lopussa 2018. © MARKKU ULANDER / Lehtikuva

”Hei! Huomasin että olit käynyt kotona, koska olit jättänyt likaisen paidan. Jos olet nälkäinen, ota jääkaapista voileipää ja olutta. Jos taas ennätät lähteä ennen kuin herään, ota se sinipilkullinen rusetti. Mikäli lähdet jälleen viikonlopuksi savottamatkalle, ole kiltti ja soita ennen kuin noudat matkalaukkusi, jotta tiedän olla kotona. Olisi mukava jutella kanssasi, kun ei ole tavattukaan pariin viikkoon.”

Näin päättyi ensimmäinen Tellervo Koiviston kirjoittama Rouva Koiviston päiväkirja -pakina, joka julkaistiin Suomen­ Kuvalehdessä 11. lokakuuta 1968. Pääministeri Mauno Koivistolla (sd) oli pitänyt kiirettä budjettiriihen takia. Pakina käsitteli kansalaisten pääministerille lähettämiä kirjeitä. Tekstin lopussa rouva jättää viestin miehelleen, koska kiireisen ministerin ollessa kyseessä ”kirje löytää aina perille”.

Palstan esikuvana oli brittiläisen Private Eye -satiirilehden pakina Mrs Wilson’s Diary. Se kuvasi työväenpuoluetta edustaneen pääministerin Harold Wilsonin ja hänen perheensä kuvitteellista arkea rouva Wilsonin näkökulmasta.

Aivan ensimmäinen Rouva Koiviston päiväkirja ilmestyi Suomen Kuvalehdessä jo 13. syyskuuta 1968. Pakina, kuten kaksi seuraavaakin, olivat lehden toimittajien Jaakko Okkerin ja Juha Tantun aikaansaannoksia.

Eräässä niistä pilkattiin poliitikkoja ja heidän puolisoitaan. Rouva Koivisto lähetti kipakkaa palautetta toimitukseen postikortilla, kertoo Anne Mattsonin kirjoittama Tellervo Koivisto -elämäkerta (Siltala). Päätoimittaja Leo Tujunen innostui tyylistä ja pyysi Koivistoa kirjoittamaan jatkossa pakinat itse.

Vai tarvitsiko pyytää?

Tellervo Koivisto paljasti myöhemmin SK:n haastattelussa, että satiiripakinoita luettuaan hän oli ilmoittanut, että itse kirjoittaisi paremmin.

 

Suomen Kuvalehti julkaisi Rouva Koiviston päiväkirjaa vuosina 1968–1972. Palsta toi  lehdelle lähes yhtä paljon julkisuutta ja arvovaltaa kuin presidentti Urho Kekkosen Liimatainen, kirjoittavat Sakari Siltala ja Vesa Vares teoksessa Sanan ja kuvan vuosisata – Suomen Kuvalehti 1916–2016 (Otava).

Päiväkirjaan päätyi päivänpolttavia aiheita viinan kiroista aborttioikeuteen. Helmikuussa 1969 Tellervo Koivisto piikitteli naisen asemaa turhan militantisti ajanutta ystävätärtään:

”Puhe äitimyytin elättämisestä on silkaa roskaa. Miten voisi minihameinen toveriäiti, joka yrittää olla kaksikymmentävuotias nelikymmenvuotiaanakin, vaalia isoäidin aikaista äiti-ihannetta?”

Tellervo Koivisto nousi SK:n 100 suomalaista vaikuttajaa -listalle vuodenvaihteessa 1970. Perustelun mukaan hän esiintyi aktiivisena vaikuttajana näkyvämmin kuin kukaan pääministerin puoliso.

Itse hän vähätteli olevansa vain miehensä ”siivellä eläjä”.

Päiväkirja tuskin vaikeutti Tellervo Koiviston pääsyä eduskuntaan äänivyöryllä tammikuussa 1972. Hän kuitenkin jättäytyi eduskunnasta yhden kauden jälkeen ja keskittyi Helsingin kunnallispolitiikkaan.

Kun Mauno Koivisto oli ehdolla presidentinvaaleissa 1982, Tellervo Koivisto oli valitsijamies ja jälleen ääniharava, mikä ei ainakaan vähentänyt Manu-ilmiötä. Presidentin puolisona hän jätti poliittiset luottamustoimensa.

 

Tellervo Koivisto täyttää 90 vuotta 2. tammikuuta 2019. Syntymäpäivän kunniaksi ja lukijoiden toiveesta SK julkaisee Rouva Koiviston päiväkirja -pakinat uudestaan blogina kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäinen blogi on ilmestynyt 2. tammikuuta.

Sisältö