Ostitko vahingossa uhanalaista kalaa?

Lauri Vanhala
Kotimaa 5.7.2011 11:01
WWF luokittelee kalat uhanalaisuuden mukaan Kalaoppassaan. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva.

Uhanalaisia kalalajeja päätyy yhä myyntiin. Vaikka suurin osa kalasta kulkee tarkan laadunvalvonnan läpi, vastuu voi lopulta jäädä yksin kalatiskin työntekijälle.

Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan viime viikolla Oulun Limingantullin Prisman kalatiskille olisi päätynyt alamittaisia meritaimenia. Laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Lisäksi alamittaisten kalojen myyminen on laitonta.

S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Lea Rankinen ei pystynyt kommentoimaan tietoa, mutta laji on punaisella listalla myös S-ryhmän sisäisessä ohjeistuksessa.

”Kalavalikoimia koskevissa vastuullisuusperiaatteissa ja -kriteereissä on linjattu mitä lajeja voi olla myynnissä ja mitä ei”, Rankinen sanoo.

”Tärkeintä on, että uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja ei valikoimaan oteta.”

Limingantullin Prisman tapauksessa kalat myydään ulkopuolisen toimijan Apetit Kalan tiskiltä, joka toimii myymälän tiloissa. Apetit Kala pystyi vuorokauden selvitystyön jälkeen vahvistamaan myyntiin päätyneen erehdyksessä myös meritaimenia.

Suurin osa Apetitin kalatuotteista tulee yrityksen oman tehtaan kautta, jolloin tuotteiden alkuperä on helppo selvittää, sanoo Apetitin palvelumyyntijohtaja Hannu Hovi.

Tässä tapauksessa kalat eivät tulleet yrityksen omalta tehtaalta, vaan paikalliselta alihankkijalta.

Yksittäisillä myyntipisteillä on Hovin mukaan kahdesta kolmeen paikallista alihankkijaa, jotka toimittavat niitä kaloja, jotka ostaminen keskitetysti ei ole järkevää saatavuuden tai kustannustehokkuuden kannalta. Jos tuotetta myydään vain vähän, on edullisinta hankkia se paikallisesti.

Hovin mukaan virhe tapahtui, kun alihankkijan toimittama erä päätyi suoraan myyntiin.

”Sinne on päätynyt villiä taimenta villin siian mukana myyjän arvion mukaan 5-10 kappaletta”, Hovi sanoo.

”Tuotteet olisi pitänyt palauttaa, mutta ne ovat menneet virheellisesti myyntiin.”

Hovi painottaa alihankkijan vastuuta. ”Mikäli tavarantoimittaja ei pysty korjaamaan toimintaansa vastuullisuusvaatimuksiemme tasolle, emme voi jatkossa käyttää sellaista tavarantoimittajaa”, Hovi sanoo.

”Ulkopuolelta tulevien tuotteiden kanssa toimipisteiden omavalvonta korostuu, koska oman tehtaan ostoprosessi ja laadunvalvonta jäävät välistä pois”, Hovi sanoo.

Uhanalaisten kalojen pyydystäminen on laillista

Uhanalaisia nisäkkäitä, lintuja tai kasveja ei saa tappaa, mutta Suomessa uhanalaisten kalojen pyydystäminen on laillista, sanoo WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen. Vastuu jää myyjille.

”Kun Suomi liittyi EU:hun, maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet neuvottelivat poikkeuksen Suomelle. Suomessa kalat eivät kuulu EU:n luontodirektiiviin”, Vilhunen sanoo.

Suomen uhanalaisia kalalajeja arvioitiin vuosina 2006-2010, jolloin tutkituista 72 lajista uhanalaisiksi luokiteltiin 12. Esimerkiksi meritaimen on luokiteltu ”äärimmäisen uhanalaiseksi”, mikä on vastaava luokitus kuin saimaannorpalla.

”Jos Suomen saimaannorppakannat heikentyvät, EU puuttuu siihen”, Vilhunen sanoo. ”Jos sama tapahtuu kaloille, EU ei voi puuttua asiaan, koska kaloja ei ole kirjattu luontodirektiiviin.”

Itämerellä ei ole myöskään asetettu meritaimenelle kalastuskiintiöitä, vaan ainoastaan kalan alamitta.

Alamitat on tällä hetkellä säädetty sen mukaan, että kala ehtisi lisääntyä ainakin kerran. Kalakantojen suojelemiseksi alamittaa tulisi Vilhusen mukaan nostaa.

”Kalojen lisääntymistehokkuus paranee jatkuvasti iän myötä ja koon kasvaessa. Ensimmäinen lisääntyminen on ylivoimaisesti huonoin”, Vilhunen sanoo.

WWF on ehdottanut meritaimenelle kansallista kalastuskieltoa. Se on myös ehdottanut EU:lle, että meritaimenen alamitta nostettaisiin 50 sentistä 60 senttiin kannan suojelemiseksi.

Samalla suojeltaisiin lohia. Vaikka lohen alamitta on 60 senttiä, on tavallista, että Puolassa, Latviassa ja Liettuassa alamittaa pienempiä lohia tuodaan maihin ”luulemalla” niitä meritaimeniksi, Vilhunen kertoo.

Joukko yksittäisiä toimijoita, muun muassa SOK, Kesko ja Fazer Amica, on jo aiemmin luvannut  vapaaehtoisesti jättää uhanalaiset kalalajit pois valikoimistaan osana ympäristövastuutyötään.

Keskustelu

Valistakaapa kokeneemmat asiantuntijat mikäli olen hakoteillä mutta eikö artikkelissa ole virhe kun siinä puhutaan meritaimenesta uhanalaisena kalalajina? Käsitykseni mukaan meritaimen ei ole oma lajinsa vaan nimitystä käytetään taimenista, jotka elävät meressä.

Suomen punaisessa kirjassa eli uhanalaisuusarviossa tarkoitetaan nimenomaan meritaimenta, sisävesitaimenkantojen uhanalaisuus on arvioitu erikseen. Myös muiden lajien kohdalla on eroteltu ekologisia muotoja ja maantieteellisiä erillisiä populaatioita.

Meritaimenen nykyinen alamitta ei vastaa millään muotoa lisääntymispituutta. Naaraat on järjestään yli 60-65cm, ennen kuin ne tulee ensimmäistä kertaa kutemaan.

Toinen asia on sitten se, että istutukset luovat väärän kuvan lohen ja taimenen populaatiosta. Todellinen tilanne on vielä paljon heikompi. Itämeren lohikin kuuluisi uhanalaisiin helposti, jos tuki-istutukset lopetettaisiin.

Vesivoima on vähentänyt meritaimenien kutujoet ~90 joesta vajaaseen kouralliseen. Tosi ekosähköä…

kalastuslain kokonaisuudistus juuri käynnissä, tämä alamittojen päivittäminen tulisi tehdä nimenomaan nyt – painetta vaan päättäjien suuntaan ja viittaukset tutkimuksiin joissa tämäkin meritaimen naaraiden sukukypsyyskoko tuodaan esiin.

Miten kukaan haluaa edes alle 70 senttistä meritaimenta nostaa kotiin vietäväksi?
Eihän se edes ole vielä aikuinen..
Ihan niinkuin sisävesi taimenellekkin tarvittaisiin vähintään 60 senttiä alamitaksi.
Se että kasvattamot eivät pysty toimittamaan kalastus bordelleihin tämänkokoisia istukkaita ei kai ole se oikea syy miksi alamittaa ei voi hinata ylemmäksi. Voisihan sinne jokeen pistää pariksi vuodeksi kalastuskiellon ja sallia kalastus sitten kun jokeen istutetut on yli 60 senttisiä.
Ainakin monelle Kuusamon joelle tekisi hyvää tälläinen toimenpide.