Etätyön ehdot tes-pöytiin

Ammattiliitot vaativat parannuksia muun muassa vakuuttamiseen. Työnantaja säästää ja hyötyy tuottavuuden kasvusta, sanoo Erton puheenjohtaja.

kotimaa 14.10.2021 12:00
Milka valtanen
Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan 74 prosenttia työelämässä olevista haluaisi tehdä etätöitä.
Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan 74 prosenttia työelämässä olevista haluaisi tehdä etätöitä. © Markku Ulander/lk

Ammattiliitot aikovat ottaa etätyön ehdot esiin syksyn ja talven sopimusneuvotteluissa työnantajien kanssa, selviää Suomen Kuvalehden tekemästä kyselystä.

Nopeasti yleistynyt etätyö on tehostanut työtä ja saanut työnantajat vähentämään toimistotiloja. Samalla osa työnteon kustannuksista on siirtynyt työntekijöille.

Ammattiliitot vaativat nyt toimistotyöntekijöille parempia etätyövälineitä, vakuutusturvaa, työterveyspalveluita ja mahdollisuutta vaikuttaa työnteon aikaan ja paikkaan.

Osa käytännöistä voidaan liittojen mukaan sopia paikallisesti työpaikoilla, mutta esimerkiksi etätyöntekijöiden vakuuttamisesta on tulossa tärkeä kysymys, kun työmarkkinaosapuolet neuvottelevat uusista työehtosopimuksista.

 

Työntekijäliitot pitävät etätyön suurimpana ongelmana sitä, että lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei kohtele etä- ja lähityötä samalla tavalla.

”Jos menet työpäivän aikana hakemaan kotona kahvikupin ja tapahtuu tapaturma, sitä ei korvata, mutta työpaikalla sama tapaturma korvattaisiin”, sanoo Toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Erto haluaa, että vakuutusturvaa parannettaisiin lisäämällä vapaa-ajan vakuutus nykyiseen lakisääteiseen työtapaturmavakuutukseen.

Nykyisten vakuutusten laajentaminen vapaa-ajalle turvaisi työntekijät paikasta riippumatta ja poistaisi tapaturmavakuutuksen tulkintaongelmat.

”Olisi tarkoituksenmukaista ja reilua, että kun työnantaja säästää tilakustannuksissa ja tutkimusten mukaan tuottavuus on kasvanut etätyössä, osa työnantajan hyödystä kanavoitaisiin työntekijöiden vakuuttamiseen”, Aaltonen sanoo.

Liitot esittävät myös, että työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus tehdä halutessaan etätyötä jos työtehtävät sen mahdollistavat. Työnantajien pitäisi liittojen mielestä tukea etätyötä esimerkiksi tarjoamalla siihen tarvittavia välineitä, kuten näppäimistöjä ja näyttöjä.

 

Etätyökäytännöt ja työnantajien asenteet vaihtelevat suuresti.

Osa työnantajista on antanut etätöihin verkkoyhteydet, sähköpöydät, näppäimistöt ja näytöt. Osa vaatii työpaikalla työskentelemistä vähintään kolmena päivänä viikossa. Ja osa haluaa siirtää työn kokonaan pois toimistolta.

Työnantajan tehtävänä on tarjota työntekijöilleen työpaikka ja työvälineet. Työntekijöitä ei voi yksipuolisesti määrätä etätyöhön.

Akavan Erityisalojen työmarkkinalakimiehen Kari Eskolan mukaan esimerkiksi käännös- ja tulkkausaloilla on yrityksiä, jotka aikovat luopua kokonaan tiloistaan ja muuttaa organisaationsa täysin virtuaaliseksi.

”Se edellyttää yt-neuvotteluita ja perusteita. Mitkä muut syyt tähän pakottavat kuin säästöt toimitilakustannuksissa?”

Toisaalta osa työnantajista haluaa kieltää etätyön kokonaan. Syynä on epäluottamus, Erton Aaltonen sanoo.

”Osa työnantajista uskoo, ettei kotona tehdä työtä.”

Ertolle on tullut viestejä myös siitä, että jotkut työnantajat yrittävät saada työsopimuksiin kirjauksen, jonka mukaan työnantajalla olisi oikeus mennä työntekijän kotiin tarkistamaan tämän työpiste.

”Työnantaja ei voi ottaa tällaista määräystä yksipuolisesti työsopimukseen, se on kohtuutonta”, Aaltonen sanoo.

”Hyväksymme, jos alan ammattilainen esimerkiksi työterveydestä käy kerran vuodessa tarkastamassa työpisteen. Mutta se, että esimies tai työnantajan edustaja saisi tulla, se on kohtuutonta ja epäreilua.”

 

Valtionhallinto on etätyön edelläkävijä. Valtio aikoo tulevina vuosina peräti puolittaa toimistotilojensa määrän.

Toimitilastrategian mukaan hallinnon toimistotyöläiset siirtyvät 2020-luvun loppuun mennessä nykyisistä työhuoneistaan ja konttoreistaan yhteiskäyttöisiin monitilatoimistoihin tai etätöihin. Hanke ei koske käyttöön sidottuja tiloja, kuten putkalla varustettuja poliisiasemia.

Suunnitelma on kerännyt kitkerää palautetta virastoilta, tuomioistuimilta ja ammattijärjestöltä. Niiden mukaan suunnitelmat on tehty säästöt, ei työolosuhteet, edellä.

Helsingin hallinto-oikeus toteaa lausuntopalautteessaan, että luonnos vaikuttaa hakevan tuloksia ”kustannussäästöjen kautta, sosiaalinen kestävyys unohtaen”.

Myös Turun hallinto-oikeus ja korkein oikeus katsovat, että uudistuksessa painottuvat kustannussäästöt. Lisäksi pelätään, että käytännössä ihmiset pakotetaan työskentelemään kotona. Samalla tilavastuita ja -kuluja siirretään työntekijöille ja asetetaan heidät keskenään eriarvoiseen asemaan.

Koronaepidemian aikana valtio on antanut työntekijöiden viedä työpaikalta näyttöjä ja näppäimistöjä koteihinsa. Närää aiheuttaa se, että työnantaja vaatii nyt välineitä takaisin, vaikka etätyötä aiotaan jatkaa.

”Valtiolla on hienot suunnitelmat ja ja valtavasti kehittämistä, mutta aitoa halua ottaa huomioon työnteon ehtoja ja korvauspuolta, sitä ei ole”, Akavan Erityisalojen Eskola sanoo.

 

Valtionhallinnon kehittämisosaston osastopäällikön Juha Sarkion mukaan lähtökohtana on, että valtio osoittaa jokaiselle työntekijälleen pysyvän työpaikan. Jos syntyisi tilanne, jossa kaikki eivät mahdu työnantajan työtiloihin, tiloja hankittaisiin lisää. Etätöiden työvälineitä ei makseta.

”Valtiolla lähdetään siitä, että verojärjestelmä on se, jonka kautta lisäkustannuksia on tarkoitus korvata.”

Sisältö