Opiskelupaikan voi ratkaista raha tai suosituskirje

Kotimaa 18.4.2009 08:06

Pääsykokeet punnitsevat jälleen yli sadantuhannen suomalaisnuoren tietoja. Maailmalla hakukäytännöt ovat kirjavia.

Akaasta kotoisin oleva Anni Harala, 24, opiskelee Iso-Britanniassa School of Oriental and African Studiesissa eli SOASissa. Päätös opiskella muualla kuin Suomessa oli selkeä.

”Halusin opiskelemaan ulkomaille, Lähi-idän opintojen ja arabian opetuksen erikoisyliopistoon. Yksi siskoistani opiskeli myös Briteissä”, Harala kertoo.

Britanniassa kandidaatin tutkinnosta haaveilevan hakuprosessi alkaa yhteishakulomakkeen täyttämisellä.

Yleensä takaraja syksyllä alkaviin opintoihin on tammikuun puoliväliin mennessä, mutta esimerkiksi lääketieteellisen on haettava jo vuotta aiemmin. Hakemuksen täyttämiseen on syytä paneutua huolella, sillä pelkkä koulumenestys ei riitä opiskelupaikan saamiseksi.

”Hyvilläkin papereilla on vaikea päästä sisään, elleivät muut hakemuksen osat ole kunnossa”, Harala kertoo.

Suomalaisiin hakupapereihin verrattuna brittiläinen lomake on paljon perusteellisempi. Henkilötietojen ja arvosanojen listaamisen lisäksi hakijan täytyy ”myydä itsensä” Personal Statementissa, jossa hän kertoo, miksi haluaa juuri tälle alalle.

”Hakemusta ei kirjoiteta suomalaiseen tapaan. Siitä lähdetään, ettei itsensä vähättelyllä pääse mihinkään, koska brittiläinen tyyli on täysin erilainen.”

Tärkeää on myös pyytää suosituskirje esimerkiksi opettajalta tai opinto-ohjaajalta.

”Suosituksilla on suuri rooli, ne on hyvä olla kunnossa. Lisäksi vapaaehtoistyöt sekä urheilu- ja muut harrastukset on tärkeä mainita yksityiskohtaisesti”, Harala neuvoo.

Hyvän hakemuksen lisäksi hakijalta vaaditaan myös maksukykyä, sillä Englannissa ja Pohjois-Irlannissa lukukausimaksu on noin 3000 puntaa eli yli 3300 euroa vuodessa. Kolmivuotisen tutkinnon suorittaminen maksaa siis noin 10 000 euroa. Maisterin tutkinto voi maksaa vieläkin enemmän, joten rahaa ei välttämättä jää tuhlattavaksi.

”Eläminen täällä on kallista. Tällä hetkellä homma pelaa, kun euro on ollut vahvoilla. Vuokraan menee helposti 500 puntaa kuussa, oma vuokrani kurssista ja asunnosta riippuen on vaihdellut 350-700 euron välillä. Monella on laina sekä Suomesta että Briteistä”, Harala kertoo.

Opiskelu ulkomailla on sopinut Haralalle hyvin ja hän aikoo suorittaa myös seuraavan tutkintonsa muualla kuin Suomessa.

”Suomessa on kivaa, mutta Lontoossa kivempaa. Loppupeleissä se ratkaisee, mistä kaupungista saa eniten irti ja missä on enemmän mahdollisuuksia tulevaisuuden suhteen”, hän tiivistää.

Pääsyvaatimuksena isänmaallisuus ja hyvät paperit

Suomessa on totuttu maksuttomaan koulutusjärjestelmään, jossa opiskelupaikan saa yleensä menestymällä pääsykokeissa.

Rajanaapurimme Ruotsi ja Venäjä valitsevat opiskelijat hieman erilaisen mittapuun mukaan.

Ruotsissa opiskelupaikan voi saada joko ylioppilastutkinnon ja päättötodistuksen tai vaihtoehtoisesti työkokemuksen perusteella. Halutessaan hakija voi myös suorittaa vapaavalintaisen korkeakoulukokeen, jossa menestyminen korvaa huonoja arvosanoja. Jotkut koulutusohjelmat vaativat lisäksi erityiskelpoisuuden. Perinteisiä pääsykokeita järjestetään lähinnä taidealoilla.

Venäjällä rahalla voi saada mitä vain – myös opiskelupaikan. Sopimuspohjalla opiskelevien on maksettava lukukausimaksunsa itse, mutta heidän ei välttämättä tarvitse osallistua pääsykokeeseen. Haastattelu tai koe tietyltä erikoistumisalalta riittää.

Ilmaista opiskelu ei ole myöskään Yhdysvalloissa. Paikka amerikkalaisten televisiosarjojen ihannoimassa huippuyliopistossa kuulostaa unelmien täyttymykseltä, mutta yli 20 000 euron lukuvuosimaksut ylittävät monen kipukynnyksen. Halvimmillaankin yhdeksän kuukauden opinnot kustantavat yli 10 000 euroa.

Rahan lisäksi opiskelemaan pääseminen vaatii kunkin korkeakoulun omat hakemukset, joihin tulee liittää ainakin suosituskirjeitä opettajilta ja mahdollisilta työnantajilta, tasokokeen kuten SAT:n tulokset ja esseen vapaavalintaisesta tai annetusta aiheesta.

Kiinassa pääsyvaatimuksena on lukion tai vastaavan oppilaitoksen suorittamisen lisäksi valtion neljän perusperiaatteen noudattaminen: hakijan tulee rakastaa kotimaataan, noudattaa kuria, noudattaa lakia ja osoittaa päättäväisyyttä opiskellakseen ahkerasti sosialistisen uudistusohjelman hyväksi. Korkeakouluihin haetaan valtakunnallisen pääsykokeen kautta.

Aiheesta lisää verkossa

Iso-Britannian Suomalainen Opiskelijayhdistys ISO ry

Fullbright Center (Yhdysvallat ja Kanada)

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto (RSN)

Opiskelu maailmalla: maailmalle.net (kattavasti tietoa eri maista)

Medisiinariseura Chiasma ry (Venäjä)

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International
Mobility)

Teksti Ida Valpas

Osallistu keskusteluun: Kuinka suomalainen pääsykoejärjestelmä toimii? Valikoituvatko sen kautta korkeakouluihin kyvykkäimmät opiskelijat?