Opiskelijat vastaavat kritiikkiin: Riittävä toimeentulo kannustaa valmistumiseen

Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio kirjoitti Suomen Kuvalehden sivuilla opiskelukulttuurin rappiosta. Kirjoitus herätti paljon mielenkiintoa ja keskustelua.

(Lue Raivion puheenvuoro tästä.)

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) mielestä kirjoitus sisälsi runsaasti hyviä näkökulmia yliopistomaailman kipeimpiin ongelmakohtiin, mutta myös muutamia väärinkäsityksiä ja jopa virheellistä tietoa. Seuraavassa Raiviolle vastaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Leena Pihlajamäki:

Raivio toteaa kirjoituksessaan, että maisterin tutkinnon suorittaa seitsemässä vuodessa vajaa puolet aloittaneista.

Kuitenkin Kelan tietojen mukaan suomalaisten maisteritutkintojen mediaanisuoritusaika (5,2 vuotta) on lyhyempi kuin esimerkiksi Tanskassa ja hyvin lähellä Ruotsin vastaavaa lukua. Sen sijaan suomalaiset aloittavat korkeakouluopintonsa myöhäisessä vaiheessa, noin 22-vuotiaina. Tässä olisi parantamisen varaa.

On totta, että työskentely pidentää opintoaikoja. Tähän opiskelijajärjestöt ovatkin kiinnittäneet huomiota.

Opiskelijoiden työpanosta voidaan kuitenkin perustellusti pitää ratkaisevana Suomen kansantaloudelle, sillä kaikista työssäkäyvistä 11 prosenttia on opiskelijoita. On myös huomioitava, että työn tekeminen ja erityisesti oman alan työkokemuksen kartuttaminen helpottavat työnsaantia opiskelujen jälkeen. Ilman työkokemusta maisterit ovat alakynnessä työmarkkinoilla.

Raivio mainitsee, että opiskelijat ovat haluttomia ottamaan lainaa. HYY:n teettämän toimeentuloselvityksen mukaan vain 28 prosenttia opiskelijoista ottaa lainaa opiskeluaikanaan. Korkea akateeminen työttömyys ja pirstaleinen työelämä tekevät vähäisestä lainanottohalukkuudesta ymmärrettävää. Jos lainanottohalukkuutta haluttaisiin parantaa, olisikin parannettava lainan takaisinmaksuturvaa.

HYY toivoo emerituskansleri Raivion tavoin, että perustutkinto-opetuksen laatuun panostettaisiin määrätietoisemmin. HYY:ssä uskotaan, että kun opiskelijoille tarjotaan riittävä toimeentulo valtiolta, laadukas opetus yliopistolta ja mahdollisuus työllistymiseen, motivaatio valmistua ajallaan lisääntyy.

Aiheesta lisää
”Yliopistojen opiskelukulttuuri on rappeutunut” – emerituskansleri listaa hulvattoman menon seuraukset (Suomenkuvalehti.fi 3.3.2011)