Opetusministeri Henna Virkkunen: Välivuosi voi olla hyödyllinen

Kotimaa 2.4.2009 17:26

Opetusministeri ei tyrmää välivuoden pitämistä mutta kaipaa silti lisää vauhtia valmistumiseen.

Työuran pidentäminen molemmista päistä – siinä kevään puheenaihe. Opiskelijalle se tarkoittaa, että kouluun pitäisi päästä mahdollisimman pian. Ainakin päättäjien mielestä.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) sanoo, ettei hänellä ole mitään välivuoden pitämistä vastaan. ”Kolme vuotta on vain melko pitkä aika pitää taukoa opiskelusta.”

”Välivuotta voi viettää monella hyödyllisellä tavalla: avoimessa yliopistossa, reppureissulla ulkomailla, töissä. Välivuosi voi olla hyvä tapa kerätä elämänkokemusta. ”

”Ihmisen täytyy toimia parhaaksi kokemallaan tavalla – ei ole olemassa vain yhtä reittiä opintoihin tai työelämään”, Virkkunen sanoo. ”Hallitus on kuitenkin asettanut tavoitteekseen, että tulevaisuudessa toisen asteen opintoihin siirtyminen olisi sujuvampaa kuin tällä hetkellä.”

Kolmen välivuoden jälkeen opintoihin

Suomalainen nuori pitää keskimäärin kolme välivuotta ennen korkeakouluopintojen alkamista. Valmistuttuaan hän on yleensä iältään lähempänä kolmeakymmentä.

Vuonna 2008 julkaistun OECD:n Education at a Glance 2008 -raportin mukaan korkeakoulututkinnon aloittavien opiskelijoiden mediaani-ikä on Suomessa 21,6 vuotta.

Opetusministeri Virkkusta tämä huolestuttaa, ja ehdotuksia tilanteen parantamiseen tulee kuin liukuhihnalta. Opinto-ohjausta pitäisi kehittää, valintakoejärjestelmä uudistaa ja ylioppilaskirjoituksia hyödyntää paremmin jatko-opiskelupaikkaa haettaessa.

”Minusta on sääli, että ylioppilaskokeisiin valmistautumisesta ei välttämättä ole hyötyä valintakokeiden suhteen”, Henna Virkkunen sanoo.

”On varmasti raskasta aloittaa pääsykokeisiin lukeminen, kun on vasta selvinnyt ylioppilaskirjoituksista.”

Tilastojen mukaan alle puolet ylioppilaista jatkaa opiskelua heti lukiosta päästyään. Monet abiturientit eivät välttämättä edes tiedä, mitä alaa he haluaisivat tulevaisuudessa opiskella.

Virkkusen mukaan tämä johtuu muun muassa voimakkaasti toisistaan eroavista valintakoemenettelyistä ja puutteellisesta opinto-ohjauksesta.

Uranluontia opintoputkessa

Virkkunen toivoo muutosta myös korkeakoulututkintojen suorittamisaikaan. Työelämään pitäisi siirtyä vauhdikkaasti, välttää turhaa jahkailua ja valmistua ammattiin määräajassa.

Suuri osa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista käy kuitenkin opintojensa ohella töissä, mikä vaikuttaa omalta osaltaan tutkintojen venymiseen. Henna Virkkusen mielestä työssäkäyminen on silti hyvä asia.

”Työelämään siirtyminen on helpompaa, jos työkokemusta on kertynyt jo opiskeluaikana”, Virkkunen mainitsee.

”Tutkinto pitäisi työskentelystä huolimatta pystyä suorittamaan ajallaan. Viime vuosina tutkintojen suoritusajat ovat vain venyneet.”

Virkkunen tosin toteaa, että jos opiskelija suorittaisi tutkintonsa vuotta nopeammin kuin normaalisti, työelämässä panos lisääntyisi suhteessa vain neljän kuukauden verran.

Ongelmallinen opintotuki

Opintojen sujumiseen vaikuttaa olennaisesti myös opintotuki. Virkkusen mielestä opintotuen tulisi olla sellainen, että se mahdollistaa päätoimisen opiskelun.

Samat sanat seisovat Matti Vanhasen hallitusohjelmassa.

Sen enempää Virkkunen ei kuitenkaan halua aihetta kommentoida. Se on ministeri Stefan Wallinin (r) heiniä.

Opiskelijaperheet ja opintotuki -työryhmä luovutti ministeri Wallinille keskiviikkona esityksen (pdf), jossa ehdotetaan huoltajakorotusta perheellisille opiskelijoille. Lapsen saaminen ei aikaisemmin ole vaikuttanut opiskelijoiden tukiin millään tavalla. Työryhmä ehdottaa, että alle 18-vuotiaan huoltajalle myönnettäisiin opintotukeen 145 euron suuruinen korotus.

Lapsen saaminen ajaa usein ainakin toisen opiskelijavanhemman ennemmin töihin kuin koulun penkille, ja valmistuminen viivästyy.

Teksti Netta Vuorinen